Vasemmistoliiton kansanedustajat Veronika Honkasalo ja Hanna Sarkkinen kysyivät torstai-iltapäivän kyselytunnilla hallitukselta koulutuksesta.
– Saimme tänään huolestuttavia tietoja ammatillisesta koulutuksesta. Opettajien mukaan opiskelijoiden oppimisvalmiudet ovat heikentyneet ja tuen tarve on kasvanut, Veronika Honkasalo aloitti puheenvuoronsa.
Kaikki mukana koulutuksessa
– Aina, kun perussuomalaiset ovat hallituksessa, ammatillisesta koulutuksesta leikataan. Tästä saimme taas tänään vihiä, kun ministeri Purra ehdotti ratkaisuksi ammatilliseen koulutukseen lyhyempää tutkintoaikaa. Tämä lausunto osoittaa, ettei Purra tunne koko ammatillisen koulutuksen järjestelmää lainkaan, Honkasalo totesi.
Hän muistutti, että nopeammin valmistuminen ammatillisesta koulutuksesta on jo nyt mahdollista.
– Meidän on pidettävä kaikki mukana, myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta pysty valmistumaan lyhyessä ajassa. Jos kerran haluamme nostaa koulutustasoa, meidän on taattava myös valmiudet jatkaa korkeakouluopintoihin, Veronika Honkasalo totesi.
Hallituksella on keväällä edessään kehysriihi, jossa on ennakoitu tehtävän lisää päätöksiä valtion menojen leikkauksista. Kansanedustaja Honkasalo kysyikin opetusministeri Anna-Maja Henrikssonilta (rkp), eihän hallitus tässä tilanteessa leikkaa ammatillisesta koulutuksesta.
Vastauksessaan Honkasalolle ministeri Henriksson totesi itse toivovansa, että koulutuksesta ei leikata.
Miten varmistetaan riittävä osaaminen?
Omassa puheenvuorossaan vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen totesi, että Suomessa yhteisenä tavoitteena on se, että 50 prosenttia nuorisoikäluokasta korkeakouluttautuisi tulevaisuudessa.
– Se on tärkeä tavoite koko kansantalouden kannalta. Tämä edellyttää sen, että myös ammatillisen väylän käyneet nuoret saavat jatko-opintokelpoisuuden, ja näistäkin nuorista halukkaat voisivat sitten edetä korkeakoulutukseen, Sarkkinen totesi.
Jos ammatillisesta koulutuksesta säästetään lisää ja jos ammatillista koulutusta lyhennetään mekaanisesti, on Hanna Sarkkisen mukaan vaarana se, että nuoret eivät saavuta jatko-opintokelpoisuutta ja oppimisen laatu heikkenee.
– Liikaa kuulee jo viestejä siitä, että on liian vähän lähiopetusta ja nuoret valmistuvat puutteellisten taitojen kanssa koulusta. Resurssivaje ja liian vähäinen lähiopetus eivät kuitenkaan ratkea tutkintoaikaa lyhentämällä, ja tämän toivoisin myös valtiovarainministerin ymmärtävän.
”Ettehän te leikkaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta?”
Kysymyksessään hallitukselle Sarkkinen tiedusteli, miten se aikoo varmistaa, että jatko-opintokelpoisuus ja riittävä osaaminen syntyy, jos ammatillisesta koulutuksesta hallitus aikoo säästää ja koulutusta lyhentää.
– Ettehän te leikkaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta?
Sarkkiselle vastasi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok).
– Edustaja on aivan oikeassa siinä, että ammatillisen opiskelun jatko-opintokelpoisuus on erittäin tärkeä asia, kun me haluamme nostaa koulutustasoamme niin, että joka toinen nuori saavuttaisi korkeakoulututkinnon. Tämä on erityinen huoli, kun tiedämme juuri tämän, minkä opetusministeri aiemmin kertoi, että perustaidoissa on jo tällä hetkellä suuria puutteita, Multala sanoi.
Ministerin mukaan yksi pullonkaula on ollut koulutuspaikat.
– Ilokseni voin kertoa, että tänään on tehty päätöksiä ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikoista ympäri Suomen. Se toivottavasti helpottaa myös ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen pääsyä, hän vastasi Hanna Sarkkiselle.
lehti 