Meillä puhutaan häveliäästi perheväkivallasta, kun muissa Pohjoismaissa sitä kutsutaan naisten pahoinpitelyksi. Suomessa vaimon hakkaaminen on vuosikymmenet nähty sukupuolineutraalina perheongelmana. Yksityisasiana, joka pitää sopia perheenjäsenten kesken.
Kotiväkivalta tuli Suomessa yleisen syytteen alaiseksi vasta vuonna 1995, kun esimerkiksi Ruotsissa lakia uudistettiin jo vuonna 1982. Naapurimaassa perheväkivalta onkin jo pitkään mielletty sukupuolittuneeksi väkivallaksi, johon mies yksin on syyllinen ja nainen uhri.
Vasta viime vuosina perhekeskeisen ja sukupuolineutraalin näkemyksen rinnalle on myös Suomessa noussut toisenlainen lähtökohta. Että väkivalta on rikos, vaikka se tapahtuisi kodin seinien sisäpuolella. Ja että naista ei pidä auttaa vain äitinä ja lasten huoltajana, vaan ihmisenä, jolla on oikeus väkivallattomaan elämään.
Suomalaisissa turvakodeissa on perinteisesti pyritty auttamaan sekä hakattua naista että tämän väkivaltaista puolisoa, muun muassa pariterapian keinoin. Poikkeuksen tekee feministiseltä pohjalta toimiva Espoon turvakoti, jossa kaikki työntekijät ovat aina olleet naisia, jossa autetaan vain naisia ja heidän lapsiaan, ja johon ei miehillä ole mitään asiaa.
– Naisten pahoinpitely ei ole perheen, vaan väkivaltaisen miehen ongelma. Eikä meillä täällä turvakodissa ole asiantuntemusta miesten auttamiseen. Sitä varten on olemassa Lyömätön linja, Espoon turvakodin johtaja Sirkka-Liisa Aaltio sanoi hiukan kärttyisään sävyyn.
Mies- ja naisasiat erossa toisistaan
Miesasiat pitää hänen mielestään pitää visusti erossa naisasioista, vaikka samainen yhdistys, Naisten Apu Espoossa ry, ylläpitää sekä naisten turvakotia että miesten Lyömätöntä linjaa. Mutta nämä kaksi eivät koskaan kohtaa.
– Me emme tarvitse miehiä täällä yhtään mihinkään. Talonrakentamisessa ja joissain huoltotöissä joskus, mutta pääsääntöisesti kaikki työt tehdään naisten voimin, tasa-arvotyöstä palkittu feministi jatkoi kädet puuskassa.
Espoon Turvakoti ei katsonut voivansa olla objektiivinen miehen suhteen.
– Toki nainen itse tekee päätöksen palaako takaisin kotiin vai lähteekö rakentamaan uutta elämää, mutta turvakoti tukee kaikin tavoin elämää ilman väkivaltaista suhdetta. Kerromme naisille, että jatkuessaan väkivalta poikkeuksetta pahenee ja raaistuu, ja että yleensä se ei lopu. Ei ainakaan ilman ulkopuolista apua, Aaltio sanoi ja esitteli edessään olevia raportteja ja selontekoja.
uutiskirje 
