KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Andien alkuperäiskansojen naiset turvaavat ruuan saannin perinteisin menetelmin

Näissä astioissa on Choquepatan maalaisyhteisön naisten tuottamaa ruokaa. Ana María Záratella on monista eri vihanneksista tehtyä salaattia ja valkoisesta maissista ja härkäpavuista valmistettua perinneruoka motea.

Näissä astioissa on Choquepatan maalaisyhteisön naisten tuottamaa ruokaa. Ana María Záratella on monista eri vihanneksista tehtyä salaattia ja valkoisesta maissista ja härkäpavuista valmistettua perinneruoka motea. Kuva: IPS/Mariela Jara

Cuzco, Peru – IPS/Mariela Jara
21.4.2023 15.00

Andien ylängöillä eteläisessä Perussa elävä pienviljelijä Paulina Locumbe, 42, oppi jo lapsena, miten perinteisin menetelmin korjattiin ja kuivattiin satoa. Se on yksi keino, jolla hän torjuu miljoonia perulaisia purevaa ruokaturvan heikkenemistä.

– Minulla on varastoituna tarwia, herneitä ja kuivattuja papuja kuuden vuoden tarpeiksi. Söimme niitä pandemian aikana ja syömme niitä taas, sillä sateiden puutteen vuoksi en ole kylvänyt mitään enkä tänä vuonna voi korjata satoa, Locumbe sanoo.

Tarwi, joka tunnetaan Andeilla myös nimellä chocho, on ravintoarvoltaan soijapapuja parempi lupiinilajike (Lupinus mutabilis). Sitä käytetään sekä tuoreena että kuivattuna ja säilöttynä.

Paulina Locumbe elää Urpayn kylässä yli 3 100 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella Cuzcon maakunnassa. Häneen on monien muiden perheviljelijöiden tavoin iskenyt kriisien suma, joka on pienentänyt satoja ja vaarantanut ruuan saannin. Pienviljelijöitä on Perussa yli kaksi miljoonaa, ja 30 prosenttia heistä on naisia.

Nälkäisten määrä kasvoi pandemian aikana

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö Faon tammikuussa julkaisemassa tutkimuksessa arvioidaan, että vuonna 2021 Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 93 miljoonaa ihmistä kärsi vakavasta ruokaturvan puutteesta. Kahdessa vuodessa määrä oli kasvanut lähes 30 miljoonalla.

Etelä-Amerikassa tilanne oli hälyttävämpi kuin Keski-Amerikassa ja Karibialla. Faon viime vuoden elokuussa antaman varoituksen mukaan Perussa lähes puolet väestöstä kärsi ruokaturvan puutteesta. Nälkäisten määrä kasvoi pandemian aikana, kun köyhyys lisääntyi ja terveellisen ruokavalion noudattaminen vaikeutui.

Agroekologiaa harjoittava maanviljelijä Paulina Locumbe esittelee kasvihuoneeseensa hiljakkoin istuttamiaan kasviksia. Kypsyttyään ne päätyvät suoraan perheen ruokapöytään rikastamaan heidän ruokavaliotaan.

Agroekologiaa harjoittava maanviljelijä Paulina Locumbe esittelee kasvihuoneeseensa hiljakkoin istuttamiaan kasviksia. Kypsyttyään ne päätyvät suoraan perheen ruokapöytään rikastamaan heidän ruokavaliotaan. Kuva: IPS/Mariela Jara

Andien ylänköjen naiset pärjäävät äitiensä ja isoäitiensä väittämällä tiedolla. Sen käytäntöön soveltaminen takaa heille päivittäisen ruuan, vaikka maataloutta uhkaavat erilaiset häiriötekijät äärimmäisistä sääilmiöistä poliittiseen kriisiin, joka on jättänyt maanviljelijöiden asiat entistä pahempaan paitsioon.

Marsuista saa ruokaa ja lannoitetta

Pienviljelijä Yolanda Haqqehua asuu Muñapatan maalaisyhteisössä ja kasvattaa pikkutilallaan marsuja. Marsut ovat Andeilla olleet muinaisajoista lähtien ravinteikas proteiinin lähde.

– En myy niitä, vaan syömme ne itse. Kokkaan marsuja syntymäpäiviksi ja aina kun tarvitsemme lihaa, varsinkin kahdeksanvuotiaalle tyttärelleni Mayra Abigailille. Käytän myös niiden jätöksiä luomulannoitteena viljelyksilläni, Haqqehua selittää.

Haqqehuaa huolettaa öljyn, riisin ja sokerin hinnannousu. Hän on omana ratkaisunaan monipuolistanut viljelmiään sekä alkanut itse jalostaa joitakin ruoka-aineita.

– Kasvatan kasviksia kasvihuoneessa ja pellolla. Minulla on retiisejä, pinaattia, valkoruohosipulia, lehtimangoldia, punasalaattia, härkäpapuja, herneitä, persiljaa ja korianteria.

Elämänmittainen oppi

Haqqehua kasvattaa myös perunoita ja maissia, mutta niistä hän ei odota alkuunkaan yhtä hyvää satoa kuin viime vuonna. Sääolot eivät vuoden ensimmäisinä kuukausina ole olleet suosiollisia.

– Onneksi minulla on riittävästi perunoita. Jotta ne eivät pilaantuisi, teimme niistä chuñoa. Sitä me nyt syömme, Haqqehua sanoo. Chuño on eteläisen pallonpuoliskon kesäkuun vuoristopakkasissa kuivunutta perunaa, joka oikein säilytettynä pysyy syömäkelpoisena vuosikausia.

– Pidän sitä tiiviisti suljetuissa ämpäreissä. Kuivaan myös herneitä ja maissia, jota syömme keitettynä tai paahdettuna. Meillä on oma varmuusvarasto, Haqqehua kehaisee.

Agronomi Janet Nina Cusiyupanqui keskustelee maanviljelijän kanssa tämän kasvihuoneessa Muñapatan maalaisyhteisössä Cuzcon alueella. Hän tarjoaa teknistä apua Flora Tristán -keskuksen agroekologista koulua käyville naisille.

Agronomi Janet Nina Cusiyupanqui keskustelee maanviljelijän kanssa tämän kasvihuoneessa Muñapatan maalaisyhteisössä Cuzcon alueella. Hän tarjoaa teknistä apua Flora Tristán -keskuksen agroekologista koulua käyville naisille. Kuva: IPS/Mariela Jara

Parhaiden maissintähkien valinta ja säilöntäprosessi ovat tulosta elämänmittaisesta oppimisesta.

– Vanhempani tekivät nämä asiat tietyllä tavalla, opettivat ne meille ja me jatkamme samalla tavalla. Näillä keinoilla autamme toinen toistamme saavuttamaan ruokaturvan. Ilman niitä meillä ei olisi mitään syötävää, Haqqehua selittää.

Andien naiset avainasemassa

Agronomi Janet Nina Cusiyupanqui, 34, on kaksikielinen (espanja ja ketšua) alkuperäiskansaan kuuluva nainen, joka opiskeltuaan Costa Ricassa palasi kotiseudulleen jakamaan uutta tietoaan. Tällä hetkellä hän tarjoaa teknistä apua feministisen kansalaisjärjestön Cuzcossa pyörittämän agroekologisen koulun sadalle oppilaalle.

– Maanviljelijöille vuosi 2022 oli kauhea. Oli vesipulaa, raemyrskyjä, hallaa ja tuholaisten ja kasvitautien lisääntymistä. Nämä tekijät vähentävät 40-50 prosenttia maissin, perunan, vihannesten ja kvinoan sadosta, Cusiyupanqui kertoo.

Andien alkuperäiskansojen naiset ovat hänen mukaansa avainasemassa, kun pyritään ruokaturvaan.

– He tietävät, miten käsitellä ja säilöä ruokaa. Se on avainstrategia tällaisina kriisihetkinä. Kun tietoon lisätään vielä agroekologisten tekniikkojen hallinta, he kykenevät tuottamaan monipuolista, terveellistä ja puhdasta satoa, Cusiyupanqui selittää.

Vaikka sadot sinänsä jäisivätkin pieniksi, viljelmät ovat monipuolisia, joten naisten riippuvuus markkinoista vähenee. Lisäksi yhteisöjä tukee perinteinen vaihtokauppa.

Kaikkien aikojen raekuuro

Luzmila Rivera ei ollut elämänsä 53 vuoden aikana nähnyt yhtä karmeaa raekuuroa. Helmikuussa, vähän ennen karnevaaliaikaa taivaalta satoi marmorikuulaa isompia jääkimpaleita, jotka tuhosivat kaiken alleen sattuneen.

– Rakeet runtelivat taloni peltikattoa loputtomalta tuntuvan varttitunnin ajan. Katto tuli täyteen reikiä. Rakeita on satanut ennenkin, mutta ei ikinä tällä voimalla. Tarwin kukat lakosivat, emmekä me saa satoa, Rivera valittaa.

Luzmila Rivera (toinen vas.) asettuu kuvattavaksi viljelijätovereidensa kanssa. Naiset ovat osallistuneet maalaismarkkinoille, joilla he myivät vihanneksia, viljoja ja juureksia.

Luzmila Rivera (toinen vas.) asettuu kuvattavaksi viljelijätovereidensa kanssa. Naiset ovat osallistuneet maalaismarkkinoille, joilla he myivät vihanneksia, viljoja ja juureksia. Kuva: IPS/Mariela Jara

Loppuvuodesta kylvämistään perunoista Rivera sen sijaan odottaa hyvää satoa huhti-toukokuussa. Muiden Cuzcon alueen ylänköjen pienviljelijöiden tavoin hänkin säilöö satoaan.

– Minulla on vielä viime vuodelta kuivattua maissia. Valitsen aina parhaat tähkät siemeniä ja syömistä varten. Säilön myös härkäpapuja, jotka ovat valmiita säilöön viikon ilmakuivauksen jälkeen.

– Keitän härkäpavuista muhennoksen kuin ne olisivat linssejä tai kikherneitä. Laitan niitä keittoon tai syömme niitä aamiaiseksi keitetyn maissin kera. Se on hyvin maukasta ja terveellistä.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokouksen lopuksi järjestettyyn lehdistötilaisuuteen.

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

Khumbun jäätikkö Mt Everestillä. Uusi raportti kertoo, että jäätiköt ovat maapallon lämpenemiselle vieläkin herkempiä kuin aiemmin on uskottu.

Jäätiköt jatkaisivat sulamistaan, vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi heti

Noor Mukadam sai oikeutta, mutta hänen tarinansa jää poikkeukseksi, kun tuhansien muiden pakistanilaisten naisten ja tyttöjen nimet unohtuvat tilastoihin.

Veri pyyhitään rahalla – näin Pakistanin oikeus pettää naiset

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
03

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään