Hallituksen riitoja
2019 alkutalvesta keskusta ilmoitti, ettei se enää luota pääministeri Antti Rinteeseen. Rinne taipui eroamaan, ja uudeksi pääministeriksi nousi Sanna Marin.
2021 keväällä keskusta ajoi hallituksen kehysriihineuvottelut kriisiin. Hallituksen kaatuminen oli hyvin lähellä, kunnes keskusta viime hetkellä päätti jatkaa hallituksessa.
2022 syksyllä keskusta on riitauttanut monta hallituksen esitystä. Luonnonsuojelulain keskustan hallitusryhmä hyväksyi vain tullakseen eduskuntaryhmän yliajamaksi.
Politiikan toimittajilla ei viime aikoina ole ollut tylsää. Hallituksen työskentelytapana on ollut riidasta toiseen eteneminen, mikä on tuonut paitsi paljon työtä myös melkoisen määrän hyviä sitaattiotsikoita.
Oikeastaan kaikkia riitoja tällä hallituskaudella on yhdistänyt yksi asia, ja se on keskustapuolue. Kannatuksensa kanssa kipuileva puolue on kerta toisensa jälkeen heittäytynyt mahdottomaksi ja vaatinut muilta hallituskumppaneilta myönnytyksiä ties mihin. Keskusta on tiennyt, että ilman sitä ei tällainen hallitusohjelma ole mahdollinen ja ulosmitannut kaiken mahdollisen.
Nyt muiden hallituspuolueiden mitta on täynnä, kun keskusta ei pidä enää mistään kiinni. Se näkyy myös vastauksissa, joita saimme jouluiseen kysymykseemme.
Mai Kivelä
Kansanedustaja
Onkos siellä ollut kilttejä ministereitä? Joulupukki voisi antaa lahjaksi joulumieltä, sitä varmasti tarvitaan. Hallitus saattaakin juuri nyt tarvita lahjoja kipeämmin joulurauhan julistusta!
Vakavasti vastaan, että toivon hallituksen saavan todellista tahtoa ekologisen kestävyyskriisin torjumiseen. Tämä olisi myös hallituksen etu: on parempi ottaa tahto vastaan lahjana pukilta kuin saada haastemies perään, kuten nyt on käynyt, kun ympäristöjärjestöt ovat haastaneet hallituksen oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista!
Tahtoa ja ymmärrystä tarvitaan myös sen takia, että olemme juuri säätäneet hienon ilmastolain, jossa vietiin neuvottelemamme vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite lakiin. Ilmastolaki velvoittaa hallituksia saavuttamaan tavoitteen ja tekemään Suomesta ilmastokestävän. Lakiin kirjasimme myös, että tavoitteen saavuttamista on seurattava ja tarvittaessa päätettävä lisätoimista. Nyt on lisätoimien aika.
Hallitus voisikin antaa pukille vastalahjaksi hiilinielujen ja vanhojen metsien pelastusohjelman. Joulupukki tarvitsee poroja, ja vapaasti laiduntavat porot taas tarvitsevat vanhaa metsää, jossa kasvaa porojen ravintoa luppoa. Näin kaikki voittavat. Hauskaa joulua kaikille!
Teemu Muhonen
Toimittaja
Jos kysymystä ajattelee puhtaasti hallituksen toimintakyvyn kannalta, niin toivelistan kärjessä olisi jokin uusi kansainvälinen kriisi. Marinin hallitus on ollut eheimmillään pandemian alussa ja Venäjän hyökkäyksen sekä Nato-prosessin käynnistyttyä.
Koska uusi kriisi olisi kaikista muista näkökulmista epätoivottava, on kuitenkin tyydyttävä pehmeämpään pakettiin. Kuusen alla voisi odottaa esimerkiksi uunituore mielipidemittaus, jossa keskustan kannatus on yli 14 prosenttia.
Toisaalta keskustan kannatuksen nousukaan ei välttämättä takaisi hallituksen joulurauhaa. Puolue saattaisi saada päähänsä, että lahjoja ei saakaan käyttäytymällä kiltisti vaan tuhmasti.
Kenties paras joululahja hallitukselle olisikin, jos pukiksi sonnustautunut valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä vetäisi reellä Senaatintorille niin suuret menokehykset, että ne ulottuisivat torin laidasta laitaan.
Niiden sisään mahtuisivat kaikki hallituspuolueiden toiveet hyvinvointialueiden ja maatalouden lisärahoista, ja rauha pysyisi maassa edes pyhien ajan.
Patrizio Lainà
Pääekonomisti
Leuto ja tuulinen talvi sekä Olkiluoto 3 valmistuminen lienee hallituksen toivomuslistan kärjessä energiapolitiikan osalta. Nämä helpottaisivat kansalaisten tukalaa tilannetta sähkölaskujen kanssa, ja samalla pienentäisi tarvetta tukea kotitalouksia valtion budjetista. Mittava vihreän siirtymän investointiohjelma olisi varmasti myös tervetullut joululahja.
Hallitus luultavasti arvostaisi rakentavampaa julkista keskustelua velasta. Hallitusta on suomittu melko perusteettomasti holtittomasta velkaantumisesta. Koronapandemiassa julkinen velkasuhde nousi kymmenen prosenttiyksikköä vuonna 2020, mutta heti seuraavana vuonna velkasuhde taittui laskuun ja on laskenut edelleen Ukrainan sodan aiheuttamista menopaineista ja energiakriisistä huolimatta.
Kriisinhoitoa voi pitää poikkeuksellisen onnistuneena, sillä esimerkiksi finanssi- ja eurokriisin yhteydessä Suomen velkasuhde kasvoi useita vuosia ja kohosi yhteensä 30 prosenttiyksikköä.
Ehkä puolustuspolitiikan osalta saattaa hallitukselta toiveita myös löytyä joulupukille, mutta niitä en osaa itse arvioida. Rauha Ukrainaan olisi varmasti sopiva joululahja kaikille.
Hallituksen riitoja
2019 alkutalvesta keskusta ilmoitti, ettei se enää luota pääministeri Antti Rinteeseen. Rinne taipui eroamaan, ja uudeksi pääministeriksi nousi Sanna Marin.
2021 keväällä keskusta ajoi hallituksen kehysriihineuvottelut kriisiin. Hallituksen kaatuminen oli hyvin lähellä, kunnes keskusta viime hetkellä päätti jatkaa hallituksessa.
2022 syksyllä keskusta on riitauttanut monta hallituksen esitystä. Luonnonsuojelulain keskustan hallitusryhmä hyväksyi vain tullakseen eduskuntaryhmän yliajamaksi.
uutiskirje 
