Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n hallitus ilmoitti viime viikolla aloittavansa järjestöllisen valmiuden kohottamisen. Päätöksen taustalla ovat pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen suunnittelemat heikennykset työntekijän oikeuksiin ja ammattiliittojen asemaan.
– Kyse on siitä, että me keskusjärjestönä ja SAK:n jäsenliitot kohottavat valmiuttaan vastata ja reagoida tähän muuttuvaan tilanteeseen, kertoo SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen KU:lle.
– Järjestöllisen valmiuden kohottaminen tarkoittaa sitä, että käymme näitä hallituksen suunnitelmia läpi ammattiliittojen jäsenten kanssa ja tuotamme niistä tietoa. Meillä on syksyn aikana tulossa ympäri Suomen järjestettäviä yleisötilaisuuksia, joissa tulevia muutoksia käydään läpi ja koulutetaan ihmisiä siitä, mitä ne toteutuessaan tarkoittaisivat työntekijöille ja työttömille, Syvärinen avaa.
Painava syy toimia
Katja Syvärinen arvioi, että hallitusohjelman yksittäiset kirjaukset eivät välttämättä itsessään ole käänteentekeviä muutoksia työntekijän asemalle. Sen sijaan kyse on hänen mukaansa kokonaisuudesta, jossa kaikki toimet kasautuessaan heikentäisivät työntekijöiden ja ammattiliittojen asemaa ratkaisevasti.
Hallitus suunnittelee muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason heikentämistä, sen omavastuuajan pidentämistä, tuen porrastamista sekä lakko-oikeuden rajaamista.
”Nyt suunnitelluilla toimilla ollaan aiheuttamassa syvä luottamuspula ja valtavasti inhimillistä kärsimystä.”
Katja Syvärinen kritisoi aikeita heikentää irtisanomisen ehtoja. Nykyään työnantajalla on oltava irtisanomiseen asiallinen ja painava syy. Jos hallitus saa tahtonsa läpi, jatkossa potkuihin riittää ”asiallinen syy”.
– Tässä tilanteessa me SAK:ssa koemme, että meillä on nimenomaan painava syy toimia, Katja Syvärinen jyrähtää.
Hän sanoo, että vaikka myös SAK kävi kuultavana hallitusneuvotteluissa Säätytalolla, ei työntekijäpuolen näkökulmaa näy valmiissa hallitusohjelmassa.
– Hallitusohjelmassa on yksipuolisia heikennyksiä työelämään, jotka on tarkoitus toteuttaa kuulematta palkansaajaa. Tai ehkä kuullaan, muttei kuunnella. Ja sitä me emme hyväksy, Syvärinen lataa.
”Pohjoismainen taso” ei tarkoita huonompaa
Hallituspuolueet käyttävät usein perusteluinaan työlakien muutoksille sitä, että suomalaista työelämää muutetaan muiden Pohjoismaiden tasolle.
Katja Syvärinen ihmettelee tätä perustelua.
– Kun Suomea verrataan muihin Pohjoismaihin, jätetään täysin huomioimatta ne asiat, jotka muissa Pohjoismaissa ovat paremmin. Muissa Pohjoismaissa on esimerkiksi paremmin resursoituja työllisyyspalveluita, työntekijöiden edustusta yhtiöiden johdossa sekä työntekijää suosiva tulkintaetuoikeus riitatilanteissa, Syvärinen luettelee.
– Jos haluttaisiin aidosti tuoda suomalainen työelämä pohjoismaiselle tasolle, pitää sitä myös parantaa. Ei ”pohjoismainen taso” tarkoita automaattisesti huonompaa, hän sanoo.
SAK:n varapuheenjohtaja moittii myös hallituksen kiireellistä aikataulua. Ensimmäiset työelämään vaikuttavat lakimuutokset on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn jo syyskaudella, jotta ne astuisivat voimaan vuodenvaihteessa. Kärjessä on kiistelty lakko-oikeuden rajoittaminen.
– Toivoisin, että hallitus pohjaisi päätöksentekonsa tutkittuun tietoon. Se tarkoittaa sitä, että yksittäisten toimien sijaan katsottaisiin myös kokonaisuutta ja sitä lopputulosta, joka hallituksen politiikalla saadaan aikaan, Syvärinen sanoo.
– Nyt suunnitelluilla toimilla ollaan aiheuttamassa syvä luottamuspula ja valtavasti inhimillistä kärsimystä.
lehti 