Estetään reservistä eroaminen, sotilaita kouluihin opettamaan alaikäisille maanpuolustusta, turvapaikanhakijoiden sijoittaminen jonnekin muualla. Jälkimäisimmän pääministeri Petteri Orpo (kok.) sentään kielsi olevan hallituksen työlistalla.
Viikon sisään julkisuudessa on kuultu avauksia, jotka kertovat paljon yhteiskunnan muutoksesta. Sitä käsitellään myös tuoreessa Suomen Kuvalehden jutussa.
SK:n jutussa tutkija Noora Kotilainen puhuu ilmiöstä ja kutsuu sitä mielen militarisaatioksi.
– Sotilaallinen hiipii siviilitilaan ja aina uudenlaisiin konteksteihin. Tällainen ajattelu normalisoituu, ja sitten seuraava askel on taas pikkuisen syvempi, Kotilainen kuvaa.
Näitä askeleita Suomessa on otettu paitsi puheissa myös teoissa. Itärajan täyssulkua on kestänyt reilusti yli kuukauden, päätöksen perustelut ovat pääosin salaisia. On puhe vain kansallisesta turvallisuudesta. Hallitus joutuu pian pohtimaan rajan avaamista, sillä tammikuussa tehty sulkupäätös päättyy 11.2. Julkisuudessa on puhuttu, että raja haluttaisiin pitää suljettuna toistaiseksi.
Se on jälleen uusi osoitus, kuinka kuoppaa kaivetaan koko ajan syvemmäksi. Pian sieltä on vaikea nousta pois.
Suurempi uhka
Helsingin Sanomain analyysissa kirjoitettiin, että puolustusvoimilla on kaikki syy hymyyn. Syynä on se, että puolustusvoimille on järjestetty rahoitusta erittäin paljon ja erittäin nopeasti. Lopputuloksena Suomen asevarastot ovat täynnä.
Venäjän toimien vuoksi puolustusvoimien kyvystä onkin syytä pitää huolta. Samaan aikaan on mielenkiintoista seurata, kuinka vielä suuremmat uhat ovat lähes hävinneet julkisesta keskustelusta.
Puolustusvoimia ei uhkaa se, että jokunen ihminen eroaa reservistä. Puolustusvoimia ja samalla koko yhteiskuntaa uhkaa eriarvoistumisen mukanaan tuoma huonovointisuus. Moni nuori on rapakunnossa henkisesti ja fyysisesti.
Helsingin Sanomat kertoi joulukuussa 2022, että esimerkiksi Kainuussa yli 50 prosentilla viidesluokkalaisista pojista on fyysiseen toimintakykyyn liittyviä ongelmia.
Puolustusvoimilla ei tule lähivuosina olemaan vielä pulaa tykinruoasta, mutta laskeva syntyvyys ja huonovointinen nuoriso on myrkyllinen yhdistelmä mille tahansa maalle. Aseita on helppo ostaa, samoin on helppo tehdä kiihkoisänmaallisia ja paatoksellisia julistuksia – hyvinvoinnin lisääminen on vaikeampaa. Se kun vaatii pitkäjänteisyyttä, rahaa ja monia erilaisia toimia.
Suurin uhka
Presidentinvaali on kertonut hyvin, miten uhkakuvia hahmotetaan. Venäjä on kiistatta turvallisuuspoliittisesti suuri uhka. Siihen yhteiskunta vastasi äärimmäisen nopeasti – Suomi liittyi sotilasliitto Natoon, solmi kahdenvälisen sotilassopimuksen Yhdysvaltain kanssa ja puolustusvoimat sai miljardien lisärahoituksen.
Samaan aikaan ekologinen kriisi on edennyt. Maailman kuumimmat kuukaudet todennäköisesti yli 100 000 vuoteen on koettu nyt. Lajikato on valtavaa, ja kuudes sukupuuttoaalto niittää satoaan. Tämän aallon ajurina toimii ihminen.
Ilmastotoimien kohdalla moni poliitikko kääntää puheen hintaan. Toimet eivät saa tulla liian kalliiksi, viesti kuuluu. Aseteollisuuteen kaadettavien rahojen kohdalla vastaavaa huolipuhetta ei kuulu.
Arvovalinta sekin.