Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi seitsemän prosenttia viime vuodesta. Ilmoitusten kohteena olevien lasten määrä kasvoi viidellä prosentilla. Vuonna 2022 se tarkoitti lähes 100 000 lasta.
Lastensuojeluilmoituksia tehtiin lähes 185 000, sillä yhdestä lapsesta on voitu tehdä useampi ilmoitus. Lastensuojelun asiakkaana ei kuitenkaan ole sen enempää lapsia kuin viime vuonnakaan.
THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka kuvailee, että ilmoitusten määrän suhteen aletaan olla ”heilurin äärilaidassa”.
Puutteet peruspalveluissa ja köyhyys näkyvät
Vuoden 2015 lakimuutoksessa pyrittiin irrottamaan lastensuojeluilmoitus ja sosiaalihuollon ilmoitus toisistaan. Ylirukan mukaan kasvua selittää osaltaan se, ettei näiden eroa oikein tunnisteta.
– Nyt lastensuojeluilmoituksesta on tullut vähän sellainen huoli-ilmoitus. Sosiaalihuollon ilmoituksen ajateltiin toimivan niin, että huolta voisi tuoda esiin ja palvelutarpeen selvittää ilman, että tarvitsee aina tehdä lastensuojeluilmoitusta ja käynnistää massiivisia arviointiprosesseja.
Peruspalveluiden toiminnassa on isoja puutteita.
Osaltaan ilmoitusten kasvun taustalla näkyy peruspalvelujen, kuten nuorten mielenterveyspalveluiden, heikkeneminen.
– Peruspalveluiden toiminnassa on isoja puutteita ja pääsy kouluterveydenhoitajalle tai kuraattorille voi olla vaikeaa. Toki myös kiristynyt taloudellinen tilanne näkyy, kun ihmiset saavat enemmän häätöjä ja köyhyys lisääntyy.
KU kirjoitti aiemmin keväällä, miten toimimattomat peruspalvelut näkyvät lopulta sijoituksina, kun nuoret eivät saa ongelmiinsa tarvitsemaansa apua.
Huoltokiusaaminen selittää nousua osittain
Osittain ilmoitukset liittyvät aidosti huonontuneisiin tilanteisiin, mutta mukana on niin sanotusti turhiakin. Ylirukan mukaan lastensuojeluilmoituksen ei pitäisi olla sellainen automaatio, millainen siitä vaikuttaa paikoin muodostuneen.
– Paljon on sitä, että niitä herkästi vain tehdään enemmän.
Myös riitaisiin eroihin voi liittyä niin sanottuja turhia ilmoituksia, joita tehdään toistuvasti kiusantekomielessä ilman todellista syytä.
– Pieneltä osin nousua voi selittää huoltokiusaaminen. On ikävä sanoa, mutta lastensuojelua käytetään myös pelivälineenä. Silloin on tietysti tosi tärkeää tunnistaa, mistä on kysymys, ja jonkin verran jo tunnistetaankin.
Hyvät peruspalvelut vähentävät huostaanottoja
Laki mahdollistaa esimerkiksi kotipalvelujen tarjoamisen perheille ilman lastensuojelun asiakkuutta, mutta käytännöt vaihtelevat alueellisesti. Esimerkiksi Helsingissä tämä on teoriassa mahdollista.
Ylirukan mukaan matalan kynnyksen palvelut ylipäänsä maksavat itseään takaisin. Sellaisia ovat kotipalvelun lisäksi esimerkiksi koulujen kuraattorit ja terveydenhoitajat.
– Huostaanottotilastoissa näkyy, miten hyvinvointialueet satsaavat matalan kynnyksen palveluihin. Siellä, missä on paljon huostaanottoja, on myös isot kustannukset. Alueet, joilla satsataan peruspalveluhiin, niitä on vähemmän.
Lastensuojeluilmoituksen ei pitäisi olla automaatio.
Joka seitsemännestä yläkoululaisesta ilmoitus
Ilmoitukset ovat lisääntyneet erityisesti yläkouluikäisistä nuorista. Heistä jo 14 prosentista eli noin joka seitsemännestä tehdään vuoden aikana lastensuojeluilmoitus. Tyypillisiä syitä nuorilla ovat ahdistus, masennus, käytöshäiriöt ja koulupinnaus.
– Toki vaikka koulupoissaolojen suhteen toivoisi, että oppilashuolto voisi toimia järeästi ja vahvasti, ettei tarvittaisi lastensuojelua.
Tilastoja siitä, mistä syistä huostaanottoja on tehty, ei ole voitu toistaiseksi tehdä. Nyt tilanne on muuttumassa ja myös THL alkaa saada huostaanottojen syistä tarkempaa tietoa viimeistään vuonna 2025.
uutiskirje 
