KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Politiikan tutkija kysyy: Dehumanisoiko EU:n ulkopoliittinen linja palestiinalaisia?

Israelin joukkoja ylittämässä Gazan rajalla sijaitsevaa aitaa lokakuun 13. päivänä.

Israelin joukkoja ylittämässä Gazan rajalla sijaitsevaa aitaa lokakuun 13. päivänä. Kuva: Lehtikuva/Fadel Senna

Jos Israelin toimet Länsirannalla ja Gazassa jatkuvat kuluneiden viikkojen trendeillä, palestiinalainen yhteiskunta kansallisesti, maantieteellisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti yhtenäisenä entiteettinä lakkaa olemasta. Mitä sanoo ja tekee EU, kysyy politiikan tutkija Bruno Jäntti kirjoituksessaan.

Bruno Jäntti
15.11.2023 9.55
Fediverse-instanssi:

Israelin paraikaa toteuttama palestiinalaisten yhteisöjen pakkosiirto miehitetyllä Länsirannalla ja Gazan tuhoaminen kääntävät katseen EU:n Israel-Palestiina -ulkopolitiikkaan ja EU:ssa käytävään Israel-Palestiina -keskusteluun. Tämä artikkeli ei käsittele Hamasin suorittamaa rikollista ja veristä hyökkäystä tai Israelin toteuttamaa Gazan tuhoamista. Ihmisoikeusjärjestöt, YK ja lukuisat muut tahot ovat julkaisseet ja julkaisevat mainituista aiheista tietoa ja selvityksiä. Tämä artikkeli tarkastelee EU:n Israel-Palestiina -politiikan vinoumia.

EU:ssa käytävän Israel-Palestiina -keskustelun kehystys voisi olla seuraava: Israelilla ja palestiinalaisten yhteiskunnalla on oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka ovat lähtökohtaisesti samoja. Tässä hypoteettisessa kehystyksessä molempien yhteiskuntien oikeus puolustautua juontuisi molemmille osapuolille kuuluvasta oikeudesta puolustautua. Vastaavasti israelilaisen ja palestiinalaisen yhteiskunnan oikeus taata oma turvallisuutensa juontuisi siitä, että molemmilla yhteiskunnilla on oikeus turvallisuuteen. Tässä hypoteettisessa kehystyksessä EU:n ulkopolitiikan ensisijaisena tavoitteena voisi olla israelinjuutalaisten itsemääräämisoikeuden ja turvallisuuden takaaminen sekä määrätietoinen politiikkaohjelma, joka myötä palestiinalaisten itsemääräämisoikeus ja turvallisuus vihdoin toteutuisivat.

Lähempi tarkastelu paljastaakin olennaisia ja paikoin odottamattomia löydöksiä.

EU:n Israel-Palestiina -kehystys tai -ulkopolitiikka eivät ole yllä esitetyn kaltaisia. Kehystyksen vääristymän lähempi tarkastelu paljastaakin olennaisia ja paikoin odottamattomia löydöksiä.

ILMOITUS
ILMOITUS

EU:n omaksuman Israel-Palestiina -diskurssin vinouma voisi ilmetä siten, että sekä israelilaiselle että palestiinalaiselle yhteiskunnalle kuuluu EU:n mukaan kutakuinkin samat oikeudet, ja heitä sitovat samat velvoitteet, mutta israelilaisen yhteiskunnan oikeudet olisivat hieman laajempia ja velvoitteet astetta löyhempiä kuin palestiinalaisen yhteiskunnan vastaavat. Tämä hypoteettinen vinouma saattaisi hyväksyä Israelin harjoittaman ja Israelin itsepuolustukseksi kuvaileman voimankäytön hitusen suopeammin kuin palestiinalaisen yhteiskunnan harjoittaman ja palestiinalaisten itsepuolustukseksi kuvaileman voimankäytön.

Näinkään ei ole.

Syvät vääristymät

EU:n Israel-Palestiina -ulkopolitiikan vääristymät yltävät syvemmälle. Ilmaisut, kuten “oikeus olemassaoloon”, “oikeus puolustautua” tai “oikeus turvallisuuteen” eivät ole molemmille yhteiskunnille myönnettyjä oikeuksia – nämä ovat yksinomaan israelilaiselle yhteiskunnalle kuuluvia oikeuksia. EU:n tai EU:n jäsenmaiden käsitteistöstä puuttuu ilmaisut “Palestiinan oikeus olemassaoloon”, “palestiinalaisten oikeus puolustautua” tai “palestiinalaisten oikeus turvallisuuteen.”

EU tai Suomi eivät ota mainittuihin oikeuksiin kantaa, sillä niitä ei ole EU:n tai Suomen ulkopoliittisessa leksikossa.

Israelin kohdalla fraaseja “oikeus olemassaoloon” ja “oikeus puolustautua” ei määritellä. EU on jättänyt täsmentämättä, onko Israelilla EU:n mukaan oikeus olemassaoloon ja oikeus puolustautua myös Israelin rajojen ulkopuolella kansainvälisen oikeuden vastaisissa siirtokunnissa Israelin miehittämällä Länsirannalla, jossa on tällä hetkellä käynnissä palestiinalaisten vainoaminen ja pakkosiirto. EU ei ole ilmaissut, onko Israelilla sen mukaan oikeus olemassaoloon ja voimankäyttöön myös tulevaisuudessa rakennettavissa siirtokunnissa tai aiempien siirtokuntien laajennuksissa. Täten jää epäselväksi, missä Israelilla on EU:n mukaan oikeus olemassaoloon ja puolustukselliseksi kutsuttuun voimankäyttöön.

Virallisesti EU ei tunnusta siirtokuntia, mutta EU käy siirtokuntien kanssa kauppaa miljardeilla euroilla.

EU on tehnyt valinnan, jossa laajentumishaluisella ja -kykyisellä israelilaisella yhteiskunnalla on liuta Israelin kansainvälisten rajojen ja kansainvälisen oikeuden tuolle puolen yltäviä epäselviä mutta ilmeisesti kiistattomia oikeuksia. Palestiinalaiselle yhteiskunnalle EU ei suo vastaavia oikeuksia millään maantieteellisellä tai oikeudellisella rajauksella.

Mitä jakamattomia oikeuksia yksittäisellä palestiinalaisella tai palestiinalaisella yhteiskunnalla EU:n mukaan on?

Herää kysymys: mitä jakamattomia oikeuksia yksittäisellä palestiinalaisella tai palestiinalaisella yhteiskunnalla EU:n mukaan on?

Eräs mahdollinen vastaus kuuluu seuraavasti: palestiinalaisten tulisi ottaa mallia Mahatma Gandhista (1869–1948) ja väkivallattomalla, rauhanomaisella vastarinnalla edistää itsemääräämisoikeutensa toteutumista. Tässä katsannossa Israelille suotaisiin oikeus laajaan sotilaalliseen voimankäyttöön rajojensa sisällä ja niiden ulkopuolella, millekään palestiinalaisen yhteiskunnan osalle tai instituutiolle ei suotaisi oikeutta voimaankäyttöön missään, ei edes välittömään itsepuolustukseen suhteessa fundamentalistisiin ja ultranationalistisiin siirtokuntalaisiin tai Israelin sotilasmiehityskoneiston väkivaltaan Länsirannalla.

Palestiinalaiset voisivat kuitenkin hienotunteisesti kyseenalaistaa laajentumishaluisen ja -kykyisen Israelin sotilasmiehityksen ja maa-alueiden anastukset. Palestiinalaisten tulisi tältä pohjalta antaa Israelin jatkaa Länsirannan sotilasmiehitystä, siirtokuntien laajentamista ja palestiinalaisiin kohdistettavaa tarkoituksellista lainsäädöllistä syrjintää miehitetyllä Länsirannalla ja Israelin sisällä, mutta palestiinalaisilla olisi kuitenkin arvokas oikeus dokumentoida heihin kohdistuvia väärinkäytöksiä.

Paitsi että palestiinalaisilla ei ole oikeutta tähänkään. Vuonna 2021 Israel julisti terroristijärjestöiksi seitsemän merkittävää palestiinalaisen kansalaisyhteiskunnan organisaatiota, mukaan lukien tärkeimpiä palestiinalaisia ihmisoikeusjärjestöjä. Järjestöt ovat Addameer Prisoner Support and Human Rights Association, Al-Haq, Bisan Center for Research and Development, Defense for Children International-Palestine, Health Work Committees, Union of Agricultural Work Committees ja Union of Palestinian Women’s Committees.

Israel ei esittänyt näyttöä tai todistusaineistoa terrorismisyytösten tueksi. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu ei löytänyt näyttöä Israelin terrorismikytkösväittämien tueksi yhdenkään Israelin kriminalisoiman palestiinalaisjärjestön kohdalla.

Se siitä palestiinalaisten oikeudesta dokumentoida heihin kohdistuvia rikoksia.

Pitkät perinteet

Palestiinalaisten väkivallattomalla oikeustaistelulla on tosiasiallisesti pitkät ja ansiokkaat perinteet. Palestiinalaiset Gandhit kuitenkin istuvat joko Israelin tai palestiinalaishallinnon vankiloissa, tai heidät on tapettu. Israelin Länsirannalle asettaman sotatilalain säädökset kieltävät kansalaisoikeusaktivismin Länsirannalla.

Palestiinalaista kansalaisyhteiskuntaa tuhonneen ihmisoikeustyön kriminalisoimisen ohella merkittävä käänne tapahtui vuonna 2018. Israel vei tuolloin läpi niin kutsutun kansallisvaltiolain, joka kieltää palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden olemassaolon. Lain mukaan itsemääräämisoikeus alueella “on juutalaisten yksinoikeus.”

Kansainvälisen oikeuden avoimesti hylkäävä kansallisvaltiolaki siirsi katseen EU:hun, Israelin tärkeimpään kauppakumppaniin. Palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden toteuttaminen on ollut EU:n virallinen tavoite vuosikymmenten ajan, ja EU:n mukaan tämä palestiinalaisille kuuluva oikeus on “kiistaton”, “jatkuva ja muuttumaton” ja “ehdoton.” Nyt Israel sääti lain, jossa palestiinalaisten itsemääräämisoikeus ja se, että palestiinalaisille voisi edes periaatteessa kuulua itsemääräämisoikeus, torjutaan kategorisesti. Palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden kieltäminen ei ole yksittäisen ministerin tai hallituksen mielipide, vaan Israelin valtion avoimesti ilmaisema, lainvoimainen ja pysyvä kanta.

Mikä oli EU:n reaktio EU:ta uhmaavan ja kansainvälisen oikeuden takaaman palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden olemassaolon kieltävään lakiin?

Mikä oli EU:n reaktio EU:ta uhmaavan ja kansainvälisen oikeuden takaaman palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden olemassaolon kieltävään lakiin ja maailmankuulujen palestiinalaisten ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöjen kriminalisoimiseen?

EU ei ryhtynyt vastatoimiin. EU sen sijaan kasvatti EU:n ja Israelin välistä kauppaa. Molempien yllä eriteltyjen Israelin manööverien jälkeen EU myös totesi orwellilaisen sanatemppuilun ja spektaakkelimaisen selkärangattomuuden taidonnäytteenä Israelin olevan “toimiva demokratia.”

Jos Israelin toimet Länsirannalla ja Gazassa jatkuvat kuluneiden viikkojen trendeillä, palestiinalainen yhteiskunta kansallisesti, maantieteellisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti yhtenäisenä entiteettinä lakkaa olemasta.

EU:n vakiot

EU:n ulkopolitiikka sisältää seuraavat vakiot: miljardien eurojen kauppa Israelin siirtokuntien kanssa, asevienti Israeliin, asehankinnat Israelista sekä väittämät, joiden mukaan Israel on demokratia. Näiden politiikkatoimien ja linjausten siivittäminä ja Israelin nujertaessa palestiinalaista kansalaisyhteiskuntaa EU itsetyytyväisenä julistaa tukevansa kahden valtion ratkaisua.

Ei ole tiedossa, minne palestiinalaisvaltio Israelin siirtokuntainfrastruktuurin pirstomalla Länsirannalla ja palestiinalaisten pakkosiirron jatkuessa perustetaan.

Kuuluuko palestiinalaiselle yhteiskunnalle EU:n mukaan yhtäkään muille yhteiskunnille kuuluvaa oikeutta?

Mieltääkö EU ja unionin jäsenmaiden hallitukset ja ulkoministeriöt palestiinalaiset ihmisinä, joille kuuluu YK:n ihmisoikeussopimuksissa eritellyt oikeudet? Kuuluuko palestiinalaiselle yhteiskunnalle EU:n mukaan yhtäkään muille yhteiskunnille kuuluvaa oikeutta?

Oli Brysselin kanta mikä hyvänsä, eurooppalaisella kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus puolustaa ja edistää palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Monica Ben koululuokassaan Manyoshwan peruskoulussa Sekessä, Zimbabwessa.

Zimbabwessa koululaiset rakentavat omat lamppunsa, joiden valossa voivat opiskella

Lapsia Angolan pääkaupungissa Luandassa. Kuusi kymmenestä työtä tekevästä lapsesta ei käy koulua ollenkaan.

Afrikassa yhä eniten lapsityövoimaa – muuttoliike ja kriisit lisäävät hyväksikäyttöä

Työmatkalaiset odottavat takseja Abujassa Nigeriassa, missä monet asukkaat ovat joutuneet one chance -ryöstöjen uhreiksi. Rikolliset tekeytyvät kuljettajiksi tai matkustajiksi ja ryöstävät uhrit ajoneuvon ollessa liikkeessä.

Abujassa taksimatka on vaarallinen sekä kuljettajalle että matkustajille

Mon Bahar ja hänen neljä lastaan. Vanhin tytär katosi vaarallisella siirtolaismatkalla Malesiaan. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR varoitti viime toukokuussa, että Andamaanienmeren ja Bengalinlahden vesialueet ovat maailman tappavimpia. Yksi viidestä merimatkalle lähteneestä on ilmoitettu kuolleeksi tai kadonneeksi.

”Meitä oli seitsemän, nyt enää viisi” – Malesiaan ja Indonesiaan meriteitse pyrkivät rohingyapakolaiset tuntevat riskit, mutta lähtevät silti

Uusimmat

Työajan lyhentäminen tulisi aloittaa jo seuraavalla vaalikaudella, ja arkivapaiden lisääminen Britannian mallilla olisi tähän yksi keino, ehdottaa Minja Koskela.

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) pääministerin kyselytunnilla virka-asunnollaan Kesärannassa.

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

Monica Ben koululuokassaan Manyoshwan peruskoulussa Sekessä, Zimbabwessa.

Zimbabwessa koululaiset rakentavat omat lamppunsa, joiden valossa voivat opiskella

Lapsia Angolan pääkaupungissa Luandassa. Kuusi kymmenestä työtä tekevästä lapsesta ei käy koulua ollenkaan.

Afrikassa yhä eniten lapsityövoimaa – muuttoliike ja kriisit lisäävät hyväksikäyttöä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
02

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
03

Pia Lohikoski: Miksi ministeriö on hiljaa kun yliopistot ostavat pikavauhtia ammattikorkeakouluja?

 
04

Nyt jyrähti Li Andersson: ”Hyvä esimerkki Purran ylimielisyydestä”

 
05

Hallitukselta vappumiljardi suuryrityksille – Pia Lohikoski: Tämä on kestämätöntä talouspolitiikkaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Abujassa taksimatka on vaarallinen sekä kuljettajalle että matkustajille

26.04.2026

”Meitä oli seitsemän, nyt enää viisi” – Malesiaan ja Indonesiaan meriteitse pyrkivät rohingyapakolaiset tuntevat riskit, mutta lähtevät silti

26.04.2026

Kun katoamiset lisääntyivät Pakistanin syrjäisessä maakunnassa, baluchinaiset tarttuivat aseisiin

25.04.2026

Kashmirin Dal-järven ihmiset ajettiin pois – nyt heitä pyydetään pelastustoimiin

25.04.2026

Vesikriisi iskee kovimmin naisiin ja tyttöihin

25.04.2026

Uusi Islanti-dekkari Väkivallan saari alkaa peruskuvioilla, mutta hyytää lopussa veren

25.04.2026

Avustuslaivue toi Kuubaan apua, toivoa ja poliittisen viestin

25.04.2026

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

24.04.2026

Professori varoittaa ydinenergialain muuttamisesta – ”Lisää ydinaseiden käyttöön liittyvää riskiä”

24.04.2026

Hallituspohjia on runsaasti – Vaalien jälkeen vaihtoehdot vähenevät mutta vasemmisto on valmis neuvotteluihin

24.04.2026

Mai Kivelä: Hallituksen häpeällinen farssi on ympäristölle tuhoisa

23.04.2026

SOSTE moittii lisäleikkauksia – ”Osa ihmisistä tulee putoamaan kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle”

23.04.2026

Hallitukselta vappumiljardi suuryrityksille – Pia Lohikoski: Tämä on kestämätöntä talouspolitiikkaa

23.04.2026

SAK: Yritysveron alennus olisi pitäyt perua – ”Tällaiseen ei ole varaa”

23.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset