KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Euroopan osalta pysyvän taantuman hypoteesi sai vahvistuksen, sanoo ekonomisti Jussi Ahokas – ”Hiemankin korkeampi korkotaso ajaa talouden nopeasti taantumaan”

Euroopassa vuoden 2023 aikana finanssipolitiikkaa on alettu kiristää samalla, kun aiempien elvytyspakettien vaikutus on vähitellen haihtunut. Ja taantumahan siitä sitten on ollut seurauksena, sanoo Biosin ekonomisti Jussi Ahokas.

Euroopassa vuoden 2023 aikana finanssipolitiikkaa on alettu kiristää samalla, kun aiempien elvytyspakettien vaikutus on vähitellen haihtunut. Ja taantumahan siitä sitten on ollut seurauksena, sanoo Biosin ekonomisti Jussi Ahokas. Kuva: Antti Yrjönen

KU teki kuusi kysymystä taloustilanteesta Biosion ekonomisti Jussi Ahokkaalle. Hän vastasi.

Jussi Virkkunen
7.12.2023 9.15
Fediverse-instanssi:

Biosin ekonomisti Jussi Ahokas, euroalue on ajautumassa taantumaan tai on jo ajautunut sellaiseen. Kävikö tässä odotetusti eli velkaantuneet taloudet eivät kestäneet nopeita ja jyrkkiä koronnostoja?

Kyllä todellakin näyttää siltä, että ainakin teollisuuden ja rakentamisen taantuma euroalueella on jo alkanut. Palvelutoimialat tosin vielä sinnittelevät, mutta kovin valoisana ei enää palveluiden suhdannekaan ilmene.

Ja kyllä rahapolitiikalla ja ennätysnopealla EKP:n koronnostotahdilla on varmasti ollut merkittävä rooli suhdanteen viilentymisessä erityisesti vuoden 2023 loppupuolella. Tästä kertonee se, että niissä maissa, joissa korkovaikutus välittyy talouteen velkojen sopimusrakenteen vuoksi nopeimmin – Suomessa esimerkiksi – talouden jarrutus on ollut kaikkein voimallisinta viime aikoina.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Kaikki odottivat rahapolitiikan yksinään ratkaisevan inflaatio-ongelman”

Euroopan osalta näyttää siis siltä, että pysyvän taantuman hypoteesi saa vahvistuksen. Toisin sanoen talouden rakenteet näyttävät olevan sellaiset, että hiemankin korkeampi korkotaso ajaa talouden nopeasti taantumaan ja ilman elvyttävää talouspolitiikkaa sieltä ei ainakaan nousta pois.

Mainitsit Bluesky-palvelussa, että taustalla on myös varovainen finanssipolitiikka. Eli olisiko tässä pitänyt alkaa jo elvytyssingon laulaa?

Talouspolitiikkaa pitää tosiaan katsoa kokonaisuutena. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kiristyvän rahapolitiikan rinnalla on vuoden 2023 aikana harjoitettu varsin elvyttävää finanssipolitiikkaa.

Siksi ei olekaan ihme, että Yhdysvaltojen talous näyttää välttävän taantuman kuluvana vuonna. Sen sijaan Euroopassa vuoden 2023 aikana finanssipolitiikkaa on alettu kiristää samalla, kun aiempien elvytyspakettien vaikutus on vähitellen haihtunut. Ja taantumahan siitä sitten on ollut seurauksena.

En tiedä elvytyssingosta, mutta tasaisesti talouden kokonaiskysyntää tukevaa finanssipolitiikkaa olisi varmaankin kannattanut Euroopassa harjoittaa, jotta talouden äkkijarrutusta ei olisi nähty. Toisaalta tuohan tällainen äkkijarrutus myös inflaation alas, mikä on ollut monen talouspolitiikan päätöksentekijän päähuoli viime vuodet.

Jälkiviisastelu on aina imelää, mutta mennään silti. Mitä hyvin korkealle inflaatiolle olisi pitänyt tehdä?

Tällä kertaa todistetun inflaation syyt olivat niin moninaiset, että tietenkään mitään yksinkertaista vastausta tuohon kysymykseen ei voida antaa. Ehkä yksinkertaisin vastaus on se, että inflaatiota olisi pitänyt pyrkiä hallitsemaan moninaisin politiikkakeinoin.

Keskenään hyvin koordinoitu raha- ja finanssipolitiikka, tulopolitiikka- ja kilpailupolitiikka, joilla liialliset hintojen ja palkkojen korotukset olisi voitu estää, investointipolitiikka ja säätelypolitiikka, jotka olisivat poistaneet nykyistä nopeammin tarjonnan pullonkauloja ja niin edelleen.

Nyt tuntui siltä, että kaikki odottivat rahapolitiikan yksinään ratkaisevan inflaatio-ongelman, minkä vuoksi ehkä tässä tilanteessa euroalueella juuri ollaankin.

Suomessa hallitus on tekemässä isoja leikkauksia ja samaan aikaan talous on ajautumassa taantumaan. Eikö tämä ole aika myrkyllinen yhdistelmä?

Varmasti monia kismittää, jos vuoden 2024 aikana työpaikka menee alta, työvoiman kysyntä sakkaa ja samaan aikaan työttömyysturvaa ja laajemmin sosiaalietuuksia leikataan. Mutta ne, jotka saavat työpaikkansa pitää, hyötyvät hallituksen siunaamista veronalennuksista, jotka pääasiassa tulevat työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta.

Lopulta hallituksen finanssipolitiikan linja ei välttämättä olekaan kovin kiristävä vuonna 2024, mutta isompi kysymys saattaakin olla, onko se tarpeeksi elvyttävä, jos oikein syvään taantumaan Suomen talous ajautuu.

Mennään lopuksi vielä tärkeimpään eli ekologiseen kriisiin. Saksassa hallitus yritti laittaa rahaa ilmastotoimiin, mutta maan perustuslakituomioistuin sanoi ei käy. Perustuslakiin pultattu velkajarru estää siis ilmastopolitiikan. Tätä pitemmälle ei fiskaalista konservatismia varmaan voi viedä?

Onhan tuo Saksan malli kieltämättä yksi parhaista esimerkeistä, miten julkisen talouden hallintaa ei pitäisi missään demokraattisessa maassa tehdä. Jos finanssipolitiikalta viedään tällä tavalla kaikki reagointikyky nykyisissä erittäin haasteellisissa taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa olosuhteissa, voidaan pidemmän päälle saada aikaan suurta vahinkoa.

Parhaillaan on käynnissä YK:n ilmastokokous Dubaissa. Siellä on kuultu ainakin yleviä puheita, mutta samaan aikaan on esimerkiksi Saksassa nähty ilmastopolitiikan törmäävän perustuslakituomioistuimeen. Kuinka suuri riski on, että sakkaava talous saa poliitikot jälleen perääntymään jo nyt luvatuista päätöksistä, jotka nekin ovat täysin riittämättömiä?

Kyllä tällä voi kestävyysmurrosta edistävien investointien suhteen olla rajoittava ja jarruttava vaikutus. Vaikka Saksassakin nyt löytyisi määräaikainen ratkaisu esimerkiksi velkajarrun jäädyttämisen kautta, jatkossa ehkä julkisen talouden nyörit pidetään taas aiempaa tiukemmalla.

Silloin tarvittavaa tukea esimerkiksi vihreille investoinneille ei välttämättä saada niissä kohdissa, joissa tuki on investointien toteutumisen edellytys. Mitä paremmin velkapelkoa taantumassa kasvavien julkisten alijäämien avulla pystytään lietsomaan, sitä todennäköisempää tiukempi taloudenpito ja finanssipolitiikka jatkossa on. Silloin tosiaan täysin riittämättömästä voi tulla kokonaan puuttuvaa. Se ei ole kaunis ajatus.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Pääomatulot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia, palkkatulot alle 4.

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset