Syyhytartunnat ovat lisääntyneet Suomessa räjähdysmäisesti, kertoi Helsingin Sanomat helmikuussa.
Samoihin aikoihin brittilehti Guardian kertoi, että Britanniassa syyhytapaukset ovat lisääntyneet dramaattisesti, kun ne ennen korona-aikaa olivat harvinaisia.
Britanniassa esiintyy jälleen myös muita, jo kitketyiksi miellettyjä sairauksia, kuten riisitautia ja keripukkia. Tapausten määrä ei vielä ole suuri; riisitaudin takia hoidettiin toissa vuonna Englannissa 423 potilasta ja keripukin vuoksi 188 potilasta.
Sosiaaliturvaa ja julkista terveydenhuoltoa on leikattu.
Riisitauti aiheutuu D-vitamiinin puutteesta ja keripukki C-vitamiinin puutteesta. Molemmat liittyvät siis ravitsemukseen. Aliravitsemuksen tähden Englannin sairaaloissa hoidettujen määrä on kasvanut nelinkertaiseksi verrattuna viime vuosikymmenen alkuun.
Britannian yleislääkärien liiton (RCGP) entinen puheenjohtaja Clare Gelada varoitti viime kesänä The Times -lehdessä, että viktoriaanisen ajan sairaudet ovat tulossa takaisin.
Lontoon University Collegen terveydenhoidon tasa-arvon instituuttia johtava Michael Marmot sanoi Guardianille tartuntatautien nousun heijastavan sekä viimeaikaista elinkustannusten nousua että vuosikymmeniä jatkuneita sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhoidon leikkauksia. Marmotin mukaan Britanniassa on nyt yksi Euroopan köyhimmistä ja haavoittuvimmista väestöistä.
Köyhyys lisää sairastamista
Tutkimukset osoittavat selvän yhteyden köyhyyden ja sairauksien välillä. Britannian köyhimpien alueiden lapsilla on kaksinkertainen riski kuolla infektioihin kuin vauraimmilla alueilla.
Vuonna 2020 julkaistun raportin mukaan elinajan odote oli Britanniassa vuodesta 2010 lähtien polkenut paikallaan, ensimmäistä kertaa sataan vuoteen, ja köyhimpien alueiden naisilla se oli jopa alentunut. Tämä siis jo ennen koronan vaikutusta.
Tilanteesta huolestuneet eivät väitä, että köyhyys ja leikkaukset olisivat ainoa syy. Yksi paluun tehneistä taudeista on tuhkarokko, jonka yleistymiseen on vaikuttanut rokotusten vähentyminen. Britannian tavoite on 95 prosentin rokotekattavuus, mutta esimerkiksi Birminghamissa vain 80 prosenttia lapsista on saanut kaksi annosta MMR-rokotetta. Itä-Lontoon Hackneyssa vain hieman yli puolet lapsista on rokotettu tuhkarokkoa vastaan.
Arvioiden mukaan rokotusinnon vähenemiseen vaikuttavat salaliittoteoriat, uskonnolliset ja kulttuuriset tabut sekä yksinkertaisesti koronan aikana syntynyt kyllästyminen rokottamiseen.
Mutta myös leikkauksilla uskotaan olevan vaikutusta. Merkittävä osa Britannian julkisen terveydenhoidon järjestelmää (NHS) ovat olleet terveydenhoitajien kotikäynnit, joilla on annettu terveysneuvontaa. Osana NHS:n leikkauksia on tällaisten terveydenhoitajien määrä vähentynyt 40 prosentilla sitten vuoden 2015.
Köyhyys on syventynyt
Luokkayhteiskunta on ollut Britanniassa muutenkin voimissaan, mutta köyhyys ja sosiaalinen eriarvoisuus ovat siellä edelleen kasvaneet.
Joseph Rowntree Foundation julkaisi paljon siteeratun vuosittaisen köyhyysraporttinsa tammikuussa. Sen mukaan Britannian 67-miljoonaisesta väestöstä useampi kuin joka viides elää köyhyydessä. Tämä tarkoittaa 14,4 miljoonaa ihmistä. Joukossa on 4,2 miljoonaa lasta, kolme kymmenestä lapsesta.
Paitsi että köyhyys on lisääntynyt, se on myös syventynyt. Ihmiset, jotka ovat köyhyysrajan (alle 60 prosenttia mediaanitulosta) alapuolella, ovat keskimäärin kauempana rajasta kuin 1990-luvulla.
Raportin vuosilta 2021 ja 2022 peräisin olevassa aineistossa köyhistä äärimmäisen köyhien luokkaan (alle 40 prosenttia mediaanitulosta) kuului 6 miljoonaa brittiä. Peräti 12 miljoonaa oli edellisen viiden vuoden aikana kokenut jossain vaiheessa äärimmäistä köyhyyttä. Myös äärimmäisessä köyhyydessä elävät olivat keskimäärin entistäkin kauempana köyhyysrajasta.
Muita enemmän köyhyyttä oli yksinhuoltajien perheissä, suurissa perheissä, monilla etnisillä vähemmistöillä, vammaisilla, omaishoitajilla, osa-aikaisilla ja itsensä työllistävillä sekä vuokralla asuvilla.
Lapsia suuressa kurjuudessa
Huolestuttavia tietoja köyhyydestä kertoi myös viime syksynä julkaistu raportti, jonka laati Poverty Strategy Commission. Komissio on kolmen suurimman puolueen entisistä ministereistä koostuva ryhmä, joka pyrkii löytämään puoluerajat ylittävän näkemyksen köyhyyden vähentämiseksi.
Raportin mukaan juhlapuheista huolimatta ei ole mitään ”yhteiskuntasopimusta” hallituksen ja kansalaisten välillä. Sosiaaliturvajärjestelmä ei pysty suojelemaan ihmisiä köyhyydeltä, ei edes työssäkäyviä. Miljoonat pienituloiset perheet ”pysyvät hengissä, mutta eivät elä”.
Raportti toteaa, että takapakkia on tullut sellaisillekin, joilla köyhyystilanne oli jo kohentunut. Näitä ovat yksinhuoltajat ja eläkeläiset.
Rowntree-säätiön syksyllä julkaisema raportti äärimmäisestä köyhyydestä kertoi, että yli miljoona brittilasta elää suoranaisessa kurjuudessa. Heidän vanhemmillaan ei ole varaa tarjota lapsilleen riittävästi ruokaa ja vaatteita tai lämmittää kotejaan.
Monet ahdingossa olevista vanhemmista jättivät itse aterioita väliin, jotta lapsille riittäisi syötävää. 61 prosenttia kertoi kärsineensä nälästä edellisen kuukauden aikana.
Elinkustannusten nousu ja sosiaaliturvan leikkaukset olivat viiden vuoden aikana yli kaksinkertaistaneet tällaisessa tilanteessa olevien kotitalouksien määrän. Äärimmäisessä ahdingossa olevien lasten määrä oli kolminkertaistunut vuoden 2017 jälkeen.
Vuosikymmenien kehitys
Vuoteen 1979 saakka köyhien osuus Britannian väestöstä pysyi suhteellisen tasaisesti 14 prosentin paikkeilla. Osuus nousi rajusti konservatiivipääministeri Margaret Thatcherin kaudella, vaikka talouskasvu oli voimakasta.
Vuonna 1997 valtaan nousseen työväenpuolueen Tony Blairin aika ei tuonut suurta muutosta. Hänen ensimmäisellä kaudellaan köyhyys väheni jonkun verran, mutta palasi toisella kaudella lähelle lähtötilannetta. Konservatiivien 2010 alkaneella uudella valtakaudella tilanne on polkenut paikallaan. Köyhien osuus on kuitenkin nyt hieman suurempi kuin 14 vuotta sitten.
Suurta muutosta tuskin on odotettavissa siinäkään tapauksessa, että seuraaviin vaaleihin ennakkosuosikkina lähtevä työväenpuolueen Keir Starmer nousee valtaan, niin varovaisia ovat Starmerin linjaukset olleet.
Rowntree-säätiö varoittaa äärimmäisen lapsiköyhyyden tuhoisista seurauksista: fyysisen ja psyykkisen terveyden ongelmat, aliravitsemus, sosiaalinen eristyminen, koulupoissaolot ja häiriökäyttäytyminen. Varoittavia esimerkkejä Britannian mallin seuraamisesta.
uutiskirje 
