– Hallituksen työmarkkinapolitiikka on hyvin vahvasti ideologista, eikä voi juurikaan sanoa, että se perustuisi tutkimustietoon tai minkäänlaiseen asiantuntemukseen, linjaa työelämätutkija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Pasi Pyöriä, joka työskentelee sosiologian yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa.
Hän on huolissaan siitä, että aiemmin kansainvälisessä vertailussa laadukkaana pidetty suomalainen työelämä uhkaa kurjistua.
– Ja tällä kertaa syy ei ole työmarkkinoissa tai edes taloussuhdanteissa, vaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikassa, joka heikentää monin tavoin työntekijöiden asemaa työpaikoilla.
Pyöriä kritisoi esimerkiksi sitä, että hallitus haluaa heikentää työntekijän asemaa laajentamalla paikallista sopimista, vaikka olemassa olevien tutkimusten mukaan sillä on kielteinen työllisyysvaikutus lyhyellä aikavälillä.
Vertaisarvioidussa European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistiin vuonna 2022 tutkimus, jonka mukaan paikallisen sopimisen lisäämistä pitäisi välttää erityisesti taloudellisessa taantumassa.
Muiden muassa Suomen Pankki tiedotti joulukuussa, että Suomi on taantumassa ja että talouden elpyminen alkaa todennäköisesti vasta tämän vuoden lopulla.
– Kaikkein kuvaavinta on, että silloinkin, kun päätökset ovat ristiriidassa tutkitun tiedon kanssa, ne yritetään härkäpäisesti lyödä läpi.
Pyöriä nostaa toiseksi esimerkiksi kotitalousvähennyksen, jota hallitus aikoo laajentaa. Hänen mukaansa suomalaisen tutkimusnäytön mukaan kotitalousvähennyksellä ei ole merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja se hyödyttää lähinnä valmiiksi paremmassa asemassa olevia kotitalouksia.
– Voisi vetää sen johtopäätöksen, että kotitalousvähennystä ja sen hyödyllisyyttä pitäisi arvioida uudelleen ja mahdollisesti lakkauttaa koko vähennys.
Tutkijoiden keskuudessa on hänen mukaansa konsensus siitä, että hallituksen toimet ovat enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä. Yhdeksän Helsingin Sanomien haastattelemaa johtavaa taloustieteilijää oli joulukuun lopulla pitkälti samoilla linjoilla siitä, että hallituksen tulisi harkita vakavasti verotuksen kiristämistä leikkausten lisäksi.
Työllisyys tuskin kasvaa
Hallitus on perustellut toimiaan välttämättöminä Suomen talouden ja työllisyysasteen kohentamiseksi. Pyöriä on asiasta eri mieltä.
– Pidän hyvin kyseenalaisena hallituksen kuvitelmia siitä, että näillä toimilla pystyttäisiin parantamaan työllisyyttä.
Hänen mukaansa hallitus puskee jääräpäisesti läpi lakimuutoksia, jotka työolojen kurjistamisen lisäksi saattavat myös heikentää työllisyyttä.
Esimerkiksi työttömyysturvan 300 euron suojaosan poistaminen huhtikuussa vähentää Pyöriän mukaan kannustimia tehdä osa-aikaista työtä silloin, kun kokoaikatyötä ei ole saatavilla. Suojaosa tarkoittaa sitä määrää, minkä työttömyyspäivärahaa saava saa ansaita kuussa, ilman että ansiot vaikuttavat tuen määrään.
Pyöriä toimitti vuonna 2017 julkaistun kirjan Työelämän myytit ja todellisuus, jonka pääteesi oli, että monet asiat Suomen työelämässä olivat paremmin kuin yleisesti arvioitiin. Esimerkiksi prekaarin, eli epäsäännöllisen ja epävarman, työn tekijöiden määrä oli pysynyt suhteellisen vakaana pitkällä aikavälillä.
Nyt tilanne näyttää pahemmalta.
– Prekaarissa asemassa olevien palkansaajien määrä on kasvanut vuoden 2017 jälkeen. Siihen saattaa vaikuttaa erityisesti työssäkäyvien köyhien määrän kasvu.
Pyöriän mukaan tilanteen muuttuminen on viime vuosina johtunut koronapandemian aiheuttamasta hankalasta taloustilanteesta sekä Venäjän aloittaman sodan yhteisvaikutuksesta.
– Suomessa on entistä suurempi joukko palkansaajia, joiden tulot eivät yksinkertaisesti riitä säälliseen toimeentuloon, puhumattakaan niistä, jotka ovat työttömyys- tai sosiaaliturvan varassa.
”Näistä asioista pitäisi yksinkertaisesti neuvotella ja sopia yhdessä.”
Eräs kirjan julkaisun jälkeen tutuksi tullut työn muoto ovat alustatalousyritysten kiistellyt kumppanuusjärjestelmät. Esimerkiksi kaupunkien katuja sähköpyörillä suhaavat ruokalähetit eivät ole työsuhteessa tilauksia välittävään palveluun, kuten Woltiin tai Foodoraan.
Vain muutamia promilleja työllisistä työskentelee alustatalousyritysten kumppaneina, mutta ilmiö huolestuttaa Pyöriää silti.
– Se on äärimmäinen esimerkki suoranaisesta työvoimahyväksikäytöstä, ja se on hyvin oireellista siitä suunnasta, mihin nyt kuljetaan.
Hänen mukaansa tarvittaisiin tiukempaa sääntelyä, jotta huonoimmissa asemissa olevien työläisten asemaa voitaisiin turvata.
Vuoden 2017 jälkeen työstä kertovissa tilastoissa ei ole tapahtunut suuria murroksia, mutta alustatalousyritysten ilmaantumisen tapaan työelämän ongelmat ovat pahentuneet.
– Hallituksen toimet työttömyys- ja sosiaaliturviin uhkaavat kasvattaa tätä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten joukkoa.
Synkkä ennuste
Työelämän myytit -kirjan julkaisun yhteydessä vuonna 2017 Pyöriä kehui KU:lle, että Suomessa työmarkkinaosapuolien välillä vallitsevasta luottamuksen ilmapiiristä tulisi pitää kiinni.
Nyt hän pelkää, että tämä Suomen työmarkkinoiden ja talouden vahvuus on vaarassa romuttua.
– Suomalaiset palkansaajat eivät hetken mielijohteessa tai huvikseen lähde poliittisiin lakkoihin.
Pyöriän mukaan hallituksen toiminta on täyttä sanelupolitiikkaa. Hän painottaa, että asioista pitäisi päättää rauhallisempaan tahtiin yhdessä keskustellen ja tehdä lakimuutoksista huolelliset vaikutusarvioinnit.
Poikkeuksellinen politiikka on saanut monet pohtimaan sitä, ollaanko nyt perustavanlaatuisten muutosten äärellä. Pyöriä muistuttaa, että on aina mahdollista, että seuraava hallitus voisi valtasuhteiden muuttuessa saada tehtäväkseen paikata nykyhallituksen virheitä.
– Huonojen poliittisten päätösten korjaaminen jälkikäteen on kuitenkin vaikeampaa kuin se, että yksinkertaisesti jätettäisiin ne huonot päätökset tekemättä.
Hän arvioi, että hallituksen esittämien leikkausten ja muutosten toteutuessa tulevaisuuden työelämän voittajia ovat jo valmiiksi hyväosaiset. Jos työtilanne on vakaa, eikä työttömyydestä ole pelkoa, hallituksen esitykset eivät juuri hetkauta.
Leikkauksista taas kärsivät jo valmiiksi heikommassa asemassa olevat työntekijät.
Tämä tarkoittaa erilaisissa prekaareissa työsuhteissa kuten vastentahtoisesti määräaikaisina tai osa-aikaisina, nollatuntisopimuksilla ja vuokratyöläisinä työskenteleviä, sekä niitä, joiden ansiot eivät riitä elämiseen ja jotka joutuvat tasapainottelemaan työn ja työttömyyden välillä.
Ennuste työmarkkinoiden tilasta kymmenen vuoden päästä on vakava.
– Osa työntekijöistä joutuu työskentelemään entistä huonommin ehdoin. Työehtojen heikentymisen lisäksi pelkään, että hallituksen työllisyystavoitteet eivät toteudu, vaan ennemminkin jo nyt työvoimapulasta kärsivien alojen tilanne huonontuu.
Työehtojen ja -olojen huonontuminen voi Pyöriän mukaan johtaa siihen, että matalapalkka-aloille tulee entistä vähemmän työntekijöitä. Työntekijäpula vain pahenee, kun ihmiset eivät suostu tekemään töitä jatkuvasti huonommilla ehdoilla.
Ratkaisu hallituspolitiikan parantamiseksi on selvä.
– Näistä asioista pitäisi yksinkertaisesti neuvotella ja sopia yhdessä.
lehti 