Koillis-Kenian naisten elämää määrittävät lukutaidottomuus, sukuelinten silpominen, peräkkäiset synnytykset ja korkea äitiyskuolleisuus. Nainen ei ole saanut näkyä eikä kuulua. Elämä on järjestetty miesten hallitsemien klaanien ja alaklaanien ympärille.
Aluevaltuutettu (MCA) Mahfudha Abdullahi Hajji on esimerkki siitä, ettei miesvaltaisen ja läpeensä patriarkaattisen yhteiskunnan lasikatto ole läpäisemätön.
Neuvotteludemokratiassa paikat jaetaan ennakkoon
– Kilpailin aluevaltuuston jäsenyydestä Kenian suurimman puolueen Orange Democratic Movementin listoilla Ademasajida Wardissa, Wajirin piirikunnassa jo vuosina 2013 ja 2017. Minut kuitenkin petettiin, koska olen nainen, Hajji kertoo.
Hajji sanoo olleensa neuvotteludemokratian uhri. Sanalla viitataan haastamattomaan johtajuuteen, jossa klaanit jakavat poliittiset paikat jo ennen kuin vaalit on järjestetty. Epävirallinen sopimus vain virallistetaan vaalipäivänä.
Alueella, jossa naiset ovat lapsen asemassa ja jossa heidän odotetaan olevan alisteisia pojilleen, klaanit eivät ole innostuneet naisista klaanijohtajina tai poliittisina päättäjinä. Neuvotteludemokratiassa naisten ongelmat eivät ole etusijalla, puhumattakaan siitä, että heidät haluttaisiin mukaan päättämään.
– Naisten puuttuminen politiikasta tarkoittaa heidän puuttumistaan myös sieltä, missä resursseja jaetaan. Nainen osaa budjetoida varoja niin, että ne ovat linjassa tarpeidemme kanssa. On hyvin tärkeää, että joku on meitä edustamassa, sanoo wajirilainen eläkkeellä oleva opettaja Habiba Mohamed Situpia.
Abdirashid Jelle, Degodia-klaanin vanhinten neuvostosta toteaa, että naisten puuttuminen politiikasta juontuu suoraan klaanismista. Tietyissä klaaneissa naiset ovat hänen mukaansa olleet aina näkymättömiä, eikä heidän edelleenkään odoteta puhuvan tärkeissä tilaisuuksissa.
Tie tukossa ilman miesten tukea
Hajjin kaltaisille poliittisesti kunnianhimoisille naisille on käynyt selväksi, että onnellista loppua eli poliittista paikkaa on turha toivoa ilman miesten hyväksyntää.
Naiset Wajirista ja kahdesta muusta koillisen piirikunnasta ovat muodostaneet naisten vanhinten neuvoston. Neuvosto antaa naisille väylän neuvotella uskonnollisten johtajien kanssa tyttöjen ja naisten asioista.
– Lähestyimme ensin heitä tehdäksemme selväksi, että naisten neuvosto ei kilpaile tai ole oppositiossa perinteisen järjestelmän kanssa. Puhuimme siitä, miten maailma muuttuu ja meidän täytyy muuttua sen kanssa. Totesimme, että siellä, missä naiset joutuvat syrjään, koko yhteisö syrjäytyy, Situpia selittää.
Alkuun kaupungeissa oltiin maaseutua vastaanottavaisempia. Wajirin naisten vanhinten neuvosto perustettiin 2020.
Hajjia kutsuttiin jo muutamia kuukausia ennen vuoden 2022 vaaleja ”mheshimiwaksi”, kunnioitetuksi parlamentin jäseneksi.
– Uskonnolliset johtajat suostuivat lopulta tukemaan häntä. Koska meillä oli heidän siunauksensa, tiesimme jo paljon ennen vaaleja, että Hajji voittaa paikan aluevaltuustossa ja niin myös tapahtui. Sellaista ei kukaan nainen ole koskaan tehnyt koillisella alueella, naisten neuvoston perustajajäsen Kheria Kassim kertoo.
Jäsenmäärä kasvussa
Tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta on patriarkaalisessa yhteisössä yleistä. Jopa raiskaukset halutaan tuomita Maslaahissa ja niiden muodollista oikeuskäsittelyä vastustetaan. Maslaah on miesten hallitsema ja miesystävällinen perinteinen pikaoikeus, joka tuomitsee parhaimmillaankin vain pienen sakon seksuaalisesta väkivallasta.
– Nykyään on vaikea löytää uskonnollista johtajaa, joka hoitaisi seksuaalisen väkivallan tapauksia, Kassim sanoo ja lisää naisten vanhinten neuvoston tekevän läheistä yhteistyötä poliisin kanssa ja pyrkivän siihen, että kaikki rikolliset joutuvat tuomiolle.
Naisia on päässyt liittymään myös perinteiseen vanhinten neuvostoon.
– Kuulun Degodian klaanin alaklaanin vanhinten neuvoston Wajirissa. Meitä on kaksi naista ja kuusi miestä. Istumme ja neuvottelemme tasavertaisina. Sellainen olisi aiemmin ollut mahdotonta, sanoo Safi Abdullahi Adan, naisten vanhimpien seniorijäsen.
Hän kertoo, että Wajirin naisten vanhimpien neuvosto on avannut jäsenyyden myös piirikunnan ulkopuolelta tuleville naisille.
– Jaamme saman kulttuurin ja uskonnon, meillä on samat ongelmat, eikä siskojen hylkääminen olisi voitto Wajirille. Jäsenmäärää emme tiedä, sillä kasvamme päivä päivältä.
lehti 