Suomalainen keskustelu työperäisestä maahanmuutosta on pohjavireeltään syvästi rasistista. Jos lohtua haluaa hakea, niin sitä se on monessa muussakin Euroopan maassa.
Väestöltään nopeasti ikääntyvässä Suomessa katseet on käännetty maahanmuuttoon, jotta tulevaisuudessa työntekijöitä olisi tarpeeksi. Tunnetusti eduskuntapuolueista erityisesti perussuomalaiset haraa tätä vastaan.
Työperustainen maahanmuutto tuntuu ajatuksen tasolla kelpaavan kaikille – myös perussuomalaisille. Ongelma on siinä, että työn perässä Suomeen muuttaa hyvin vähän ihmisiä. Ylipäätään muutot Suomeen ovat olleet vähäisiä viime vuosina.
– Perussuomalaiset haluaa ”tuntuvasti rajoittaa Suomelle haitallista” maahanmuuttoa. Ei ole varmaan haitaksi myöskään muistaa, että muutto Suomeen on kaikkineen viime vuosina ollut vähäistä. Tuntuva rajoittaminen on jo tästä syystä melkoinen haaste, Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen kirjoitti Twitteriin.
Perussuomalaiset haluaa "tuntuvasti rajoittaa Suomelle haitallista" maahanmuuttoa. Ei ole varmaan haitaksi myöskään muistaa, että muutto Suomeen on kaikkineen viime vuosina ollut vähäistä. Tuntuva rajoittaminen on jo tästä syystä melkoinen haaste. pic.twitter.com/eWF3MTmt8n
— Pasi Saukkonen (@pasi_saukkonen) April 19, 2023
Viestinsä yhteyteen hän liitti kuvan tilastosta, jossa näkyi eri lähtömaiden nettomuutto Suomeen. Selvästi suurimman ryhmän muodostivat venäläiset.
Milloin tulvii
On hyvä vahvasti painottaa, että puhe suomalaisen maahanmuuttokeskustelun rasistisuudesta on kirjoittajan – ei Saukkosen – tulkinta. Vuonna 2015 Suomessa puhuttiin maahanmuuttajien vyörystä tai tulvasta. Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen Suomeen on tullut huomattavasti enemmän ihmisiä kuin 2015, mutta isot otsikot ovat puuttuneet. Miksiköhän?
Suomalaisen maahanmuuttokeskustelun erityisyys on myös siinä, että maahanmuutto näkyy oikeastaan ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja Turussa sekä Tampereella. Yli puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa lukuun ottamatta kovimmat maahanmuuton vastustajat tulevatkin alueilta, joilla maahanmuutto ei näy.
Ylipäätään on taas hyvä muistaa, että näissä asioissa kyse ei ole Suomesta vaan eräistä Suomen paikkakunnista ja alueista. Pääkaupunkiseudulla asuu puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista. Pysyvän muuton lisääminen muualle vaatii kovasti töitä, ei sen työn vastustamista. pic.twitter.com/wVkwF282Cx
— Pasi Saukkonen (@pasi_saukkonen) April 19, 2023
Mistä tulijat
Suomessa on väläytelty esimerkiksi sairaanhoitajien rekrytoimista Etelä-Euroopasta. Mikäs siinä – idean tasolla se on erinomainen. Ongelma tulee sitten siinä, että lähes kaikissa Euroopan maissa kärsitään samasta ongelmasta eli tekijöitä tarvitaan lisää.
Kilpailu osaajista on kovaa, eivätkä Suomen kortit pelissä ole kovin hyvät. Juhlapuheiden ulkopuolella ilmapiiri on torjuva, vuonna 2018 Suomi nousi EU:n perusoikeusviraston tutkimuksessa Euroopan rasistisimmaksi maaksi. Tutkimus koski tummaihoisten ihmisten kokemaa rasismia.
Suomalaista keskustelua määrittää ihmisten jaottelu ryhmiin: te kelpaatte, te taas ette. On vaikea löytää muuta syytä jaottelulle kuin ihmisten ihonväri.
Ylipäätään ajatus, että vain tietynlaiset ihmiset kelpaavat meille ja ovat tervetulleita auttaamaan Suomen ongelmissa, on vähintäänkin ongelmallinen. Sitä voisi kuvailla myös rumemmin.
Lopuksi on myös hyvä kysymys, millainen maahanmuutto lopulta on työperäistä. Otetaan muutama esimerkki. Vuonna 2015 Suomeen saapui kaksi afganistanilaista nuorta. Toinen heistä painaa tällä hetkellä kahta työtä pääkaupunkiseudulla ja on Suomen kansalainen. Toinen puolestaan opiskelee raitiovaunukuljettajaksi Helsingissä ja hakee Suomen kansalaisuutta.
He olivat osa muuttoliikettä, jota tiedotusvälineissäkin kuvattiin vyöryksi.
Ja toki Suomeen saapui 2015 myös myöhemmin täällä vakaviin rikoksiin syyllistynyt Milan Jaff.
uutiskirje 
