KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Opettaja puuttuisi rakenteisiin ”Koulukeskustelussa on paljon ennakkoluuloja”

Mervi Uusitalo-Heikkinen

Mervi Uusitalo-Heikkinen.

Ei pidä luulla, että pelkästään yksilön kokemukset avaisivat sitä, millainen koulu on. Sen sijaan pitää puhua enemmän rakenteista.

Tuula Kärki
22.2.2023 8.00

Turkulainen luokanopettaja Mervi Uusitalo-Heikkinen muistuttaa siitä, että jos keskustellaan kielen oppimisesta, pitää keskustella juuri kielen oppimisesta. Ei ole tarkoituksenmukaista keskustella vaikkapa koululaisen vanhempien aiemmasta kotimaasta tai koululaisen ihon väristä.

– Keskustelussa vieraskielisistä koululaisista on paljon ennakkoluuloja ja ihan vanhanaikaista rasismia. Tätä monen keskustelijan on vaikea myöntää edes itselleen, hän sanoo.

Hänestä moni asia on ollut pahasti pielessä viime päivien koulukeskustelussa.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Me opettajat kilpailemme huomiosta somen kanssa, ja häviämme sen taistelun usein.”

– On paljon väärinymmärrystä ja vaikkapa oman lapsen koulunkäynnistä yksilötason huomioita, jotka eivät tuo juuri mitään keskusteluun.

Oman sävynsä keskusteluun toi Ylen viime viikolla julkaisema niin sanottu koulukone, joka kertoo muun muassa vieraskielisten oppilaiden määrän eri kouluissa.

– En kannata sensuuria, mutta olisin toivonut Yleltä harkintaa, sillä tällaisen koneen väärin käyttämisen mahdollisuus on suuri. Se vahvistaa ennakkoluuloja ja poteroitumista, Uusitalo-Heikkinen sanoo.

Hän ei ymmärrä, miksi vanhemman ylipäätään pitäisi tietää, kuinka paljon koulussa on muunkielisiä lapsia. Opetukseen ja sen tasoon vaikuttaa enemmän moni muu asia, esimerkiksi opettajien ammattitaito tai opetusryhmien koko.

– Jos pidämme kaikkia ihmisiä tasavertaisina, eikö tulisi pyrkiä siihen, että koulu olisi kaikille hyvä? hän kysyy.

Ennen kaikki ei ollut paremmin

Uusitalo-Heikkinen toteaa, että sekä painotusluokat että inkluusio, joista viime päivinä on erityisesti koulun osalta keskusteltu, ovat asioita, jotka varmasti voitaisiin hoitaa nykyistä paremmin.

– Ylipäätään ei ole niin, että ennen oli kaikki paremmin eikä mitään saisi muuttaa, hän toteaa.

– Esimerkiksi painotusluokkakeskustelu saisi keskittyä enemmän yhteiskunnallisiin rakenteisiin kuin yksilöiden kokemuksiin. Ne syventävät eriytymiskehitystä. Pystyisimme varmasti kehittämään tavan, jolla saamme järjestettyä painotettua opetusta ilman, että samalla syvennämme segregaatiota.

Hänestä inkluusio taas käsitetään yleisessä keskustelussa liian kapeasti, kun puhutaan vain siitä, että koululuokissa on liikaa ”häiriköitä” ja tukea tarvitsevia lapsia.

– Meillähän on ollut perusopetuslaissa jo pitkään inklusiivisuuden idea. Se on paljon laajempi ajatus kuin vain se, että tuen tarvitsijat sijoitetaan yleisopetuksen luokkiin.

Kaikki ovat yksilöitä

Uusitalo-Heikkinen on toiminut luokanopettajana lähes 25 vuotta. Nyt hän opettaa viidettä luokkaa turkulaisessa Lausteen koulussa, jossa suomi toisena kielenä -oppilaita on 65 prosenttia kaikista oppilaista. He ovat niitä, joiden kotikieli ei ole suomi tai ruotsi ja jotka tarvitsevat suomen kielen opetusta stk-oppimäärän mukaan ennen kuin pystyvät opiskelemaan suomeksi tai ruotsiksi.

Hän muistuttaa siitä, että STK -lapset eivät ole keskenään samanlaisia.

– Tämä hämmentää minua varsinkin, kun keskustellaan yksilöistä. Joku voi sanoa, että tuntee lapsen, joka oppi suomen kielen puolessa vuodessa. Toinen sanoo, että tuntee semmoisen, joka ei oppinut viidessä vuodessakaan. Näinhän se menee, että ihmiset oppivat kieliä eri tavoilla, toiset nopeammin, toiset hitaammin. Näin se on meidän suomalaistenkin kohdalla. Minulla on ollut monella luokalla priimuksena suomen kielessä oppilaita, joilla on ensimmäinen kotikieli joku muu kuin suomi.

Lapset eivät mieti

Painotusryhmät tai inkluusio ovat asioita, joita lapset eivät mieti. Uusitalo-Heikkisenkään koulussa se ei kiinnosta oppilaita. Vanhemmat ovat niitä, jotka tällaisista asioista saattavat kohkata.

– Tämä on yksi asia joka vinoutuu keskustelussa koko ajan. Jos jaamme ihmisiä jatkuvasti meihin ja noihin toisiin, syvennämme noiden toisten ulkopuolisuuden tunnetta, mikä taas johtaa monenlaisiin ilmiöihin. Miksi puhumme vieraskielisistä tai maahanmuuttajalapsista, kun he kuitenkin ovat ensi sijassa lapsia? hän kysyy.

Hän toteaa, että koulu on yhteiskunnan peili.

– Kaikki mitä tapahtuu yhteiskunnassa, näkyy myös koulumaailmassa. Jos oppimistulokset ovat heikenneet, siihen on paljon eri syitä. Yksi on se, että vieraskieliset oppijat ovat meille yhä uusi asia. Olemme yhä aloittelijoita siinä, miten heitä pitää opettaa, jotta saisimme heidät oppimaan yhtä hyvin kuin kantaväestön. Mutta se ei ole yksilöiden vika.

Uusitalo-Heikkinen muistuttaa siitä, että muutos näkyy myös kantasuomalaisten lasten oppimisessa.

– Nykymaailmassa on piirteitä, jotka ruokkivat lyhytjännitteisyyttä ja keskittymättömyyttä. Me opettajat kilpailemme huomiosta somen kanssa, ja häviämme sen taistelun usein. Mutta se ei ole koulun ongelma vaan yleisempi ongelma.

Perustaidot arvoon

Jos Uusitalo-Heikkinen saisi päättää, hän panostaisi koulussa perustaitojen opettamiseen alaluokilla.

– Lukutaitoon, kirjoittamiseen, matematiikkaan. Haluaisin peruskoulun, joka on rauhallinen ja kiireetön, hän kuvailee.

– Nyt kouluun ympätään koko ajan lisää asioita, mutta aikaa ja rahaa ei tule samassa suhteessa. Haluankin kysyä, mitä koulusta voisi ottaa pois.

Hän itse vähentäisi esimerkiksi joitain projekteja, teemapäiviä, vierailuja ja asioiden kirjaamista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään