Hallitus antoi maanantaina yksimielisesti eduskunnalle esityksen Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin sopimukseen eli Nato-jäsenyydestä.
– Historiallinen hetki. Kyllä se varmasti vähän värähti jokaisella sisuksissa, ulkoministeri Pekka Haavisto kuvaili tunteita heti valtioneuvoston istunnon jälkeen, jossa oli vain tämä yksi asia.
Suomi voi tulla Naton jäseneksi, kun kaikki sen jäsenvaltiot ovat hyväksyneet liittymisen. Tällä hetkellä 28 Naton 30 jäsenvaltiosta on hyväksynyt Suomen liittymisen. Hyväksyntää odotetaan vielä Turkilta ja Unkarilta, joista Unkari on luvannut ratifioida sopimuksen helmikuussa. Turkin aikataulu on avoin.
– Nato-jäsenyyden eteneminen on tärkeää meille suomalaisille, mutta myös Natolle ja sen jäsenmaille, Haavisto sanoi.
– Jäsenyydellemme on erittäin vahva tuki. Se kävi ilmi myös äskeisessä Naton ulkoministerikokouksessa Romaniassa. Yhteinen näkemys on, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa vahvistaa liittokuntaa ja lisää koko Nato-alueen turvallisuutta.
Oikeudellisesti eduskunnan on mahdollista käsitellä hallituksen esitys ennen kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyntää. Eduskunnan käsiteltyä hallituksen esityksen tasavallan presidentti päättää Suomen liittymisestä Natoon.
Suomi osallistuu täysimääräisesti
Naton jäsenenä Suomi osallistuu täysimääräisesti sen toimintaan. Haavisto sanoi, että Suomen puolustus yhteensovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta.
Naton jäsenenä Suomi sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimukseen ja varautuu sotilaallisesti 5 artiklan yhteisen puolustuksen velvoitteen täyttämiseen, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö.
Ennakkoehtoja Suomi ei Nato-jäsenyydelle aseta, jos eduskunta hyväksyy esityksen. Haaviston arvion mukaan jäsenyys tulee olemaan ennen kaikkea yhteistä harjoitustoimintaa ja sen syventämistä sekä osallistumista Baltian maiden ilmavalvontaan ja muihin Naton yhteisiin hankkeisiin.
Yksinkertainen enemmistö riittää
Ydinaseista Haaviston sanoi Suomen hyväksyvän sen tosiasian, että Nato on puolustusliitto, jonka jäsenillä on ydinaseita ja Natolla on oma koordinaatioroolinsa yhteisen pelotteen järjestämisessä.
– Ydinaseet ovat Yhdysvaltain vahvassa kontrollissa eikä meidän tiedossamme ole, että sillä olisi pienintäkään kiinnostusta levittää niitä olemassa olevien tukikohtien lisäksi muualle.
– Emme ole niitä pyytämässä eikä kukaan ole niitä meille tarjoamassa.
Esityksessä katsotaan, että Pohjois-Atlantin sopimus olisi Suomen täysivaltaisuuden ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisen kannalta ongelmaton ja että kyse ei ole merkittävästä toimivallan siirrosta kansainväliselle järjestölle. Näin ollen eduskunnan päätös sopimuksen hyväksymisestä voitaisiin tehdä yksinkertaisella enemmistöllä.
Kuukausi sitten julkistettu esitysluonnos herätti valtavaa mielenkiintoa. Siihen tuli yli 1 600 lausuntoa, joista valtaosa yksityisiltä kansalaisilta.
Eduskunta hyväksyi Nato-hakemuksen jättämisen keväällä äänin 188–8.
uutiskirje 
