KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Andien alkuperäiskansojen naiset turvaavat ruuan saannin perinteisin menetelmin

Näissä astioissa on Choquepatan maalaisyhteisön naisten tuottamaa ruokaa. Ana María Záratella on monista eri vihanneksista tehtyä salaattia ja valkoisesta maissista ja härkäpavuista valmistettua perinneruoka motea.

Näissä astioissa on Choquepatan maalaisyhteisön naisten tuottamaa ruokaa. Ana María Záratella on monista eri vihanneksista tehtyä salaattia ja valkoisesta maissista ja härkäpavuista valmistettua perinneruoka motea. Kuva: IPS/Mariela Jara

Cuzco, Peru – IPS/Mariela Jara
21.4.2023 15.00

Andien ylängöillä eteläisessä Perussa elävä pienviljelijä Paulina Locumbe, 42, oppi jo lapsena, miten perinteisin menetelmin korjattiin ja kuivattiin satoa. Se on yksi keino, jolla hän torjuu miljoonia perulaisia purevaa ruokaturvan heikkenemistä.

– Minulla on varastoituna tarwia, herneitä ja kuivattuja papuja kuuden vuoden tarpeiksi. Söimme niitä pandemian aikana ja syömme niitä taas, sillä sateiden puutteen vuoksi en ole kylvänyt mitään enkä tänä vuonna voi korjata satoa, Locumbe sanoo.

Tarwi, joka tunnetaan Andeilla myös nimellä chocho, on ravintoarvoltaan soijapapuja parempi lupiinilajike (Lupinus mutabilis). Sitä käytetään sekä tuoreena että kuivattuna ja säilöttynä.

Paulina Locumbe elää Urpayn kylässä yli 3 100 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella Cuzcon maakunnassa. Häneen on monien muiden perheviljelijöiden tavoin iskenyt kriisien suma, joka on pienentänyt satoja ja vaarantanut ruuan saannin. Pienviljelijöitä on Perussa yli kaksi miljoonaa, ja 30 prosenttia heistä on naisia.

Nälkäisten määrä kasvoi pandemian aikana

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö Faon tammikuussa julkaisemassa tutkimuksessa arvioidaan, että vuonna 2021 Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 93 miljoonaa ihmistä kärsi vakavasta ruokaturvan puutteesta. Kahdessa vuodessa määrä oli kasvanut lähes 30 miljoonalla.

Etelä-Amerikassa tilanne oli hälyttävämpi kuin Keski-Amerikassa ja Karibialla. Faon viime vuoden elokuussa antaman varoituksen mukaan Perussa lähes puolet väestöstä kärsi ruokaturvan puutteesta. Nälkäisten määrä kasvoi pandemian aikana, kun köyhyys lisääntyi ja terveellisen ruokavalion noudattaminen vaikeutui.

Agroekologiaa harjoittava maanviljelijä Paulina Locumbe esittelee kasvihuoneeseensa hiljakkoin istuttamiaan kasviksia. Kypsyttyään ne päätyvät suoraan perheen ruokapöytään rikastamaan heidän ruokavaliotaan.

Agroekologiaa harjoittava maanviljelijä Paulina Locumbe esittelee kasvihuoneeseensa hiljakkoin istuttamiaan kasviksia. Kypsyttyään ne päätyvät suoraan perheen ruokapöytään rikastamaan heidän ruokavaliotaan. Kuva: IPS/Mariela Jara

Andien ylänköjen naiset pärjäävät äitiensä ja isoäitiensä väittämällä tiedolla. Sen käytäntöön soveltaminen takaa heille päivittäisen ruuan, vaikka maataloutta uhkaavat erilaiset häiriötekijät äärimmäisistä sääilmiöistä poliittiseen kriisiin, joka on jättänyt maanviljelijöiden asiat entistä pahempaan paitsioon.

Marsuista saa ruokaa ja lannoitetta

Pienviljelijä Yolanda Haqqehua asuu Muñapatan maalaisyhteisössä ja kasvattaa pikkutilallaan marsuja. Marsut ovat Andeilla olleet muinaisajoista lähtien ravinteikas proteiinin lähde.

– En myy niitä, vaan syömme ne itse. Kokkaan marsuja syntymäpäiviksi ja aina kun tarvitsemme lihaa, varsinkin kahdeksanvuotiaalle tyttärelleni Mayra Abigailille. Käytän myös niiden jätöksiä luomulannoitteena viljelyksilläni, Haqqehua selittää.

Haqqehuaa huolettaa öljyn, riisin ja sokerin hinnannousu. Hän on omana ratkaisunaan monipuolistanut viljelmiään sekä alkanut itse jalostaa joitakin ruoka-aineita.

– Kasvatan kasviksia kasvihuoneessa ja pellolla. Minulla on retiisejä, pinaattia, valkoruohosipulia, lehtimangoldia, punasalaattia, härkäpapuja, herneitä, persiljaa ja korianteria.

Elämänmittainen oppi

Haqqehua kasvattaa myös perunoita ja maissia, mutta niistä hän ei odota alkuunkaan yhtä hyvää satoa kuin viime vuonna. Sääolot eivät vuoden ensimmäisinä kuukausina ole olleet suosiollisia.

– Onneksi minulla on riittävästi perunoita. Jotta ne eivät pilaantuisi, teimme niistä chuñoa. Sitä me nyt syömme, Haqqehua sanoo. Chuño on eteläisen pallonpuoliskon kesäkuun vuoristopakkasissa kuivunutta perunaa, joka oikein säilytettynä pysyy syömäkelpoisena vuosikausia.

– Pidän sitä tiiviisti suljetuissa ämpäreissä. Kuivaan myös herneitä ja maissia, jota syömme keitettynä tai paahdettuna. Meillä on oma varmuusvarasto, Haqqehua kehaisee.

Agronomi Janet Nina Cusiyupanqui keskustelee maanviljelijän kanssa tämän kasvihuoneessa Muñapatan maalaisyhteisössä Cuzcon alueella. Hän tarjoaa teknistä apua Flora Tristán -keskuksen agroekologista koulua käyville naisille.

Agronomi Janet Nina Cusiyupanqui keskustelee maanviljelijän kanssa tämän kasvihuoneessa Muñapatan maalaisyhteisössä Cuzcon alueella. Hän tarjoaa teknistä apua Flora Tristán -keskuksen agroekologista koulua käyville naisille. Kuva: IPS/Mariela Jara

Parhaiden maissintähkien valinta ja säilöntäprosessi ovat tulosta elämänmittaisesta oppimisesta.

– Vanhempani tekivät nämä asiat tietyllä tavalla, opettivat ne meille ja me jatkamme samalla tavalla. Näillä keinoilla autamme toinen toistamme saavuttamaan ruokaturvan. Ilman niitä meillä ei olisi mitään syötävää, Haqqehua selittää.

Andien naiset avainasemassa

Agronomi Janet Nina Cusiyupanqui, 34, on kaksikielinen (espanja ja ketšua) alkuperäiskansaan kuuluva nainen, joka opiskeltuaan Costa Ricassa palasi kotiseudulleen jakamaan uutta tietoaan. Tällä hetkellä hän tarjoaa teknistä apua feministisen kansalaisjärjestön Cuzcossa pyörittämän agroekologisen koulun sadalle oppilaalle.

– Maanviljelijöille vuosi 2022 oli kauhea. Oli vesipulaa, raemyrskyjä, hallaa ja tuholaisten ja kasvitautien lisääntymistä. Nämä tekijät vähentävät 40-50 prosenttia maissin, perunan, vihannesten ja kvinoan sadosta, Cusiyupanqui kertoo.

Andien alkuperäiskansojen naiset ovat hänen mukaansa avainasemassa, kun pyritään ruokaturvaan.

– He tietävät, miten käsitellä ja säilöä ruokaa. Se on avainstrategia tällaisina kriisihetkinä. Kun tietoon lisätään vielä agroekologisten tekniikkojen hallinta, he kykenevät tuottamaan monipuolista, terveellistä ja puhdasta satoa, Cusiyupanqui selittää.

Vaikka sadot sinänsä jäisivätkin pieniksi, viljelmät ovat monipuolisia, joten naisten riippuvuus markkinoista vähenee. Lisäksi yhteisöjä tukee perinteinen vaihtokauppa.

Kaikkien aikojen raekuuro

Luzmila Rivera ei ollut elämänsä 53 vuoden aikana nähnyt yhtä karmeaa raekuuroa. Helmikuussa, vähän ennen karnevaaliaikaa taivaalta satoi marmorikuulaa isompia jääkimpaleita, jotka tuhosivat kaiken alleen sattuneen.

– Rakeet runtelivat taloni peltikattoa loputtomalta tuntuvan varttitunnin ajan. Katto tuli täyteen reikiä. Rakeita on satanut ennenkin, mutta ei ikinä tällä voimalla. Tarwin kukat lakosivat, emmekä me saa satoa, Rivera valittaa.

Luzmila Rivera (toinen vas.) asettuu kuvattavaksi viljelijätovereidensa kanssa. Naiset ovat osallistuneet maalaismarkkinoille, joilla he myivät vihanneksia, viljoja ja juureksia.

Luzmila Rivera (toinen vas.) asettuu kuvattavaksi viljelijätovereidensa kanssa. Naiset ovat osallistuneet maalaismarkkinoille, joilla he myivät vihanneksia, viljoja ja juureksia. Kuva: IPS/Mariela Jara

Loppuvuodesta kylvämistään perunoista Rivera sen sijaan odottaa hyvää satoa huhti-toukokuussa. Muiden Cuzcon alueen ylänköjen pienviljelijöiden tavoin hänkin säilöö satoaan.

– Minulla on vielä viime vuodelta kuivattua maissia. Valitsen aina parhaat tähkät siemeniä ja syömistä varten. Säilön myös härkäpapuja, jotka ovat valmiita säilöön viikon ilmakuivauksen jälkeen.

– Keitän härkäpavuista muhennoksen kuin ne olisivat linssejä tai kikherneitä. Laitan niitä keittoon tai syömme niitä aamiaiseksi keitetyn maissin kera. Se on hyvin maukasta ja terveellistä.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Talvisaappaita myytiin poistohintaan kauppakeskuksessa Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa huhtikuun lopulla.

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

M23 -kapinallisia Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa. Joukkoja on syytetty törkeistä siviilien ihmisoikeuksien loukkauksista.

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

Naisten istuttamaa mangrovemuuria Badamtonin kylässä.

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

Havaijin Lanai saarelta kotoisin oleva Solomon Pili Kaho’ohalahala osallistui Meidän valtameremme -konferenssiin Busanissa, Etelä-Koreassa.

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

Uusimmat

Veronika Honkasalo puhuu eduskunnan täysitunnossa. Vieressä seuraavat vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Mai Kivelä.

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

Suomea johtavat tällä hetkellä miespresidentti ja miespääministeri, mutta enemmistö ministereistä on naisia.

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta 2025.

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

Minja Koskela kritisoi valtiovarainministerin toimia.

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
03

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
04

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
05

Sunnuntaivieras: Onko vankila välttämätön? Vankeuslaitoksen kritiikki on osa vasemmistolaista ja feminististä visiota

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

16.06.2025

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

16.06.2025

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

16.06.2025

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

16.06.2025

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

15.06.2025

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

15.06.2025

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

15.06.2025

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

15.06.2025

Nuoren Kuhalan erottaa vanhasta vain valuutta eli Kuoleman kurkkupurkit tarjoaa takuuvarmaa viihdettä ja virnettä

14.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

14.06.2025

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

13.06.2025

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

13.06.2025

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

13.06.2025

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

13.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään