Euroopan pääkaupungeissa kuului lokakuussa hiljainen kohahdus. Paikoin siihen sekoittui ripaus vastentahtoista ihailua, sillä Unkarin pääministeri Viktor Orbán uhmasi taas kerran EU:ta. Tällä kertaa Orbán teki sen poseeraamalla Venäjän presidentin Vladimir Putinin rinnalla Pekingissä.
Orbán ja Putin osallistuivat uuden silkkitien eli Kiinan Vyö ja tie -hankkeen kymmenvuotisjuhlallisuuksiin. Muita EU-maiden johtajia ei ollut paikalla, vaikka kiinalainen jättihanke koskettaa useita EU-maita.
Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) oli keväällä antanut Putinia koskevan pidätysmääräyksen. Syyte koskee ukrainalaisten laitonta karkottamista Venäjälle. Pidätysmääräys ei estänyt Putinia matkustamasta Kiinaan eikä Unkarin EU- ja Nato-jäsenyys Orbánia kehumasta maansa ”läheistä” suhdetta Venäjään. Tapaamisessa Orbán jopa käytti Venäjän hyökkäyssodasta Kremlin pelikirjan termiä ”sotilaallinen operaatio”.
Viron pääministeri Kaja Kallas puki sanoiksi sen, mitä monet muutkin EU-johtajat Orbánin tempauksesta ajattelivat.
– Se oli todella, todella epämiellyttävää katsottavaa. Miten voi puristaa hyökkäyssotaa käyvän rikollisen kättä, varsinkin kun tulee sellaisesta maasta kuin Unkari, Kallas ihmetteli uutistoimisto Reutersin haastattelussa viitaten Unkarin vuosikymmeniin Neuvostoliiton komentamassa sosialistileirissä.
Unkari on Turkin ohella toinen maa, joka on viivästyttänyt Ruotsin pääsyä sotilasliittoon.
Poikkeuksellisen julkeana pitää Orbánin tapaamista Putinin kanssa myös Aleksanteri-instituutin tutkija Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Sotilasliitto Natossa Orbánin käytöstä seurataan entistä huolestuneempana. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että Nato-maiden ja Ruotsin suurlähettiläät kokoontuivat heti tapaamisen jälkeen Yhdysvaltain johdolla Budapestissa. Unkari on Turkin ohella toinen maa, joka on viivästyttänyt Ruotsin pääsyä sotilasliittoon.
– On jo pitkään ounasteltu, että Unkari vuotaa Naton salaisia tietoja Venäjälle. Nyt kyse on siitä, antaako Nato Unkarille vakavamman varoituksen tai voidaanko Unkari mahdollisesti heivata kokonaan ulos sotilasliitosta, Miklóssy arvioi.
Nato-maiden ulkoministerit kokoustavat Bukarestissa Romaniassa 30. marraskuuta.
”Moskova tragedia, Bryssel huono parodia”
Orbán kätteli Putinia vain muutama päivä ennen lokakuun 23. päivää. Tuolloin Unkarissa perinteisesti muistellaan vuoden 1956 kansannousua. Neuvostoliitto liittolaisineen murskasi unkarilaisten toiveet vapaudesta raa’alla tavalla. Syksyllä käyttöön otetussa Venäjän koulujen historian kirjassa kansannousua kutsutaan ”fasistiseksi kapinaksi”.
Ristiriidat eivät Orbánia tai hänen kannattajiaan haittaa. Kansannousun vuosipäivän puheessaan pääministeri vertasi taas kerran Brysseliä Moskovaan.
– Moskova oli tragedia, Bryssel vain huonosti toteutettu nykyajan parodia. Kun Moskova soitti sävelen, meidän piti tanssia sen mukaan. Mutta me emme tanssi, jos emme halua, kun Bryssel alkaa soittaa säveleitään, Orbán sanoi.
Orbánin valtakausi on kestänyt Unkarissa yhtäjaksoisesti yli 13 vuotta. Hänen johdollaan Unkarista on tullut esikuva Euroopan ja jossain määrin myös Yhdysvaltojen äärikonservatiiviselle oikeistolle. Orbán on Donald Trumpin suosikkijohtaja Euroopassa, ja Orbán tukee avoimesti Trumpin nousua uudelleen presidentiksi.
”Unkarista on tullut kokoaan suurempi EU:ssa.”
Unkari on häiriköinyt ja repinyt EU:n rivejä. Moskovassa tämä on pantu tyytyväisenä merkille. Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alettua Unkari on jarruttanut myös Venäjä-pakotteita ja tukea Ukrainalle. Orbánin mielestä Ukraina ei voi voittaa sotaa, ja siksi sen olisi istuttava neuvottelupöytään Venäjän kanssa.
– Unkarista on tullut kokoaan suurempi EU:ssa, tutkija Katalin Miklóssy tiivistää.
Viktor Orbánin tähtäin on nyt ensi vuoden EU-vaaleissa. EU-parlamentin vaalit järjestetään 6.–9. kesäkuuta, ja vaalien jälkeen unioni saa myös uuden komission.
Orbán on jo vuosia haaveillut rakentavansa EU:hun epäliberaalin blokin. Sen tehtävänä olisi ohjata EU:ta nykyistä konservatiivisempaan suuntaan, mieluiten Orbánin itsensä johdolla. Tilaisuus ainakin yrittää on pian käsillä. Unkarista tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa 2024 seuraavaksi puoleksi vuodeksi.
Uusi komissio ja EU:n puheenjohtajakausi ovat Unkarille mahdollisuus päästä käsiksi tukieuroihin, jotka ovat yhä jäissä oikeusvaltiokiistan ja demokratian heikkenemisen takia.
EU-kriittiset yrittävät yhdistymistä
Tällä hetkellä EU-kriittinen oikeisto on jakautunut kahteen eri ryhmään: konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR) ja radikaalimpaan identiteettiryhmään (ID). ECR:ssä ovat esimerkiksi Puolan Laki ja Oikeus (PiS) ja Italian Veljet, ID:ssä taas Vaihtoehto Saksalle (AfD) ja Ranskan Kansallinen liittouma (RN).
Unkarin valtapuolue Fidesz ei ole löytänyt paikkaansa sen jälkeen, kun EU-parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EPP) käytännössä heitti sen ulos vuonna 2021. Sen sijaan Fideszin kristillinen apupuolue KDNP on yhä EPP:n jäsen.
Oikeistopopulistit ovat jo pitkään yrittäneet lyöttäytyä yhteen. Tutkijan mukaan se ei ole onnistunut, koska puolueissa on vahvoja johtajia, jotka eivät tule toimeen keskenään.
Mielipidekyselyt ennakoivat ECR:lle ja ID:lle isoja voittoja myös EU-vaaleissa.
EU-vaalit voivat muuttaa tilanteen. Kahdeksan vuotta Puolaa hallinnut PiS säilyi maansa suurimpana puolueena lokakuussa pidetyissä parlamenttivaaleissa, vaikka se menetti enemmistön ja todennäköisesti myös hallitusvastuun keskustaoikeiston ja vasemmiston oppositiokoalitiolle. AfD on hurjassa nousukiidossa ja voitti osavaltiovaalit Hessenissä ja Baijerissa Saksassa.
Mielipidekyselyt ennakoivat ECR:lle ja ID:lle isoja voittoja myös EU-vaaleissa. Miklóssy uumoilee, että mahdollinen vaalivoitto saisi ryhmät yrittämään yhdistymistä. Onnistuuko tämä, riippuu tutkijan mukaan siitä, mitä EPP:n sisällä tapahtuu. Suomesta kokoomus kuuluu EPP:hen.
EPP-ryhmän suurin puolue on Saksan kristillisdemokraattien CDU. Sen baijerilainen sisarpuolue CSU on luisumassa politiikassaan entistä oikeammalle, jotta se saisi pidettyä AfD:n riveihin karkailevat äänestäjänsä. AfD:n perinteistä aluetta on entinen Itä-Saksa, mutta puolue on kaksinkertaistanut kannatuksensa myös valtakunnallisesti.
AfD:tä pidetään Venäjä-mielisenä. Puolueen tavoitteena on paluu pitkän linjan saksalaispolitiikkaan.
– Ainakin se yrittää ymmärtää Venäjää ja haluaa, että Venäjään suhtauduttaisiin talous edellä. Puolue haluaa myös Ukrainan sodan osapuolet neuvottelupöytään, Miklóssy kuvaa.
Itävallalla on perinteisesti ollut hyvät välit Venäjän kanssa, ja ne ovat peruja jo Neuvostoliiton ajoilta. Keskustaoikeistolaista ÖVP:tä edustava liittokansleri Karl Nehammer on Orbánin ohella toinen EU-maan poliitikko, joka on tavannut Putinin sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.
Fico valtaan natsi- ja fasistikortilla
Orbánin Unkari sai uuden Venäjä-mielisen liittolaisen rajanaapuristaan Slovakiasta, kun Robert Ficon johtama EU-kriittinen ja maahanmuuttovastainen Smer voitti Slovakiassa 30. syyskuuta pidetyt parlamenttivaalit.
Slovakiassa on epäilty, että Orbánin Unkari auttoi Smeriä valtaan pääsyssä. Ennen vaaleja Unkarin ja Slovakian rajalle ilmestyi tuhansia pakolaisia. Lokakuun alussa Slovakia palautti rajatarkastukset Unkarin vastaiselle rajalleen.
– Unkarin viranomaisten on ollut pakko tietää heidän (pakolaisten) liikkeistään. En keksi muuta selitystä kuin että kyseessä oli hybridivaikuttaminen, jotta Smer voittaisi vaalit, tutkija Katalin Miklóssy sanoo.
Robert Fico on Orbánin kaltainen pakolaisvastainen autokraatti, mutta vasemmistopopulisti. Liittolaisuus Ficon kanssa kertoo paljon myös Orbánin periaatteista – tai niiden puuttumisesta.
Fico on toiminut maansa pääministerinä aiemmin kolme kautta. Viimeisin pesti keskeytyi vuonna 2018 poliittiseen skandaaliin, joka alkoi toimittaja Ján Kuciakin ja hänen kihlattunsa raa’asta murhasta. Kuciak oli tutkinut Smerin epäiltyä korruptiota ja yhteyksiä Italian mafiaan.
Korruptiokohu ei kuitenkaan vienyt Ficoa vankilaan, ja Smer palasi syksyllä ryminällä valtaan. Paluunsa Fico sinetöi toistamalla Kremlin propagandaa. Hän lupasi lopettaa aseavun Ukrainalle ja väitti, että Ukrainan ”natsit” ja ”fasistit” ovat syypäitä Venäjän sotaan Ukrainassa.
Ficon vaalikampanja oli liikaa Euroopan sosiaalidemokraattien ryhmälle. Se on keskeyttämässä Smerin ja sen pienemmän hallituskumppanin Hlasin jäsenyyden puolueperheessä. Tutkija Katalin Miklóssy muistuttaa, ettei Smer ole ainoa EU-kriittinen ja Venäjää ymmärtävä populistipuolue demariryhmässä.
– Myös Bulgariassa on vastaavanlainen demaripuolue. Se on päässyt ryhmään sillä perusteella, mitä se on itse itsestään kertonut.
Sotaväsymys sataa äärioikeiston laariin
Kriisejä kriisien perään. Koronapandemiaa seurasi Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja nyt viimeksi Hamasin iskut Israeliin ja siitä alkanut koston kierre Lähi-idässä. Suursodan uhka järkyttää ihmisten perusturvallisuutta, eikä syöksykierteelle näy loppua. Kriisit tuntuvat myös ihmisten kukkarossa korkeana inflaationa.
– Olemme taas tienristeyksessä. Kriiseissä ihmiset kaipaavat enemmän turvaa kuin demokratiaa, tutkija Katalin Miklóssy muistuttaa.
Miklóssyn mukaan on selvää, että maahanmuuttovastaiset ja EU-kriittiset voimat vahvistuvat Euroopassa, jos Belgian tai Ranskan kaltaisia terroritekoja tulee lisää ennen EU-vaaleja. Brysselissä kaksi ruotsalaista jalkapallofania ammuttiin, ja tapaus on luokiteltu Ruotsia kohtaan suunnatuksi terroriteoksi. Ranskassa taas kaksi opettajaa sai surmansa kahdessa eri puukkohyökkäyksessä.
– Putinin Venäjä on puhunut voimakkaasti monikulttuurisuutta vastaan, vaikka siellä on paljon siirtotyöläisiä. Tiukka pakolaispolitiikka on teeskentelyä mutta siitä huolimatta monet äärioikeistolaiset pitävät Venäjää esimerkkimaana.
Äärioikeiston nousulle luo pohjaa Euroopassa myös väsyminen Ukrainan sotaan.
Äärioikeiston nousulle luo pohjaa Euroopassa myös väsyminen Ukrainan sotaan. Monet Euroopan maat ovat pian antaneet Ukrainalle sen, mitä on annettavissa. Asevarastot ovat tyhjenemässä. Yhdysvaltain huomio on kääntynyt Lähi-itään ja Israelin avustamiseen. Yhdysvaltain rooli Ukrainan tukemisessa on kuitenkin tärkeä.
– Onko meillä tarpeeksi rahaa, sillä Ukrainassa tarvitaan aseita, ja aseet maksavat? Jos EU ottaa lainaa, onko veroja nostettava? Ja torppaavatko Unkari ja Slovakia Ukrainan seuraavan apupaketin, sillä siitä päätettäessä EU:n on oltava yksimielinen, Miklóssy kyselee.
– Vai pakotetaanko Ukraina neuvottelupöytään?
Kysymysten taustalla on todellinen huoli. Suomelle, Puolalle ja Baltian maille Ukrainan auttaminen on ensiarvoisen tärkeää.
– Mutta esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa tilanne on toisenlainen, sillä ne ovat kaukana rintamasta, Miklóssy sanoo.
Kaasua, öljyä ja ydinvoimaa Venäjältä
Pääministeri Viktor Orbánin kädenpuristus Pekingissä oli selvästi mieluisa Vladimir Putinille. Venäjä ei ole niin yksin kuin Brysselissä uskotaan. Unkarin ulkoministeri Péter Zijjártó on sukkuloinut Budapestin ja Moskovan väliä lähes kerran kuukaudessa, Venäjän hyökkäyssodasta piittaamatta.
Unkari on yhä riippuvainen venäläiskaasusta ja -öljystä. Se on tehnyt Venäjän kanssa myös sopimuksen Paksin ydinvoimalan laajennuksesta, joka on yhä vaiheessa. Venäläisen Rosatomin on määrä rakentaa Paksiin kaksi uutta reaktoria, joiden kustannusarvio on 12 miljardia euroa. Venäjä rahoittaa hankkeesta 80 prosenttia.
Unkari on yhä riippuvainen venäläiskaasusta ja -öljystä.
Venäjää tärkeämpi kumppani Unkarille on kuitenkin Kiina, jonka sijoitukset Unkariin ovat kasvaneet sen jälkeen, kun EU jäädytti tukieuronsa.
– Unkariin puuhataan Euroopan akkuteollisuuden keskusta, ja suurin osa valmistajista tulee Kiinasta. Orbán liehittelee nyt Kiinaa, koska se tarvitsee investointeja, tutkija Katalin Miklóssy sanoo.
”Avauksillaan itään” Orbán on uhmannut EU:ta ja antanut Venäjälle sekä Kiinalle vaikutusvaltaa Euroopassa. Unkari on vielä vahvasti kiinni lännen talousrakenteissa, erityisesti Saksan teollisuudessa. Orbánin hallinnon on arvioitukin pelaavan aikaa ja valmistautuvan EU-vaalien jälkeiseen aikaan.
uutiskirje 
