Moni Pristinaan tulija on saattanut yllättyä nähdessään kaupungin sisääntuloväylän vieressä korkealla jalustalla seisovan Bill Clintonin patsaan. Kerrostalon seinälle patsaan taakse on viritetty vielä valtava muovilakana, jossa komeilevat Kosovon ja Yhdysvaltojen liput ja näiden välissä presidentti Clintonin hymyilevät kasvot.
Kosovon pääkaupungissa Yhdysvaltojen entistä presidenttiä pidetään suurena sankarina, sillä hänen johdollaan Naton jäsenmaat aloittivat vuonna 1999 silloisen Jugoslavian pommitukset, joiden seurauksena Kosovon albaanikapinalliset saivat yliotteen sodassa Jugoslavian serbijoukkoja vastaan ja monien käänteiden jälkeen Kosovo julistautui vuonna 2008 lopulta itsenäiseksi.
Tässä vaiheessa Yhdysvaltojen presidenttinä oli jo George W. Bush, jonka mukaan on nimetty Bill Clintonin bulevardin ensimmäinen poikkikatu. Nykyään toripaikkana toimivan Xhorxh Bushin kadun päästä alkaa puolestaan kosovolaissyntyisen Äiti Teresan mukaan nimetty muotiliikkeiden ja ravintolaterassien reunustama kävelykatu.
Kosovon yksipuolisella itsenäisyysjulistuksella oli Yhdysvaltojen, useimpien muiden länsimaiden sekä Martti Ahtisaaren vankka tuki. Ahtisaari toimi YK:n pääsihteerin erikoislähettiläänä Kosovossa vuosina 2005–2007. Kosovon tulevan itsenäisyyden valmistelu oli keskeinen osa Ahtisaaren rauhansuunnitelmaa.
Sotavuosista asti Kosovo oli ollut YK:n väliaikaishallinnon alaisuudessa. Alueen turvallisuudesta vastasivat Naton joukot ja YK:n rauhanturvaajat yhdessä Kosovon vapautusarmeijan UCK:n joukkojen kanssa.
Itsenäistymisen jälkeen osa hallinnosta jäi vielä EU:n oikeusvaltio-operaatioksi kutsutun elimen alaisuuteen.
Kosovossa on edelleen tuhansia Naton alaisuudessa toimivia rauhanturvaajia sekä Yhdysvaltojen armeijan sotilastukikohta Camp Bondsteel.
EU:n ja YK:n operaatioissa työskentelee yli 800 ulkomaalaista asiantuntijaa, joiden tehtävänä on kehittää maan hallintoa ja pyrkiä ”normalisoimaan” suhteita Kosovon ja Serbian välillä.
Kosovoa pidettiin länsimaissa pitkään eräänlaisena demokratian mallimaana Balkanin alueella, mutta linja näyttäisi muuttuneen sen jälkeen kun vasemmistolainen ja albaaninationalistinen Itsemääräämisliike (VV) sai vuonna 2021 pidetyissä parlamenttivaaleissa yli puolet annetuista äänistä.
Uusi pääministeri Albin Kurti lupasi kohentaa työllisyyttä lopettamalla julkisen alan yksityistämisen. Samalla toimeentulotukea ja eläkkeitä on korotettu ja maassa on otettu käyttöön vanhempainraha sekä lapsilisät. Korkeakouluopiskelu on nyttemmin maksutonta.
Vasemmistopuolue lupasi myös kitkeä korruptiota ja taistella mafiaa vastaan. Kosovon koko itsenäisyyden ajan maata olivat johtaneet entisen vapautusarmeijan UCK:n taistelijat, jotka kavalsivat yhteistä omaisuutta, vaativat yrityksiltä suojelurahaa ja pyörittivät kansainvälistä huumekauppaa.
Presidentti Hashim Thaci joutui eroamaan vuonna 2020, kun Haagissa toimiva Kosovon erityistuomioistuin nosti häntä ja kuutta muuta johtavaa poliitikkoa vastaan syytteet Kosovon sodan aikana vuosina 1998–2000 tehdyistä sotarikoksista. Ex-presidenttiä ja hänen tovereitaan syytetään kidutuksesta, vainoamisesta ja ainakin sadan ihmisen, sekä serbien että albaanien, murhasta.
Lähes koko Itsemääräämisliikkeen hallituskauden ajan EU ja Yhdysvallat ovat painostaneet Kosovoa sovintoneuvotteluihin Serbian kanssa. Albin Kurtin hallitus suhtautuu kuitenkin nihkeästi neuvotteluihin Serbian kanssa, sillä Serbia ei suostu tunnustamaan Kosovon itsenäisyyttä eikä ole allekirjoittanut EU:n johdolla aiemmin neuvoteltuja sopimuksia.
Kurtin mielestä neuvotteluissa tulisi keskustella myös sotakorvauksista serbijoukkojen Kosovon sodan aikana tekemistä tuhoista ja alueelta varastetusta omaisuudesta.
Viime aikojen kiistat ovat liittyneet pääasiassa Kosovon pohjoisosan serbialueiden mellakoihin, kun paikalliset poliitikot ja asukkaat ovat vastustaneet kosovolaisten rekisterikilpien käyttöönottoa ja luopumista Serbian dinaarien käytöstä maksuvälineenä.
Protesteja on lietsottu Serbiasta käsin. Levottomuudet Kosovon puolella auttoivat presidentti Aleksandar Vučićin puolueen vaalivoittoon joulun alla Serbiassa pidetyissä parlamenttivaaleissa. Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa esiintyi laajaa vilppiä.
Yhdysvaltojen ja EU:n suhtautuminen Kosovon tilanteeseen on ollut varsin erikoista viime aikoina. Yhdysvaltojen ja EU:n edustajat ovat lähes joka käänteessä näyttäneet olevan Serbian puolella ja Kosovon hallitusta vastaan. Ilmeisesti pyrkimyksenä on miellyttää Serbian omavaltaista presidenttiä ja sen myötä heikentää Venäjän ja Vladimir Putinin vaikutusvaltaa Serbiassa.
Yhdysvaltojen Serbian-suurlähettiläs kuvaili presidentti Vučićia viime kesänä Yhdysvaltojen ”hyväksi kumppaniksi”. Ulkoministeri Antony Blinken ilmoitti samoihin aikoihin tuomitsevansa jyrkästi Kosovon hallituksen jännitystä ja epävakautta lisäävät toimet.
EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell vaatii nyt Kosovon hallitusta välittömästi käynnistämään prosessin itsehallinnollisen kuntaliiton luomiseksi maan pohjoisosan serbialueelle. EU asetti Kosovolle viime vuonna pakotteita ja jäädytti osan maalle luvatuista tukirahoista.
Myös Kosovon albaanien sankari Bill Clinton on vaatinut Kosovon hallitusta ”lopettamaan typeryydet” pohjoisilla serbialueilla.
uutiskirje 
