KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

40 vuotta sitten Saabeja hitsattiin käsipelillä, nykyään robotit kokoavat Mersuja – Pääluottamusmies Jouni Varjonen kertoo, miten työ autotehtaalla on muuttunut

"Kyllä se melkoista kädestä suuhun -elämistä on", sanoo Valmet Automotiven pääluottamusmies Jouni Varjonen autoalan palkkatasosta.

"Kyllä se melkoista kädestä suuhun -elämistä on", sanoo Valmet Automotiven pääluottamusmies Jouni Varjonen autoalan palkkatasosta. Kuva: Teollisuuden vaikuttajat

Uudenkaupungin Valmet Automotiven autotehtaan pääluottamusmies Jouni Varjonen on työskennellyt tehtaalla 44 vuotta. KU kysyi Varjoselta, miten työ autotehtaalla on viime vuosikymmenten aikana muuttunut.

Toivo Haimi
8.7.2023 10.00

Kun Jouni Varjonen tuli vuonna 1979 töihin Uudenkaupungin autotehtaan hitsaamoon, hitsattiin siellä ruotsalaisen Saabin autoja käsin. Kaikki saumat tehtiin käsipelillä pistehitsauksella tai MIG-saumoilla.

Tuolloin Uudenkaupungin tehtaalla tehtiin töitä kahdessa vuorossa, kun taas nykyään työpäivät ovat kahdeksantuntisia, poislukien puolen tunnin palkaton ruokatauko.

Työntekijöitä Valmet Automotiven autotehtaalla maaliskuussa 2017.

Työntekijöitä Valmet Automotiven autotehtaalla maaliskuussa 2017. Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Koneet tekevät paljon – mutta eivät kaikkea

ILMOITUS
ILMOITUS
”Kyllä se melkoista kädestä suuhun -elämistä on.”

Tätä nykyä Uudessakaupungissa valmistetaan autoja tilauksella saksalaiselle Mercedes-Benzille, ja hitsaustyön tekevät robotit.

– Nykyään robotteja on kuusi ja puoli sataa. Hitsaamossa työ on muuttunut eniten koko tehtaalla: yhtään MIG-saumaa ei taideta nykyään tehdä, Varjonen sanoo KU:lle.

Myös maalaamossa koneet tekevät nykyään ruumiillisen työn, joka ennen tehtiin käsin.

– Vuonna 1984 kun menin maalaamoon töihin, kaikki maalattiin käsin. Nykyään automaatit tekevät kaiken, mutta muilta osin se on samanlaista käsityötä kuin silloinkin.

Jouni Varjonen arvioi, että vähiten automatisoitunut osa tehtaasta on kokoonpano. Siinä työ tehdään edelleen hyvin pitkälti käsityönä.

Tekniikka on korjannut Uudenkaupungin tehtaalla työn ruumiillisen puolen, mutta ihmisen tekemää työtä tarvitaan edelleen, jotta hommat saataisiin tehtyä. Koneiden huolto ja niiden ohjelmointi vaatii edelleen työtä.

– Se on sitä uutta työtä, mitä ei silloin 40 vuotta sitten ollut olemassakaan, Varjonen kertoo.

Autotyöntekijän palkalla ei juhlita

Pääluottamusmies Varjonen ei ota kantaa siihen, arvostettiinko duunareiden työtä ennen enemmän. Hän kuitenkin arvioi, että duunareiden arvostus omaa työtään oli ennen korkeammalla.

– Meillä oli korkea omanarvontunto, kun taas nykyään se tuntuu olevan aika matalalla, etenkin nuoremmilla työntekijöillä. Voi olla, että työtä ei koeta arvokkaaksi ja eikä nähdä työn merkitystä sille, että laadukas tuote saadaan valmiiksi, Varjonen tuumii.

Luottamus työntekijöihin sen sijaan on kasvanut vuosikymmenten aikana.

– 80-luvulla ei ollut sellaista, että työntekijä olisi voinut käydä vaikkapa Turussa, Porissa tai Raumalla noutamassa jonkun varaosan, jota ei tehtaalta löytynyt. Nykyään työntekijöihin luotetaan muissakin asioissa kuin siinä varsinaisessa työnteossa, Varjonen kertoo.

Luottamus työntekijöihin on parantunut, mutta duunareiden palkkaus ei. Kun vielä 40 vuotta sitten Uudenkaupungin autotehtaan palkat olivat silloisen Metalliliiton sopimusalojen parhaita, ei Valmet Automotiven palkkaus ole nykyään edes sadan parhaan joukossa.

– Tuolloin käytössä oli kymmenen prosentin osaurakka, josta myöhemmin luovuttiin. Nykyään palkat määräytyvät Teollisuusliiton työehtosopimuksen työnvaativuusryhmien eli TVR:n mukaan, ja suurin osa kokoonpanon työntekijöistä saa noin kymmenen euron tuntipalkkaa. Ei sillä hirveästi juhlita, Jouni Varjonen arvioi.

Hän kertoo, että tuntipalkka on suhteutettava myös asumismenoihin: vuokrayksiö Uudessakaupungissa maksaa noin 400-500 euroa kuukaudessa.

– Kyllä se melkoista kädestä suuhun -elämistä on, Varjonen sanoo.

Nykyään Uudenkaupungin tehtaalla on myös paljon vuokratyöfirmojen kautta palkattuja työntekijöitä, joilla tiedot työelämän käytännöistä voivat olla puutteellisia. Sellaista ei ollut lainkaan 40 vuotta sitten. Se on myös aiheuttanut tenkkapoota pääluottamusmiehelle, Jouni Varjonen sanoo ja kertoo esimerkin:

– Eräs vuokratyöfirman työntekijä otti yhteyttä ja kysyi, voiko lomautettuna tulla tehtaalle tekemään ylitöitä.

Pääluottamusmies kuitenkin sanoo, että Uudessakaupungissa työntekijöiden edunvalvonta on poikkeuksellisen hyvällä mallilla. Valmet Automotivella on päätoimiset osastoluottamusmiehet neljällä osastolla ja yhdellä osastolla puolipäiväinen.

– Se on helpottanut minun työtäni pääluottamusmiehenä todella paljon, Varjonen sanoo.

Valmet Automotiven autotehtaalla valmistettuja autoja Uudenkaupungin satamassa odottamassa laivaan lastaamista.

Valmet Automotiven autotehtaalla valmistettuja autoja Uudenkaupungin satamassa odottamassa laivaan lastaamista. Kuva: Lehtikuva/Roni Lehti

Suhdanneherkkä ala

Autonrakennusala on aina ollut suhdanneherkkää. Uusien autojen myynti heilahtelee suuresti maailmantalouden tilanteen mukaan. Pääluottamusmies Varjosen mukaan heilahtelu markkinoilla oli kuitenkin vuosikymmeniä sitten ennustettavampaa.

– Muutokset tulevat markkinoilta niin äkkiä tehtaalle. Nykyisin tiedämme viikon tuotannon etukäteen, kun silloin Saabin aikaan tuotanto oli tasavarmaa ja autoja valmistettiin varastoon. Nykyään varastoon ei tehdä mitään, vaan kaikki ovat tilausautoja, hän sanoo.

Automarkkinoilla on myös poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Monet miettivät sitäkin, valitsevatko seuraavaksi autokseen polttomoottori-, hybridi- vai täyssähköauton.

– Jos ei ole aivan pakko vaihtaa autoa juuri nyt, niin varmasti monet miettivät ja odottavat ja katsovat rauhassa, miten eri vaihtoehtojen hinnat kehittyvät, Jouni Varjonen sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Aija Andersson menehtyi sunnuntaina.

Runoilija Aija Andersson on kuollut

JHL:n neuvotteluista vastanneet sopimusasiantuntijat ovat tyytyväisiä sopimuksen lopputulokseen.

Henkilökohtaisille avustajille uusi työehtosopimus voimaan

Helsingissä pyörällä pääsee nopeasti todellisuudesta toiseen.

Muutama kilometri erottaa äänestysaktiivisuuden ääripäät – ”Koulutuksen ja tulotason osalta moni helsinkiläinen naapurusto vastaa Lapin syrjäseutuja”

Poliittinen kulttuuri on nostalgian läpitunkemaa, ja se hyödyttää oikeistoa, sanoo tutkija Timo Miettinen

Uusimmat

Aija Andersson menehtyi sunnuntaina.

Runoilija Aija Andersson on kuollut

JHL:n neuvotteluista vastanneet sopimusasiantuntijat ovat tyytyväisiä sopimuksen lopputulokseen.

Henkilökohtaisille avustajille uusi työehtosopimus voimaan

Tuomas Liusin uusimmassa dekkarissa kannattaa muistaa, että sanalla lahti on useampia merkityksiä suomen kielessä, eikä sioillakaan aina tarkoiteta eläimiä.

Härskin hauskaa menoa Tuomas Liusin liioittelevassa ekojännärissä Sikojen lahti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuuleeko hallitus? ”Noin 100 000 ihmistä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla”

 
02

Suomen Yrittäjistä väläytellään jo sunnuntailisistä luopumista – ”Kun mikään ei riitä”, vastaa vasemmiston Andersson

 
03

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pienempi summa on pakko säästää?

 
04

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

 
05

Tutkimuslaitos varottaa hallitusta Suomen talouden suhdannekuopasta: ”Elvytykseksi saattaisi riittää se, että vähäksi aikaa lakattaisiin kaivamasta kuoppaa syvemmäksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen sosiaaliaktivistit vaativat miesten ja naisten todellista tasa-arvoa – ”Sukupuolten eriarvoisuus on Chilessä yhä avoin haava”

01.10.2023

Arabiemiraatit hankkimassa päästöoikeuksia Liberian sademetsistä

01.10.2023

Muutama kilometri erottaa äänestysaktiivisuuden ääripäät – ”Koulutuksen ja tulotason osalta moni helsinkiläinen naapurusto vastaa Lapin syrjäseutuja”

01.10.2023

Ugandan öljyhankkeet jakavat kansaa

30.09.2023

Ilkka Remeksen trilleri viihdyttää pitkästä aikaa

30.09.2023

Oopiumin viljely romahti Afganistanissa

30.09.2023

Nopea väestönkasvu on Egyptin siunaus ja kirous

30.09.2023

Poliittinen kulttuuri on nostalgian läpitunkemaa, ja se hyödyttää oikeistoa, sanoo tutkija Timo Miettinen

30.09.2023

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

29.09.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään