KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vasemmistoliiton kannattajat osasivat jälleen jakaa äänensä

Li Andersson tapasi presidentinvaalikampanjan aikana kansalaisia koko maassa. Kuva Tampereen Keskustorin vaalimökiltä.

Li Andersson tapasi presidentinvaalikampanjan aikana kansalaisia koko maassa. Kuva Tampereen Keskustorin vaalimökiltä. Kuva: Anna Weckström

Kaikissa presidentinvaaleissa, joissa vasemmistoliitto on asettanut oman ehdokkaan, on merkittävä osa vasemmistoliittoa tavallisesti äänestävistä antanut ensimmäisen kierroksen äänen muulle kuin vasemmistoliiton ehdokkaalle.

Cai Melakoski
3.2.2024 8.00

Li Andersson ei päässyt presidentinvaalien toiselle kierrokselle, mutta eipä päässyt Jussi Halla-ahokaan. Vasemmistoliiton kannattajat onnistuivat jälleen kerran itseohjautuvasti jakamaan äänensä kahden ehdokkaan kesken. Tämän ansiosta vaalin lopputuloksen kanssa voi hyvin elää. Li Andersson pääsi vaalikeskusteluihin esittelemään vakuuttavalla taidollaan vasemmistoliiton näkemyksiä ajankohtaisiin asioihin, ja toisen kierroksen vaalikeskusteluissa nähdään Pekka Haavisto, joka on suhteessa lähempänä vasemmistoliiton arvoja kuin Halla-aho.

Kaikissa presidentinvaaleissa, joissa vasemmistoliitto on asettanut oman ehdokkaan, on merkittävä osa vasemmistoliittoa tavallisesti äänestävistä antanut ensimmäisen kierroksen äänen muulle kuin vasemmistoliiton ehdokkaalle. Sellaiselle ehdokkaalle, jonka äänestäjä uskoo voivan päästä toiselle kierrokselle.

Presidentin kaksivaiheiset, suorat kansanvaalit on järjestetty kuusi kertaa. Vuosien 2000 ja 2006 presidentinvaaleissa vasemmistoliitto ei asettanut omaa ehdokasta vaan tuki vaalien voittajaa, Tarja Halosta.

Muissa vaaleissa vasemmistoliitolla on ollut oma ehdokas, jonka kannatus on jäänyt kauas puolueen kannatuksesta eduskuntavaaleissa. Vaalikampanjaan osallistumista ei ole kuitenkaan pidetty turhana, koska vasemmistoliiton presidenttiehdokas on aina saanut tilaisuuden esitellä puolueen linjaa ja toimintaa koko kansan silmien edessä.

Vuoden 1994 vaaleissa suuri osa vasemmistoliiton kannattajista halusi varmistaa Martti Ahtisaaren pääsyn vaalien toiselle kierrokselle. Ahtisaari voittikin ensimmäisen vaalin 25,9 prosentin ääniosuudella ja valittiin presidentiksi toisella kierroksella 53,9 prosentin ääniosuuden turvin. Jos suuri joukko vasemmistoliiton kannattajia ei olisi ensimmäisellä kierroksella äänestänyt Ahtisaarta, olisi toisella kierroksella ehkä nähty Elisabeth Rehnin (22 prosenttia äänistä) rinnalla Paavo Väyrynen, joka sai 19,5 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä.

Vuoden 2012 vaaleissa Sauli Niinistön pääsyä toiselle kierrokselle pidettiin varmana, mutta toisesta jatkopaikasta käytiin tasaväkinen taisto Pekka Haaviston (18,8 prosenttia äänistä) ja Paavo Väyrysen (17,5) kesken. Moni vasemmistoliittoa useimmissa vaaleissa äänestävä varmisteli Haaviston pääsyä toiselle kierrokselle.

Haavistolle meni suuri osa vasemmiston äänistä myös vuoden 2018 vaaleissa. Sauli Niinistön valintaa jo ensimmäisellä kierroksella pidettiin niin varmana, että äänestysprosentti jäi alhaiseksi (66,7 prosenttia). Niinistö sai 62,6 prosenttia äänistä ja ainoana toisena kymmenen prosentin kannatuksen ylittänyt Pekka Haavisto 12,4 prosenttia.

Päätös ”toiseksi parhaan” ehdokkaan äänestämisestä tehdään viime hetkillä

Taulukko 1 havainnollistaa, miten paljon vasemmistoliiton kannatus on laskenut varsinaisena vaalipäivänä verrattuna ennakkoäänestykseen. Ilmiö johtunee osin siitä, että vasemmistoliitolla on paljon varmoja äänestäjiä ja suurin osa heistä antaa äänensä jo ennakkoäänestyksessä, koska heillä ei ole tarvetta punnita ehdokkaita viime hetkeen saakka.

Mutta on myös uskottavaa, että osa vasemmistoliiton kannattajista on viimeisten mielipidemittausten perusteella tehnyt sen johtopäätöksen, että ”toiseksi paras” ehdokas voi päästä toiselle kierrokselle, mutta tarvitsee siihen apua.

Taulukko 1. Vasemmistoliiton kannatuksen hupenemista varsinaisena vaalipäivänä verrattuna ennakkoäänestyksen kannatukseen pidettiin viime vuoden eduskuntavaaleissa yhtenä osoituksena niin sanotusta taktisesta äänestämisestä. Presidentinvaalien yhteydessä kannatus laski vaalipäivänä vielä eduskuntavaalejakin enemmän verrattuna ennakkoäänestykseen.

Taulukko 1. Vasemmistoliiton kannatuksen hupenemista varsinaisena vaalipäivänä verrattuna ennakkoäänestyksen kannatukseen pidettiin viime vuoden eduskuntavaaleissa yhtenä osoituksena niin sanotusta taktisesta äänestämisestä. Presidentinvaalien yhteydessä kannatus laski vaalipäivänä vielä eduskuntavaalejakin enemmän verrattuna ennakkoäänestykseen.

Vasemmistoliitto on yleensä menestynyt viimeisissä mielipidemittauksissa paremmin kuin varsinaisena vaalipäivänä. Tämäkin antaa aiheen päätellä, että merkittävä osa vasemmistoliiton kannattajista muuttaa äänestyspäätöstään viime hetkillä vaikuttaakseen kärkiehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen.

Vuoden 2012 vaalien alla Paavo Arhinmäki sai gallupeissa jopa seitsemän prosentin kannatuksen, mutta vaalien ääniosuus oli 5,5 prosenttia. Merja Kyllöselle viimeiset kannatusmittaukset antoivat viisi prosenttia äänistä, mutta suuri osa kannattajista päätti lopulta kokeilla, pääsisikö Haavisto sittenkin toiselle kierrokselle.

Tämän vuoden vaaleissa Li Andersson näytti kannatuskyselyjen perusteella yltävän vasemmistoliiton normaaleihin kannatuslukemiin. Kun viimeiset gallupit samalla loivat sellaisen mielikuvan, että Jussi Halla-aho rynnistää kalkkiviivoilla Pekka Haaviston ohi Aleksander Stubbin pariksi toiselle kierrokselle, teki moni Anderssonin kannattaja päätöksen äänestää vaalipäivänä Haavistoa.

Paavo Arhinmäellä edelleen paras tulos

Paavo Arhinmäki on edelleen eniten ääniä ja korkeimman ääniosuuden saanut vasemmistoliiton presidenttiehdokas. Li Andersson tuli äänimäärässä lähelle Arhinmäkeä, mutta jäi ääniosuudessa selvästi jälkeen, kun äänestysaktiivisuus nousi jälkimmäisessä vaalissa korkeammalle.

Taulukko 2. Taulukossa on lihavoitu ääniosuudet, jotka ovat korkeampia kuin sarakkeen vaalien valtakunnallinen ääniosuus. Kaikkien aikojen korkeimmat äänimäärät on merkitty punaisella ja lihavoitu. Äänestysprosentti oli vuoden 1994 vaaleissa 82,2 %: v. 2012 72,8 %; v. 2018 vain 66,7 % ja tämän vuoden vaaleissa 75 %.

Taulukko 2. Taulukossa on lihavoitu ääniosuudet, jotka ovat korkeampia kuin sarakkeen vaalien valtakunnallinen ääniosuus. Kaikkien aikojen korkeimmat äänimäärät on merkitty punaisella ja lihavoitu. Äänestysprosentti oli vuoden 1994 vaaleissa 82,2 %: v. 2012 72,8 %; v. 2018 vain 66,7 % ja tämän vuoden vaaleissa 75 %.

Claes Andersson sai korkeimmat ääniosuutensa Lapista, Pirkanmaalta ja Helsingistä. Paavo Arhinmäki oli erityisen suosittu Satakunnassa sekä Lapin ja Oulun vaalipiireissä. Merja Kyllösen vahvimmat vaalipiirit olivat Lapin, Oulun ja Helsingin vaalipiirit. Li Andersson sai korkeimmat ääniosuutensa Helsingistä, Varsinais-Suomesta ja Pirkanmaalta.

Presidentinvaalien tulokset ovat vaihdelleet vaalipiireittäin. Vain kolmessa vaalipiirissä, Helsingissä, Pirkanmaalla ja Lapissa, on saatu kaikissa neljässä vaalissa vasemmistoliiton valtakunnallista menestystä parempi tulos. Satakunnan ja Oulun vaalipiirit kuuluivat tähän joukkoon vielä viime vaaleissa, mutta Anderssonin tulos jäi nyt alle valtakunnallisen ääniosuuden.

Ahvenanmaan tuloksia eritellään harvoin puhuttaessa vasemmistoliiton vaalimenestyksestä. Manner-Suomen puolueiden ehdokkaita voi Ahvenanmaalla äänestää vain EU- ja presidentinvaaleissa. Presidentinvaaleissa vasemmistoliiton vaalitulos on tähän asti ollut vaatimaton, mutta nyt Li Andersson sai 3,3 prosenttia Ahvenanmaan äänistä. Haavisto sai yli puolet ahvenanmaalaisten äänistä, mutta kolmanneksi suosituin toiseksi sijoittuneen Stubbin jälkeen oli Andersson.

Li Andersson oli presidentinvaalien viidenneksi eniten äänestetty ehdokas. Vaalipiirien sijoituksista Ahvenanmaan kolmas sija oli paras. Helsingin vaalipiirissä Andersson oli neljäs ja viides sija tuli Lapissa, Oulussa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Muissa vaalipiireissä Jutta Urpilainen nousi Anderssonin edelle, Vaasan vaalipiirissä myös Sari Essayah.

Vasemmistoliitto on muuttanut kaupunkiin?

Vaalianalyyseissä päätellään usein, että vasemmistoliitto on vaihtanut kannattajia. Ennen vasemmistoliitto ja varsinkin puolueen edeltäjä SKDL sai huomattavan osan kannatuksestaan keski-ikäisiltä teollisuustyötä tekeviltä miehiltä ja kannatus maaseudulla oli vankka. Nykyisin vasemmistoliittoa äänestävät paljolti nuorehkot, kaupungeissa asuvat sosiaali- ja terveysaloilla ja yleensä palvelualoilla toimivat naiset.

Kannattajakunnan vaihtaminen ei kyllä noin vain onnistu. Pikemminkin kannattajakunnan muutoksiin on vaikuttanut osaltaan maaseudun autioituminen ja suurten tehtaiden tyhjeneminen.

Vasemmistoliitolla on kyllä ongelma, joka liittyy kannatuksen keskittymiseen suuriin kaupunkeihin. Ei sen vuoksi, etteikö vahva kannatus suurissa keskuksissa olisi hyvä asia. Mutta kannatuksen väheneminen alle sadantuhannen asukkaan kunnissa on kasvava ongelma.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vuonna 2015 kymmenessä suurimmassa kaupungissa asui 40 prosenttia Suomen väestöstä. Vasemmistoliitto sai näistä kaupungeista 48 prosenttia äänistään. Viime vuonna kymmenessä suurimmassa kaupungissa asui 41 prosenttia maan asukkaista, ja vasemmistoliitto sai näistä kaupungeista 57 prosenttia äänistään, Li Andersson presidentinvaaleissa 58 prosenttia.

Taulukko 3. Taulukko näyttää kuinka suuri osa kunkin vaalipiirin asukkaista asuu sen viidessä suurimmassa kunnassa ja kuinka suuren osan vaalipiirissä saamistaan äänistä Li Andersson sai piirin viidestä suurimmasta kunnasta.

Taulukko 3. Taulukko näyttää kuinka suuri osa kunkin vaalipiirin asukkaista asuu sen viidessä suurimmassa kunnassa ja kuinka suuren osan vaalipiirissä saamistaan äänistä Li Andersson sai piirin viidestä suurimmasta kunnasta.

Kannatuksen keskittyminen suuriin kuntiin toteutuu myös vaalipiireittäin. Taulukko 3 näyttää, kuinka suuri osuus kunkin vaalipiirin asukkaista asuu vaalipiirin viidessä suurimmassa kunnassa ja kuinka suuren osuuden äänistään vaalipiirissä Li Andersson sai näistä kaupungeista.

Vasemmistoliiton äänistä lähes 60 prosenttia tulee kymmenestä suurimmasta kunnasta. Lähes 300 muun kunnan asukkailta vasemmistoliitto saa reilut 40 prosenttia kannatuksestaan. Vasemmistoliiton kannatuksen kasvun käytännöllisenä avainkysymyksenä onkin tavoittaa paremmin keskisuurten ja pienten kuntien asukkaat.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään