KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Kirjallisuus tekee maailman näkyväksi

Kjell (kuvassa oikealla) ja Mårten Westö kuvattiin Helsingissä lapsuudenmaisemissaan Munkkivuoren ostoskeskuksessa joulukuun alkupuolella. Helsinki on vahvasti läsnä Vuodet-teoksessa.

Kjell (kuvassa oikealla) ja Mårten Westö kuvattiin Helsingissä lapsuudenmaisemissaan Munkkivuoren ostoskeskuksessa joulukuun alkupuolella. Helsinki on vahvasti läsnä Vuodet-teoksessa. Kuva: Antti Yrjönen

Westön kirjailijaveljekset kirjoittivat yhdessä muistelmallisia esseitä.– Kytkemme kirjassamme yksityisen yhteiskuntaan ja ihmiskohtaloihin, Kjell Westö sanoo.

Siskotuulikki Toijonen
22.1.2023 15.00

Kjell ja Mårten Westön kirjoittama koskettava muistelmateos, Vuodet (Otava 2022) kuvaa katoamattomia hetkiä ja omaa aikaamme kaikkien tuulten riepoteltavana.

Hienovireinen, suruntäyteinen ja kiinnostava kirja koostuu lyhyistä, muistelmallisista, vuoroin Kjellin ja vuoroin Mårtenin kirjoittamista esseistä. Molemmilla heistä on vahva kiinnostus historiaan, erityisesti sen saranakohtiin, joihin tekstit peilautuvat.

Teoksen on suomentanut Laura Beck. Kirja on saatavilla myös äänikirjana, jossa veljekset lukevat omat osuutensa. Vaikka ei erityisemmin äänikirjojen ystävä olisikaan, veljesten omaääninen luenta tuo nostalgissävytteisen reflektoinnin merkityksellisistä elämänkokemuksista elävästi kuulijan iholle.

Vuodet-kirjan kieli on kaunista, taiten kirjoitettua, sivistyneiden kirjailijoiden lyhyitä, vereslihalla kirjoitettuja kiteytyksiä elämän eri vaiheista. Kipeän kauniista rakkaudesta läheisiin, erityisesti heidän äitiinsä, Helsinkiin, Eurooppaan, maailmaamme. Rakkaudesta musiikkiin, urheiluun, tieteisiin ja taiteisiin, erityisesti kirjallisuuteen. Rakkaudesta sivistykseen.

Nostalgiaa historian saranakohdissa

Kirjan kantavana teemana on tekijöiden henkilökohtainen historia, mutta trendikästä autofiktiota Vuodet ei edusta. Sitä kirjailijaveljekset omalla kohdallaan karsastavat.

Henkilökohtaisten kokemusten limittyminen maailmanhistorian, kulttuuripolitiikan ja taiteen kontekstiin historiallisessa ja poliittisessa perspektiivissä tekee Vuodet-kirjasta erityisen kiinnostavan.

– Alitajuisesti tämä varmasti oli lähtökohtamme. Meitä molempia kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat, historia, musiikki ja kirjallisuus, joten vain henkilökohtaisista kokemuksista kertominen ei riitä. Kytkemme kirjassamme yksityisen yhteiskuntaan ja ihmiskohtaloihin kirjoittamalla niistä tihentyneistä hetkistä, jolloin ajan lineaarisuus hälvenee, jolloin salama ikään kuin välähtää ja vuosien tai vuosikymmenten erottamat näyt ovat yhtäkkiä mielessäni samanaikaisia, Kjell kuvaa.

Hän uskoo vahvasti, että kirjoilla ja kirjoittamisella on merkitystä, vaikka ne ovat vain sarja haihtuvia kertomuksia miljardien muiden joukossa.

”Päätin lähteä jokaisessa tekstissä jostakin mieleen painuneesta hetkestä, jotka muistan niin voimakkaasti, että se on melkein fyysistä, kuin ne olisivat varastoituneet ruumiiseeni. Vaarana tosin on tulla älymystön arvostelemaksi”, Kjell avaa lähtökohtiaan esseessään ”Pitkä yksinäisyys 2021”.

Sotien pitkät varjot

Sotaorpous on luonut pitkät varjot Westön perheen elämään. Sodasta vaiettiin perhepiirissä lähes totaalisesti.

”Äidinisä ja isänisä olivat vain kaksi univormupukuista miestä valokuvissa pianon päällä. Heistä ei puhuttu, eikä uskaltanut kysyäkään. Vasta neljänkymmenen ikävuoteni tienoilla ymmärsin, että minulla oli sisälläni ontto kohta, jota oli vaikea täyttää”, Mårten kirjoittaa.

– Isänisä kaatui Summassa talvisodassa helmikuussa 1940 ja äidinisä jatkosodan etenemisvaiheessa elokuussa 1941. Famu ja mummi jäivät leskiksi alle kolmekymppisinä. Isoäitiemme ja vanhempiemme suru oli syvää ja kaikenkattavaa. Myös he osaltaan aiheuttivat kiinnostukseni historiaan, jota käsittelen romaaneissani. Koska kukaan ei oikein ole kertonut menneisyydestä, on itse otettava selvää siitä, Kjell toteaa.

Vuodet-kirjassa on molempien taholta myös paljon filosofista pohdintaa ja itsetutkiskelua. Vaikka siinä on hyvinkin avointa ja intiimiä tilitystä, kirja on tärkeilemätön ja humoristinen. Sivistyneet kirjailijat tarkkailevat ja arvioivat itseään ja kokemuksiaan herkästi, kauniisti ja hauskastikin. Sentimentaalisuuden ja patetian ottaessa valtaa se murretaan tyylikkäästi huumorilla ja itseironialla.

Surun musta aukko

Veljekset kirjoittavat riipaisevasti surun ja hiljaisuuden verhojen hämärissä eläneen äitinsä elämästä sairauden varjossa. Kirja alkaa Kjellin kuvauksella matkasta Veikkolan parantolaan tapaamaan siellä hoidossa olevaa äitiä Mårtenin ollessa vauva ja päättyy äidin kuolemaan ja pohjattomaan suruun.

– Huomasimme vasta kirjan valmistuttua, että äidistämme oli tullut yksi vahvimmista punaisista langoista kerronnassamme. Äitimme ei peitellyt psyykkistä sairauttaan vaan puhui siitä hyvinkin avoimesti yksityisesti ja yhdistystoiminnassa, muun muassa FST:n ohjelmassa. Hän halusi himmentää stigmaa psyykkisesti sairaiden kohdalla. Siksi rohkenimme, avoimesti ja kunnioittaen kertoa, millaista äitimme elämä pimeydessä oli ja minkälaista oli elää hänen kanssaan, Mårten kertoo.

– Paremmin voidessaan hän oli briljantti, hauska, erittäin älykäs ja osaava. Tampereen-mummimme oli aivan ihana. Hän tuli aina luoksemme, kun äiti hajosi. Mutta hänenkin oli vaikea hyväksyä tyttärensä sairautta. Mielenkiintoista on, että Mårtenin, joka jäi vanhempiemme avioeron jälkeen äidin kanssa kahdestaan, teksteissä on enemmän valoisuutta kuin omissani. Äidissä asuva suru, se musta aukko, oli niin vahva, etten kyennyt olemaan veljeni tukena niin paljon kuin olisi pitänyt. Äitimme tarinan synkät juonteet olivat sotaorpouden tuoman loputtoman surun ja kaipuun aiheuttamaa tuskaa, Kjell pohdiskelee.

Kjell ja Mårten Westö

Kjell ja Mårten Westö Kuva: Antti Yrjönen

– Oli tietenkin kipeää kirjoittaa äidistä. Se oli eräänlaista surutyön loppuunsaattamista. Kotimme hiljainen, ahdistunut ilmapiiri edesauttoi omalla tavallaan kirjailijan uralle päätymistäni. Luin paljon, ja myöhemmin aloin kirjoittamaan. Vaikka äiti jumahti aina enenevässä määrin keltaisen nojatuolinsa uumeniin, kirkkaat kaudet olivat myönteisiä. Äiti oli todella kannustava, kirjallisuudesta ja musiikista kiinnostunut ja terveempänä hyvinkin antoisaa seuraa, Mårten muistelee.

Kyräilyä kirjailijakuplassa

37-vuotisella kirjailijanurallaan menestynyt ja moneen kertaan palkittu Kjell Westö kirjoittaa yllättävän avoimesti myös kodittomuudestaan korkeakulttuurin maailmassa.

– Minua ei kiinnosta asemoituminen eivätkä valtataistelut, joita kulttuurin piirissä riittää. Olen aina halunnut vain kirjoittaa omia runojani ja tarinoitani, soittaa kitaraa bändeissä ja säveltää. Olen lähtenyt liikkeelle avantgardesta pienen piirin suomenruotsalaisena kirjailijana, jolloin odotushorisonttini kirjailijana oli vähäinen. Kun kirjani alkoivat myydä, minut hylättiin niissä piireissä, koska ristiriita kaupallisesti menestyneen kirjailijan ja pienen lukijakunnan avantgarden välillä on ilmeinen. Olen varmaan yliherkkä, mutta satutti, kun kollegat alkoivat karsastaa minua, kun kirjani komeilivat myyntilistojen kärjessä. Jossain kirjoitettiin tänäkin syksynä, että on täyttä koketeeraamista, että puhun avoimesti tuosta kodittomuuden tunteesta. Voi olla, mutta minulle tuo tunne on totta, ja minulla on oikeus kirjoittaa siitä. En myöskään lakkaa ihmettelemästä sitä paradoksia, että eräs kirjallisuuden tärkeistä tehtävistä on avata maailmaa ja nostaa asioita pöydälle, mutta kirjallisuuselämän hiljaisista säännöistä ei saisi pukahtaa sanaakaan, Kjell puuskahtaa.

Kirjoittamisen euforinen lumo

”Kun itse saan ensimmäisen aavistuksen siitä keveydestä ja ilosta, jota voi tuntea tullessaan oman tekstinsä kantamaksi, tunne on lumoava ja euforinen, melkein kuin huumetta. Jollain alitajuisella tasolla ymmärrän, että vaikka kirjoittaminen ei auta huoliin, se tekee maailman toisella tavalla näkyväksi”, Mårten kuvaa kirjailijantyötään.

Mutta joskus voi olla hemmetin rankkaa kulkea jonkun toisen jalanjäljissä. Tai olla pikkuveli, Mårten kirjoittaa, otsikolla ”Jännitteitä 2021”. Hienoisesti hiertäneestä kahden kirjailijan sisarkateudesta kirjoittavat molemmat. Enää ei moinen hierrä, ja asia on kuulemma loppuun käsitelty.

Kirjassa on myös paljon iloa ja elämänriemua. Ikkunat ja ovet ovat kosmopoliittiveljeksille olleet avoinna Eurooppaan ja ylipäätään maailman turuille taiteen ja kulttuurien lumoon, arkkitehtuuriin ja historiaan.

Osansa saa myös urheilu, erityisesti jalkapallo. Mutta varsinkin Kjell suhtautuu urheiluun nykyään kriittisesti. Raha ja ahneus ovat pilanneet jalkapallon, jota hän pitää maailman kauneimpana urheilulajina.

Vuodet-kirjasta huokuu myös arvostava tietoisuus juurista. ”Minun on usein ollut vaikea suhtautua kahtalaiseen ja ristiriitaiseen sosiaaliseen perintööni. Äidin patriisitausta on ollut niin silmiinpistävä vastakohta isän köyhälle suvulle”, Kjell kirjoittaa.

Henkilökohtainen on poliittista

”Totta kai olen poliittinen kirjailija”, Kjell Westö totesi Kansan Uutisten haastattelussa 2017.

– Allekirjoitan tämän nyt maailman ollessa nykyisessä jamassa vielä vahvemmin kuin tuolloin. Ensin havahduimme ilmastokriisiin, sitten puhkesi maailmanlaajuinen pandemia, ja viime keväänä raastavimpana kaikesta Venäjän viheliäinen hyökkäyssota Ukrainassa. Ammattitoimittajan taustoilla, yhteiskuntatieteisiin perehtyneenä ja laajasti lukeneena ihmisenä ei voi kääntää selkäänsä maailmalle. Se olisi moraalitonta. Politiikka merkitsee yhteisiä asioita niin kansallisesti kuin globaalistikin. Tulevaisuus näyttää epävarmalta ja uhkaavalta maailmanpolitiikan kärjistyvässä polarisaatiossa, Kjell tuskailee.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tämä saa veljekset mietteliääksi. Myös henkilökohtainen kuten historiakin ovat poliittista heidän ajattelussaan ja tuotannossaan, kaiken kauneuden perimmäisessä hauraudessa.

Kjell & Mårten Westö: Vuodet (Otava 2022). Suomentanut Laura Beck.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään