Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Alkusyksystä alkanut vääntö päättyi 5. helmikuuta. Silloin Teollisuusliiton hallitus hyväksyi neuvotteluratkaisun, joka toi teknologiateollisuuteen kahden vuoden palkkaratkaisun.

– Työmarkkinakierrokset ovat aina kovia puristuksia, mutta kyllä tämä tehtiin nyt ihan poikkeuksellisessa tilanteessa. Meillä on niin paljon ulkoisia vaikuttavia tahoja neuvottelupöytäämme. Ne toivat tähän todella ison rasitteen, tiivisti liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:lle.

Tammikuun viimeisenä päivänä Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoesityksen. Helmikuun alussa alkoivat ensimmäiset lakot, joilla Lehtosen mukaan oli neuvotteluihin iso merkitys.

– Haluan omasta puolestani sanoa kiitos kaikille. Ilman työtaisteluja emme olisi saaneet tällaista tulosta. Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle. Tiistaina (31.1.) kun olimme sovittelijan toimistossa työnantajapuolelle ei käynyt yhtään mikään.

– Työnantajat halusivat katsoa sen kortin, että onko meistä lähtemään työtaisteluun. Meistä oli. Työtaistelut ovat pitäneet erittäin hyvin Täytyy olla todella ylpeä meidän porukoista tuolla kentällä.

Nyt hyväksytty esitys oli Lehtosen mukaan merkittävästi parempi. Sen tulevat myös ihmiset huomaamaan, kun korotettu palkka tulee tilille.

– Sovittelijan ratkaisussa oli vain 2,7 yleiskorotusta, nyt se on 3,5. Sovittelijan esityksessä oli vain 250 euron kertaerä, nyt se on 400. Sen lisäksi sovittelijan esityksessä oli yrityskohtainen erä. Nyt meidän ensimmäinen vuotemme on puhdas yleiskorotus.

Lehtonen painottaa yleiskorotuksen eli kaikille työntekijöille tulevan korotuksen merkitystä etenkin kun inflaatio on laukannut kovaa.

– Tälle pitää antaa iso arvo. Tässä tilanteessa haluamme, että raha kuuluu kaikille.

Toisena osana ratkaisussa Lehtonen korostaa kertaerän ja yleiskorotuksen yhdistelmää.

– Meiltä on pitkään pyydetty sekalinjaa, nyt on sekalinja. On euroja ja on prosentteja.

”Nyt meillä on todellinen vastavoima EK:n koordinaatiolle”

Oma mauste

Oman mausteensa edelleen käynnissä olevalle neuvottelukierrokselle on tuonut keskusjärjestö SAK. SAK:laiset liitot, Palvelualojen ammattiliitto Pam, Teollisuusliitto ja Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto ATK etunenässä, ovat korostaneet yhteistyötään.

– Olen todella kiitollinen SAK-laisten liittojen yhteistyöstä tässä tilanteessa. Toivon, että askel, joka tällä kierroksella otettiin, on jotain uutta ja pysyvää.

– Nyt meillä on todellinen vastavoima EK:n koordinaatiolle. Uskon, että kun saamme tämän koordinaation vielä paremmaksi kuin se nyt on, kuka tietää – ehkä se saisi EK:n pohtimaan, että oliko heidän sääntömuutos sittenkään niin järkevä.

EK ilmoitti vuonna 2015 muuttavansa sääntöjään niin, ettei se voi enää sopia keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista. Voimaan se astui vuonna 2016. Sääntömuutoksella työnantajien keskusjärjestö halusi viedä neuvotteluja kohti paikallista sopimista.

Teollisuusliitto toisti sunnuntain tiedotustilaisuudessa viestin, että kiky-sopimuksessa työntekijöille siirretyt sosiaalivakuutusmaksut palautettaisiin työnantajille. Lehtosen mukaan työntekijät ovat pulittaneet maksuja jo 11 miljardin euron edestä.

Lehtonen tervehtikin ilolla, että sosiaalidemokraatit ovat ottaneet asian vaaliohjelmaansa.

– Hienoa, että SDP on tullut vasemmistoliiton kannalle kiky-maksuissa. Tällä hallituskaudella kun niiden poistoa yritettiin, ei se pääministeri Sanna Marinille käynyt.