AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko arvioi Keitele Group -tapauksen olleen työnantajapuolen pitkäaikaisen suunnitelman tulos. Hänen arvionsa mukaan taustalla ovat olleet Suomen Yrittäjät ja Metsäteollisuus ry.
Tapaus alkoi vuonna 2021, kun pohjoissavolainen metsäalan yhtiö Keitele Group haki oikeudesta turvaamistoimea Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoa AKT:tä vastaan, koska se oli saartanut yhtiön.
Saartaminen oli tukitoimi Teollisuusliitolle, jonka työehtosopimusneuvottelut eivät edenneet yhtiössä.
”Suomen Yrittäjät, keskuskauppakamarit ja muut toimivat tietäen, että tulee yhteentörmäys.”
Aiemmin Helsingin käräjäoikeus tuki yhtiön vaadetta. Nyt tammikuun alussa asiasta saatiin uusi päätös, jossa samainen käräjäoikeus tuomitsi Keitele Group tytäryhtiöineen maksamaan AKT:lle vahingonkorvausta.
Keiteleen AKT:lle hakema turvaamistoimi miljoonan euron uhkasakon nojalla katsottiin perusteettomaksi.
– Tuomio tuntuu hyvältä, koska nyt vihdoin vahvistetaan kanta, jota AKT on toistanut alusta lähtien. Turvaamistoimien käyttö ei kuulu työmarkkina-asioihin ja on tosiasiassa työtaistelutoimi työnantajien taholta, Kokko sanoo.
Turvaamistoimi on juridinen toimi, joka voidaan määrätä, jos on olemassa vaara esimerkiksi omaisuuden hukkaamisesta.
AKT:n arvio on, että turvaamistoimella ja siihen liittyvällä uhkasakolla pyrittiin lopettamaan laillinen saarto. Keiteleen pyynnöstä oikeus langetti AKT:lle myös uhkasakon, joka on ennennäkemättömän suuri: miljoona euroa.
Mustamaalaamista
Kokko totesi keskiviikkona AKT:n tiedotustilaisuudessa Helsingissä, että Keiteleen tapausta hyväksi käyttäen on saatu mustamaalattua sekä AKT että koko ammattiyhdistysliike, kun julkisuudessa alkoi ryöpytys, jossa väitettiin muun muassa, että ay-liike jättää noudattamatta tuomioistuinten ratkaisuja.
Kokko pitää nyt saatua uutta käräjäoikeuden päätöstä tärkeänä.
– Meillä on vahva käsitys, että tämä on esimerkkitapaus siitä, miten yrityksessä yritetään epämääräisin keinoin päästä eroon järjestäytyneistä työntekijöistä. Lisäksi tapauksen avulla on normalisoitu ay-liikkeen ja sen jäsenten mustamaalaamista, hän sanoo.
– Työntekijäpuolta pyritään leimaamaan syypääksi asioihin, joita työnantaja itse aiheuttaa.Tällä sekä maan hallitus että työnantajapuoli ovat perustelleet lakko-oikeuden heikentämisaikeita. Keitele-tapauksen avulla tarkoituksellisesti lakko-oikeutta heikentäen pyritään heikentämään kaikkien työolosuhteita.
Hän totesi, että käytännössä työnantaja oli itse saanut aikaan kohun perättömillä väitteillä, joihin turvaamistoimen myöntäminen perustui.
– Työnantajien tietoinen retoriikka on saatu lanseerattua mediassa läpi, Kokko sanoi.
– Siitä on tullut osa järjestäytyneiden työntekijöiden vastaista vihapuhetta, jota viljellään jopa ministeritasolla. Perusteettomien väitteiden hyväksikäyttöä on jatkettu myös vaikuttamistyössä vaadittaessa lakko-oikeuden rajoittamista.
Laajalla rintamalla
Kokko arvioi työnantajapuolen olleen laajasti tukemassa Keitele- tapausta.
– Tämä tapaus ei ole vahinko vaan osa pitkän ajan suunnitelma, hän sanoo.
Hänen mukaansa Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen lanseerasi tapausta seuranneessa julkisessa keskustelussa käsitteen ay-mafia koskemaan ammattiliittoja
Termiä oli toki käytetty aiemminkin, mutta nyt sen käyttö nousi aivan uudelle tasolle, Kokko sanoo.
– Nykyään onkin ok puhua ay-mafiasta. Se on tarttunut jopa nykyisen elinkeinoministerin sanastoon. Hän puhuu jatkuvasti ay-mafiasta.
Toinen Pentikäisen nostama vertaus oli Lapuan liike. Hän sanoi Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä, että AKT olisi toiminut kuin Lapuan liike 30-luvulla, lain ja järjestyksen yläpuolella..
– Kuitenkin juuri Pentikäisen oma toiminta on kuin suoraan 30-luvun pelikirjasta: Tee itse jotain ja syytä siitä muita, Kokko kuvailee.
Hän muistuttaa siitä, että Pentikäinen nimitettiin Keitele Groupin hallituksen jäseneksi tapahtumien jälkeen.
– Näyttää siltä, että Pentikäinen olisi ikään kuin palkittu, Kokko toteaa.
Pitkään suunniteltu manööveri
Kokon mielestä tapahtumilla oli selvä yhteys.
– Työnantajapuolen viesti oli alleviivata Keitele-tapauksella tarvetta lain muutoksiin. Tässä ajattelussa AKT:n tuki Teollisuusliitolle oli osoitus työrauhalainsäädännön heikkoudesta, ja laki pitäisi uudistaa niin, että ulkopuolisiin kohdistuvat tukilakot kielletään.
Hän arvioi, että kun oikeusteitse ei onnistuttu saamaan Keitele-tapauksesta ennakkotapausta, panostetaan nyt lainsäädännön muuttamiseen.
– Suomen Yrittäjät, keskuskauppakamarit ja muut toimivat tietäen, että tulee yhteentörmäys.
Keskeinen toimija on metsäsektorin työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry.
– Ja ennen kaikkea Björn Wahlroosilla on ollut tavoitteena rikkoa sopimusjärjestelmä. Hän on tästä kirjoissaan kertonut. Sen ohessa Suomen Yrittäjät haluaa päästä kokonaan eroon työehtosopimuksista niin, että työnantajat vain ilmoittaisivat, millaisilla ehdoilla heillä tehdään töitä, ota tai jätä.
Kolmas nimi, Jonka Kokko nostaa esiin, on Jukka Sarhimaa. Sahrimaa toimi Keitele-tapauksen alkaessa Metsäteollisuus ry:n työelämäjohtaja. Nyt hän on työministeri Arto Satosen erityisavustaja, ja hänen vastuullaan ovat työlainsäädäntöön liittyvät asiat Satosen esikunnassa.
– Tämäkin osoittaa, että jo aikaa sitten oli päätetty, miten asioita viedään eteenpäin, Kokko sanoo.
29.1. 2024 kell0 12.15 Keitele Groupin alkuperä korjattu keskisuomalaisesta pohjoissavolaiseksi.
lehti 