Teollisuusliitto on tänään perjantaina jättänyt ilmoitukset laajoista poliittisista lakoista, jotka kohdistuvat useille teollisuuden toimialoille. Työnseisaukset ovat kestoltaan kolmipäiväisiä ja ne toteutetaan 14.–16. helmikuuta.
Lakoilla vastustetaan Petteri Orpon (kok) oikeistohallituksen työttömyysturvan ja työsuhdeturvan heikennyksiä sekä lakko-oikeuden rajoituksia ja muita työntekijöiden arkeen ja oikeuksiin kohdistuvia työelämäheikennyksiä.
Lakkojen piirissä on noin 60 000 teollisuuden työntekijää. Toteutuessaan ilmoitetut lakot pysäyttävät suuren osan suomalaista teollisuutta.
– Me joudumme valitettavasti lähtemään näin koviin toimiin. Se on ainoa mahdollinen vaihtoehto, joka meille tässä on jäänyt. Me olemme tuoneet koko ajan esille sitä, että etenemme nousevin toimenpitein, mikäli meidän näkemyksiämme ei oteta vakavasti, kertoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:lle.
Lehtosen mukaan tilanne on nyt se, että maan hallitus yhdessä työnantajien kanssa on osoittanut täyttä piittaamattomuutta sopimusyhteiskunnan pystyssä pitämisestä ja neuvottelutoiminnasta.
Vaihtoehtoja on tarjottu – Hallitukselle ei kelpaa
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja ihmettelee sitä, että mikään tähänastisista työtaistelutoimista ja mielenilmauksista ei ole saanut hallituksessa aikaan haluja neuvotella työntekijäpuolen kanssa. Kolmikantaisia työryhmiä on toki asetettu, mutta mitään todellista neuvottelutoimintaa niissä ei tapahdu.
Työministeri Arto Satonen (kok) on syyttänyt ammattiliittoja siitä, että ne vaatisivat veto-oikeutta politiikkaan.
– Haluan tässäkin yhteydessä korostaa, että suomalaisella ammattiyhdistysliikkeellä ei ole eikä ole ollut veto-oikeutta maan hallituksen päätöksiin, Turja Lehtonen vastaa.
Hän kuitenkin huomauttaa, että työntekijöiden eli niiden ihmisten, joita hallituksen politiikka eniten koskettaa, tulisi olla osapuolena näissä keskusteluissa.
Pääministeri Orpo on puhunut siitä, että ammattiliitoilla ei ole tarjota vaihtoehtoja hallituksen toimille. Lehtosella on terveisiä myös hänelle.
– Voin sanoa, että olen istunut aika monessa pöydässä ja tiedän tasan tarkkaan, että meillä on ollut tarjota useitakin eri vaihtoehtoja, joista oltaisi voitu lähteä neuvottelemaan, Lehtonen kommentoi.
”Näille meidän neuvotteluesityksillemme ei ole ollut minkään asteista vastakaikua”
Hänen mukaansa ammattiliitot eivät hae tilanteesta selkävoittoa, toisin kuin hallitus ja työnantajat.
– Näille meidän neuvotteluesityksillemme ei ole ollut minkään asteista vastakaikua. En nyt sano, että pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) valehtelevat, mutta kehotan heitä sanomaan suoraan sen, että erilaisia vaihtoehtoja on kyllä tarjottu. Mikään näistä vaihtoehdoista ei ole heille kelvannut, Lehtonen sanoo.
Etelärannasta ohjattu toiminto
Turja Lehtosen arvio tilanteen kehittymisestä on se, että hallitus ei todennäköisesti peräänny työelämäheikennyksistään ja sosiaaliturvaleikkauksistaan, ennen kuin elinkeinoelämän järjestöt kehottavat sitä tekemään niin.
– Tilanne jatkuu, kunnes Elinkeinoelämän keskusliiton Jyri Häkämies ja Ilkka Oksala tai joku muu merkittävä työmarkkinajohtaja sanovat heille, että menkää neuvottelupöytään, Lehtonen sanoo.
– Tämä on puhtaasti Etelärannasta ohjattu toiminto. Niin kauan kuin sieltä sanotaan, että ”antaa tulla vaan”, on selvää, että tämä pattitilanne jatkuu, Lehtonen toteaa.
Kaikkein ikävintä koko asiassa on Lehtosen mukaan se, että elinkeinoelämän johtajat, joilla ei ole työmarkkinaneuvottelujen kanssa mitään tekemistä, pitävät yllä poliittista peliä hallituksen ja työntekijäjärjestöjen välillä. Jos työmarkkinasotku kuitenkin pitkittyy, on se pidemmällä aikavälillä haitaksi myös työnantajayritysten toiminnalle.
– Kun nämä herrat puhuvat lakkojen ”hintalapuista”, ja niiden vaikutuksista kansantaloudelle, he unohtavat sen, että kun miljardeilla leikataan kaikkein pienituloisimmilta, vaikeutetaan osa-aikatyön tekemistä ja hankaloitetaan ylipäätään kausityöntekijöiden asemaa. Nämä kaikki osuvat suoraan Elinkeinoelämän keskusliiton ja sen jäsenyritysten toimintaan!, Lehtonen ihmettelee.
– Tätä ei Etelänta kympissä ideologisten silmälappujensa sokeuttama kaksikko Häkämies-Oksala vaikuta ymmärtävän, ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäisen sooloilu vahvistaa tätä entisestään, Lehtonen jyrähtää.
Liitot ovat niiden jäsenistö
Turja Lehtosen mukaan vastuu työmarkkinatilanteen aiheuttamisesta ja siten myös sen ratkaisemisesta on maan hallituksella, mutta myös elinkeinoelämän järjestöillä.
– Häkämies, Oksala ja Pentikäinen ovat tästä tilanteesta yhtä paljon, tai jopa enemmänkin vastuussa kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra.
Lehtonen oudoksuu myös työnantajaleirin tapaa puhua ammattiyhdistysliikkeestä ”Hakaniemenä”, vaikka useiden SAK:laisten liittojen konttori Helsingin Hakaniemessä sijaitseekin.
– Ammattiliitot ovat yhtä kuin jäsenensä, eli lähes puolitoista miljoonaa suomalaista ihmistä. Elinkeinoelämän suulla liitoista puhutaan meistä pelkkänä Hakaniemenä, ihan niin kuin nämä puolitoista miljoonaa ihmistä eivät olisi tehneet yhtään mitään, Lehtonen sanoo.
Hän muistuttaa siitäkin, että ammattiliitot ovat demokraattisesti hallittuja yhdistyksiä, joissa jäsenistö tekee päätökset, joita liiton johto toteuttaa.
lehti 