Valtiovarainministeriön tostaina julkaistu virkamiespuheenvuoro täsmentää ministeriön näkemyksiä julkisen talouden sopeutustarpeesta tuleville vaalikausille. Ministeriön virkakunnan mukaan julkista taloutta on tarpeen vahvistaa vähintään 9 miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana. Sopeutuksesta 6 miljardia tulisi tehdä vaalikaudella 2023-27 ja 3 miljardia sitä seuraavalla.
– Ensimmäinen ajatukseni tästä julkaisusta oli, että tarvitaanko tällaisia puheenvuoroja ministeriöistä, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà KU:lle.
– Ministeriöiden tehtävähän on ensisijaisesti toimeenpanna hallituksen päätöksiä ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.
”Muualla maailmassa ministeriöt palvelevat päätöksentekijöitä eivätkä lähde ohjeistamaan heitä tavoitteista.”
Lainàn mukaan tällaisia virkamiespuheenvuoroja tuottamalla ministeriö astuu varsinaisen politiikan alueelle asettamalla poliitikoille tavoitteita.
– Tai ainakin päämääränä vaikuttaisi olevan poliitikkojen lobbaaminen omilla tavoitteilla, Lainà toteaa.
Tällaiset virkamiespuheenvuorot ovat kansainvälisesti melko poikkeuksellisia.
– Tietääkseni muualla ei tällaista toimintaa ole, että ministeriöiden virkakunta lähtisi kertomaan, mitä poliitikkojen pitäisi tehdä. Muualla maailmassa ministeriöt palvelevat päätöksentekijöitä eivätkä lähde ohjeistamaan heitä tavoitteista.
Tuomiopäivän ennusteita
Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa todetaan, että valtiontaloutta tulee sopeuttaa seuraavien kahdeksan vuoden aikana sekä menonleikkauksilla että veronkiristyksillä. Ministeriön mukaan “riski julkisen talouden ajautumisesta umpikujaan on todellinen”, ellei tarvittaviin sopeutustoimiin ryhdytä.
Patrizio Lainà suhtautuu epäluuloisesti valtiovarainministeriön laskelmiin talouden tulevaisuuden näkymistä.
– Onhan tässä vähän tuomiopäivän ennustajaa liikkeellä. Ennustetaan tuomiopäivän tulevan, ja sitten kun se ei tulekaan, asetetaan uusi tuomiopäivä.
Povattua tuomiopäivää ei kuitenkaan tule, vaan Suomi pärjää Patrizio Lainàn mukaan vähintään keskimäärin eurooppalaisessa vertailussa.
– Suomella menee jopa hyvin, jos otetaan huomioon meidän julkisen sektorimme varat. Suomi ei siitä näkökulmasta ole mitenkään poikkeuksellisen velkaantunut.
Ministeriön uskottavuus pelissä
STTK:n pääekonomisti sanoo pieleen menneiden laskelmien nakertavan jopa valtiovarainministeriön uskottavuutta.
– Esimerkiksi valtiovarainministeriö itse oli ennustanut velkasuhteen nousevan koronakriisin jälkeen, mutta se on kuitenkin laskenut.
Lainà sanoo, että on hieman nurinkurista, että valtiovarainministeriössä ei pystytä edes kuluvan vuoden aikana ennakoimaan velkasuhteen kehitystä, mutta sitten voidaankin lyödä pöytään kahden vaalikauden päähän tällaisia euromääräisiä miljardilukuja.
– Pitää olla aikamoinen tulevaisuudennäkijä, että tällaisia pystyy sanomaan, Lainà ihmettelee.
Patrizio Lainà huomauttaa myös, että kun yksi ministeriö alkaa esittämään näin pessimistisiä ennusteita, on se vähintäänkin kyseenalaista myös demokraattisen keskustelun näkökulmasta.
– Ei tällaisia samankaltaisia lukemia muualla maailmassa juuri tule, Lainà sanoo.
Skenaarioita kehiin
Patrizio Lainàn mielestä julkista taloutta suunniteltaessa ei niinkään pitäisi teeskennellä, että tiedetään, miltä maailma tulee näyttämään kahden vaalikauden jälkeen.
– Varsinkaan sitä ei pitäisi tehdä vielä pidemmälle mentäessä. Kestävyysvajelaskelmissa aikajänne ulottuu vuosiin 2060-70. Siinä alkaa olla hyvinkin kyseenalaista näkymää, Lainà sanoo.
Yhdenkin vuoden ennakointi on tässä taloustilanteessa vaikeaa, ja ylivaalikautiset ennusteet vaatisivat enemmän skenaarioajattelua.
Skenaariolaskelmia tehtiin esimerkiksi koronakriisin aikaan.
– Silloin pöydällä oli eri vaihtoehtoja: oli huono skenaario, jossa pandemia leviää, ja hyvä skenaario, jossa pandemia saadaan aisoihin.
Samanlaista ajattelua pitäisi Patrizio Lainàn mukaan olla myös valtiontalouden pitkän aikavälin suunnittelussa. Se myös tukisi päätöksentekoa paljon paremmin.
– Nyt tämä on pikemminkin päätöksenteon ohjaamista yhteen suuntaan, eikä sen tukemista, Lainà sanoo.
uutiskirje 
