KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Sodanvastaisen kirjailijan surutyö – ei edes halua vierailla nyky-Pietarissa

Kuva: Emma Grönqvist

Anna Soudakova kirjoitti vanhempiensa nuoruudesta vivahteikkaasti ja aistivoimaisesti. Se merkitsi samalla surutyötä ja hyvästijättöä.

Jani Saxell
25.6.2023 8.00

Anna Soudakovan, 39, esikoinen Mitä männyt näkevät (Atena 2020) kertoo hänen rakkaan deduškansa, isoisä Jurin tarinan. Juri menettää vanhempansa Josif Stalinin vainoissa ja joutuu ”isänmaan vihollisten” lapsena Uzbekistaniin. Silti väkevä esikoisromaani on ennen kaikkea ihmisen elämänhalun ja sisäisen arvokkuuden ylistys.

Varjele varjoani (2022) siirtää katseen seuraavaan sukupolveen. Georgi ja Vera, 1980-luvun nuoret aikuiset, rakentavat yhteiselämäänsä Leningradissa. Arjen pyörittäminen käy vanhan vallan sortuessa mahdottomaksi, joten inkeriläistaustainen Vera tarttuu Mauno Koiviston kutsuun. Uusi elämä alkaa Turun Varissuolla. 1990-luvun alun lama-Suomi näyttäytyy tulokkaiden silmin satumaana.

Kahden romaanin sukutarinoissa on paljon samaa. Yhteistä on myös vähemmistönäkökulma, karjalaisuus ja inkeriläisyys.

ILMOITUS
ILMOITUS

Miksi uudet nimet ja henkilöt?

– Esikoisromaanin myötä olin juuri päässyt kirjoittamisen rytmiin kiinni. Siitä oli tullut vähän kuin toinen hengitys. Halusin seuraavan kirjani olevan täysin fiktiivinen ja luoda henkilöhahmot alusta asti. Varjele varjoani -romaanin sukutarina ei ole omaelämäkerrallinen, vaikka monet hahmojen kokemat asiat ovat minulle tuttuja ja läheisiä. En enää peilaa isoisäni elämää, vaan kysyn, kuka minä olen ja mistä tulen, Soudakova tunnustaa.

 

Mustaoranssien kirjainten varjossa

Myös Vladimir Putinin hyökkäyssota Ukrainaan pisti kirjailijan suunnitelmat uusiksi.

Mitä männyt näkevät -romaanin loppukohtauksessa Jurin tyttärentytär Maria on Sandarmohin joukkohaudan äärellä. Kauniilla mäntykankaalla Venäjän Karjalassa lepää tuhansia vainoissa teloitettuja. Jurin vanhempien lopullisen kohtalon selviämiseen ehti mennä vuosikymmeniä.

Soudakovan esikoisessa kysytään, taasko se alkaa. Historian väärentäminen, toisinajattelijoiden leimaaminen ja ulkomaiden näkeminen vihollisina.

”Toiset yrittävät laittaa silmät kiinni ja jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut.”

Varjele varjoani -romaanin Georgi ja Vera vierailevat keväällä 2022 täysin vieraaksi muuttuneessa Pietarissa. Kaikkialla on ”valtavia, karmivia, musta-oranssiraidallisia Z-kirjaimia”: Putinin ”sotilaallisen erityisoperaation” symboleja.

Vainoharhaan ja pelon ilmapiiriin on Soudakovan mukaan palattu.

– Toiset yrittävät laittaa silmät kiinni ja jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta kaikki eivät siihen kykene. Vaikka en olekaan barrikadeilla tai mielenilmauksissa, minä vastustan sotaa. Siksi en voi nyt matkustaa Venäjälle. En varmaan haluaisikaan mennä katsomaan, miten ihmiset pitävät hauskaa, vaikka etelänaapurissa käydään julmaa sotaa.

 

Kommunalka, lumoava labyrintti

Koska Soudakovalla ei ole asiaa synnyinkaupunkiinsa, Varjele varjoani -romaanin kirjoitusprosessiin hiipi surutyön ja hyvästijätön elementtejä. Leningradin kanavia, siltoja, kirkkoja, puistoja ja talorivistöjä kuvataan sielukkaan melankolisesti.

– En ole perinyt kuvataiteilijavanhemmiltani maalaus- tai piirustustaitoa, vaan visuaalisen hahmotustavan. Kuljen tapahtumien keskellä Leica-kameroineni ja tarkennan pieniin hetkiin. Vivahteet, eleet, huokaukset ja tuoksut ovat kaikki tärkeitä. En ole tolstoilainen suurten joukkokohtausten kirjailija, vaan intiimien onnen hetkien kuvaaja.

Varsinainen onnen ruuma kirjassa on kommunalka, Pietarissa edelleen melko yleinen asumismuoto. Entiset aateliskodit pilkottiin vallankumouksen jälkeen monen perheen yhteisasunnoiksi.

Kommunalka-elämään kuuluvat toisaalta ahtaus, torakat, nalkuttavat naapurit, käytäväpuhelimet ja pyykkinarut katossa. Toisaalta kommunalka on Georgin ja Veran tyttären Ninan silmin ”lumoava labyrintti”, täynnä salakätköjä ja historian kerrostumia.

 

Totuudet rivien väleissä

Totalitarismin jähmeän pinnan alla kukoisti myös omintakeinen vapautensa. Georgi ja Vera käyvät kvartirnikeissa, epävirallisissa keittiökonserteissa ja illanistujaisissa. Fartsovka taas merkitsee farkkujen, sukkahousujen, kosmetiikan, C-kasettien ja kaiken mahdollisen salakauppaa.

– Neuvostoliitto oli sulkeutunut, mutta pinnan alla kuohui ja virtasi. Oli kirjoituskoneen ja kalkeeripaperin avulla leviäviä samizdat-käsikirjoituksia ja Bulat Okudžavan kaltaisia bardeja. Runoudesta ja underground-bändien sanoituksista etsittiin rivien välisiä totuuksia, Soudakova kuvailee.

Rivienväliset totuudet ovat jälleen tulenarkoja.

Kino-bändin ja sen legendaarisen keulahahmon Viktor Tsoin biisistä Peremen! tuli glasnostin ja perestroikan ajan epävirallinen tunnussävel.

Peremen! soi Minskin kaduilla jälleen ahkerasti, kun Valko-Venäjän oppositio haastoi elokuun 2020 vilpillisten vaalien tuloksen. Väkivallaton protestiliike sinnitteli kymmenen kuukautta, mutta Aljaksandr Lukašenka saattoi luottaa Putinin ”veljelliseen” apuun.

 

Arjen pienet moottorit

Uutuusromaani muuttuu puolivälin jälkeen Ninan kasvukertomukseksi. Hän on jo kymmenvuotiaana ”– – heidän perheensä pieni asioidenhoitaja, moottori, joka pyöritti arkea.”

Isä-Georgi, geologin koulutuksen saanut neuvostokansalainen, päätyy töihin kaverinsa Nikolain autokorjaamoon. Vanhemmat hengailevat muutenkin lähinnä Varissuon suomenvenäläisten yhteisössä.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajat jäävät helposti maailmojen väliin, pysähtyvät ja jäävät kyydistä. Ninalla on suomenvenäläisiä ja suomalaisia ystäviä, kotibileitä ja vanhojentansseja. Ennen pitkää myös poikaystävä Ossi, sitten omia lapsia ja uusi elämä Helsingissä.

– Halusin tutkailla sitä, mitä emigraatiossa tapahtuu ja miksi toiset eivät löydä paikkaansa. Ei pidä yleistää, tähän on yhtä monta vastausta kuin on maahanmuuttajatarinaakin. Mutta onhan se valtavan iso asia jättää oma elämä taakse ja ruveta rakentamaan uutta ihan oudossa paikassa. Jos taas lapsena tulee maahan, kuten minä kahdeksanvuotiaana, uusi ja vanha kulttuuri tuntuvat ihan yhtä normaaleilta. Vasta teini-iässä alkaa miettiä, mihin kuuluu vai kuuluuko mihinkään, Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen Soudakova linjaa.

 

Aivovuotoa ennen ja nyt

Soudakovan omien vanhempien sukupolvi lähti taloudellisista syistä, Neuvostoliiton lopunaikojen sekasorron keskeltä. Poliittista vainoa ei tarvinnut enää pelätä.

Toisin on nyt. Ukrainan sota käynnisti massiivisen aivovuodon. Koulutettu keskiluokka lähtee kutsuntoja pakoon, vastalauseeksi nykypolitiikalle tai koska Venäjällä ei yksinkertaisesti ole enää tilaa hengittää.

– Olen miettinyt paljon sitä, miten ihmeessä Venäjälle voitaisiin enää rakentaa demokratiaa, kun niin monet lahjakkaat ihmiset ovat jo muualla ekspatriaatteina. Entä mitä se tekee kulttuurille? Kirjailijat, taiteilijat, elokuvaohjaajat ja näyttelijät lähtevät. Suuri suosikkini ja esikuvani Ljudmila Ulitskaja muutti heti sodan alussa Berliiniin.

Soudakova opettaa päivätöikseen suomea maahanmuuttajataustaisille lapsille. Hän on myös ranskan- ja venäjänopettaja. Miten kiristyvä maailmanpoliittinen tilanne heijastuu suomenvenäläisten lasten ja nuorten elämään?

– En ole ainakaan henkilökohtaisesti törmännyt kiusaamiseen tai muihin suoriin hyökkäyksiin. Totta kai lapset puhuvat keskenään paljon. He miettivät koulun käytävillä, vihaavatko kaikki meitä nyt.

Toisaalta Soudakova on itsekin äiti ja kauhuissaan tilanteesta.

– Ekaluokkalainen tyttäreni rakastaa venäjän kieltä ja puhuu sitä julkisilla paikoilla hyvin kovaan ääneen. Jos siihen tulisi joku aikuinen sanomaan rumasti, venäjän puhuminen voisi olla kerrasta poikki. Minä itse pystyn puolustautumaan ja sanomaan takaisin, mutta lapsille voi syntyä traumoja loppuelämäksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään