Vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Semi on huolissaan huolissani tiedoista, joiden mukaan Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksiä, joissa lapsen edun painoarvoa on vähätelty.
Ylen MOT-ohjelma käsitteli asiaa maanantaina.
– Tätä on tapahtunut tilanteissa, joissa suomalaisten lasten ulkomaalaisia vanhempia on karkotettu tai käännytetty maasta, Semi sanoo.
Ulkomaalaisasioissa lapsen etu näyttäytyykin kriteerinä, joka saa todellista merkitystä vain hyvin harvoin.”
Semi ja vasemmistoliiton toinen kansanedustaja Katja Hänninen jättävät hallitukselle kirjallisen kysymyksen lapsen edun arvioinneista Maahanmuuttoviraston päätöksissä. Semi on eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen ja Hänninen eduskunnan Lasten puolesta -ryhmän puheenjohtaja.
Videopuhelu riittää?
Kansanedustajat muistuttavat siitä, että Suomea oikeudellisesti velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus lähtee siitä, että lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Sopimuksen mukaan kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lisäksi valtioiden on taattava, ettei lapsi joudu tahtonsa vastaisesti eroon vanhemmistaan paitsi, kun tähän on lailliset perusteet ja lapsen etu sitä vaatii.
Perhe-elämä kuuluu myös Suomen perustuslaissa turvatun yksityiselämän piiriin.
– Ylen MOT-ohjelman mukaan Maahanmuuttoviraston käsitys lapsen edusta lähtee siitä, että lapsen etu täyttyy, kunhan lapsi ei jää Suomessa heitteille, eikä lapsen etu vaadi toisen vanhemman läsnäoloa, Hänninen sanoo.
– Lapsen toisen vanhemman vanhemmuus voidaan Maahanmuuttoviraston mukaan hoitaa esimerkiksi videopuheluilla. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole mikään Teams-palaveri, vaan vaatii esimerkiksi läsnäoloa, läheisyyttä ja leikkiä.
Puutteita arvioinnissa
Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu nosti vuoden 2022 kertomuksessaan eduskunnalla esiin, että lapsen edun arvioinnissa on merkittäviä puutteita ja ulkomaalaisasioissa lapsen etu näyttäytyykin kriteerinä, joka saa todellista merkitystä vain hyvin harvoin.
– Lapsen edun arvioinnin on oltava ensisijaista, eikä lasta saa syrjiä sillä perusteella, mistä hänen vanhempansa ovat kotoisin, Semi sanoo.
– Maahanmuuttoviraston tulkinta lainsäädännöstä herättää kuitenkin kysymyksen, joutuvatko lapset, joiden molemmat vanhemmat eivät ole suomalaisia eri asemaan kuin lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaisia.
Kansanedustajat kysyvät hallitukselta, miten lapsen etu saadaan Maahanmuuttoviraston päätösten keskiöön Suomea velvoittavien sopimusten mukaisesti, ja miten taataan niiden lasten etu, joiden vanhempi on jo käännytetty tai karkotettu Suomesta.
uutiskirje 
