KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Opettaja puuttuisi rakenteisiin ”Koulukeskustelussa on paljon ennakkoluuloja”

Mervi Uusitalo-Heikkinen

Mervi Uusitalo-Heikkinen.

Ei pidä luulla, että pelkästään yksilön kokemukset avaisivat sitä, millainen koulu on. Sen sijaan pitää puhua enemmän rakenteista.

Tuula Kärki
22.2.2023 8.00

Turkulainen luokanopettaja Mervi Uusitalo-Heikkinen muistuttaa siitä, että jos keskustellaan kielen oppimisesta, pitää keskustella juuri kielen oppimisesta. Ei ole tarkoituksenmukaista keskustella vaikkapa koululaisen vanhempien aiemmasta kotimaasta tai koululaisen ihon väristä.

– Keskustelussa vieraskielisistä koululaisista on paljon ennakkoluuloja ja ihan vanhanaikaista rasismia. Tätä monen keskustelijan on vaikea myöntää edes itselleen, hän sanoo.

Hänestä moni asia on ollut pahasti pielessä viime päivien koulukeskustelussa.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Me opettajat kilpailemme huomiosta somen kanssa, ja häviämme sen taistelun usein.”

– On paljon väärinymmärrystä ja vaikkapa oman lapsen koulunkäynnistä yksilötason huomioita, jotka eivät tuo juuri mitään keskusteluun.

Oman sävynsä keskusteluun toi Ylen viime viikolla julkaisema niin sanottu koulukone, joka kertoo muun muassa vieraskielisten oppilaiden määrän eri kouluissa.

– En kannata sensuuria, mutta olisin toivonut Yleltä harkintaa, sillä tällaisen koneen väärin käyttämisen mahdollisuus on suuri. Se vahvistaa ennakkoluuloja ja poteroitumista, Uusitalo-Heikkinen sanoo.

Hän ei ymmärrä, miksi vanhemman ylipäätään pitäisi tietää, kuinka paljon koulussa on muunkielisiä lapsia. Opetukseen ja sen tasoon vaikuttaa enemmän moni muu asia, esimerkiksi opettajien ammattitaito tai opetusryhmien koko.

– Jos pidämme kaikkia ihmisiä tasavertaisina, eikö tulisi pyrkiä siihen, että koulu olisi kaikille hyvä? hän kysyy.

Ennen kaikki ei ollut paremmin

Uusitalo-Heikkinen toteaa, että sekä painotusluokat että inkluusio, joista viime päivinä on erityisesti koulun osalta keskusteltu, ovat asioita, jotka varmasti voitaisiin hoitaa nykyistä paremmin.

– Ylipäätään ei ole niin, että ennen oli kaikki paremmin eikä mitään saisi muuttaa, hän toteaa.

– Esimerkiksi painotusluokkakeskustelu saisi keskittyä enemmän yhteiskunnallisiin rakenteisiin kuin yksilöiden kokemuksiin. Ne syventävät eriytymiskehitystä. Pystyisimme varmasti kehittämään tavan, jolla saamme järjestettyä painotettua opetusta ilman, että samalla syvennämme segregaatiota.

Hänestä inkluusio taas käsitetään yleisessä keskustelussa liian kapeasti, kun puhutaan vain siitä, että koululuokissa on liikaa ”häiriköitä” ja tukea tarvitsevia lapsia.

– Meillähän on ollut perusopetuslaissa jo pitkään inklusiivisuuden idea. Se on paljon laajempi ajatus kuin vain se, että tuen tarvitsijat sijoitetaan yleisopetuksen luokkiin.

Kaikki ovat yksilöitä

Uusitalo-Heikkinen on toiminut luokanopettajana lähes 25 vuotta. Nyt hän opettaa viidettä luokkaa turkulaisessa Lausteen koulussa, jossa suomi toisena kielenä -oppilaita on 65 prosenttia kaikista oppilaista. He ovat niitä, joiden kotikieli ei ole suomi tai ruotsi ja jotka tarvitsevat suomen kielen opetusta stk-oppimäärän mukaan ennen kuin pystyvät opiskelemaan suomeksi tai ruotsiksi.

Hän muistuttaa siitä, että STK -lapset eivät ole keskenään samanlaisia.

– Tämä hämmentää minua varsinkin, kun keskustellaan yksilöistä. Joku voi sanoa, että tuntee lapsen, joka oppi suomen kielen puolessa vuodessa. Toinen sanoo, että tuntee semmoisen, joka ei oppinut viidessä vuodessakaan. Näinhän se menee, että ihmiset oppivat kieliä eri tavoilla, toiset nopeammin, toiset hitaammin. Näin se on meidän suomalaistenkin kohdalla. Minulla on ollut monella luokalla priimuksena suomen kielessä oppilaita, joilla on ensimmäinen kotikieli joku muu kuin suomi.

Lapset eivät mieti

Painotusryhmät tai inkluusio ovat asioita, joita lapset eivät mieti. Uusitalo-Heikkisenkään koulussa se ei kiinnosta oppilaita. Vanhemmat ovat niitä, jotka tällaisista asioista saattavat kohkata.

– Tämä on yksi asia joka vinoutuu keskustelussa koko ajan. Jos jaamme ihmisiä jatkuvasti meihin ja noihin toisiin, syvennämme noiden toisten ulkopuolisuuden tunnetta, mikä taas johtaa monenlaisiin ilmiöihin. Miksi puhumme vieraskielisistä tai maahanmuuttajalapsista, kun he kuitenkin ovat ensi sijassa lapsia? hän kysyy.

Hän toteaa, että koulu on yhteiskunnan peili.

– Kaikki mitä tapahtuu yhteiskunnassa, näkyy myös koulumaailmassa. Jos oppimistulokset ovat heikenneet, siihen on paljon eri syitä. Yksi on se, että vieraskieliset oppijat ovat meille yhä uusi asia. Olemme yhä aloittelijoita siinä, miten heitä pitää opettaa, jotta saisimme heidät oppimaan yhtä hyvin kuin kantaväestön. Mutta se ei ole yksilöiden vika.

Uusitalo-Heikkinen muistuttaa siitä, että muutos näkyy myös kantasuomalaisten lasten oppimisessa.

– Nykymaailmassa on piirteitä, jotka ruokkivat lyhytjännitteisyyttä ja keskittymättömyyttä. Me opettajat kilpailemme huomiosta somen kanssa, ja häviämme sen taistelun usein. Mutta se ei ole koulun ongelma vaan yleisempi ongelma.

Perustaidot arvoon

Jos Uusitalo-Heikkinen saisi päättää, hän panostaisi koulussa perustaitojen opettamiseen alaluokilla.

– Lukutaitoon, kirjoittamiseen, matematiikkaan. Haluaisin peruskoulun, joka on rauhallinen ja kiireetön, hän kuvailee.

– Nyt kouluun ympätään koko ajan lisää asioita, mutta aikaa ja rahaa ei tule samassa suhteessa. Haluankin kysyä, mitä koulusta voisi ottaa pois.

Hän itse vähentäisi esimerkiksi joitain projekteja, teemapäiviä, vierailuja ja asioiden kirjaamista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Annika Saarikko ja Petteri Orpo taitavat sittenkin päätyä uudelleen samaan hallitukseen. Kumpikin oli ministeri jo Juha Sipilän hallituksessa.

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

Petteri Orpon naureskelu saattoi osoittautua ennenaikaiseksi.

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

Monessa vaalipiirissä kannattaisi taktikoida äänestämällä vassareita, koska paikka voi olla pois kokoomukselta tai persuilta, Li Andersson sanoi.

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

Viime viikon 25¿000 kiinteistöpalvelualalla toimivan lakko oli yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajien lakoista, sanoo PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne. Torstaina alkaa entistä suurrempi lakko, jos sopimusta ei synny.

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

Uusimmat

Annika Saarikko ja Petteri Orpo taitavat sittenkin päätyä uudelleen samaan hallitukseen. Kumpikin oli ministeri jo Juha Sipilän hallituksessa.

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

Petteri Orpon naureskelu saattoi osoittautua ennenaikaiseksi.

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

Monessa vaalipiirissä kannattaisi taktikoida äänestämällä vassareita, koska paikka voi olla pois kokoomukselta tai persuilta, Li Andersson sanoi.

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
02

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
03

Nelipäiväinen työviikko voi olla pidempi kuin viisipäiväinen, muistuttaa AKT

 
04

Sairaanhoitaja tekee eläkkeeltä töitä ja paikkaa työvoimapulaa: ”On tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen”

 
05

Uudenkaupungin autotehdas vähentää lähes tuhat työntekijää: “Ei ole ensimmäinen eikä edes pahin kerta, kun mennään alaspäin ja lujaa”, sanoo pääluottamusmies

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

28.03.2023

STTK:n pääekonomisti kommentoi valtiovarainministeriön esityksiä: Selvää poliittisen ohjauksen makua – tällainen ei ole ministeriön tehtävä demokratiassa.

28.03.2023

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

27.03.2023

Vaalien kiriviikon kysymys kuuluu, kertovatko leikkaajapuolueet, mistä ja miten leikataan

27.03.2023

Sirpa Puhakan Kari Uotila -kirja ehdolla vuoden työväentutkimukseksi

27.03.2023

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja: ”Maanpuolustus on myös sitä, että ymmärtää ja arvostaa omaa kulttuuriaan”

27.03.2023

Vasemmistoliitto nähdään vahvimpana puolueena köyhyyden ja syrjäytymisen estämisessä sekä koulutuksen rahoituksen lisäämisessä

27.03.2023

Naisten vanhimpain neuvostot tienraivaajina Koillis-Keniassa

27.03.2023

Hieno rikostarina hukkuu lörpöttelevään tekstimassaan R&R:n Vaeltavissa vainajissa

26.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään