Petteri Orpon (kok.) hallitus perustelee sosiaaliturvaleikkauksiaan kannustin- ja työllisyysvaikutuksilla, joita valtiovarainministeriö on laskenut.
– Ajatus on, että tukia leikkaamalla kannustetaan tai pakotetaan ihmisiä töihin tilanteessa, jossa töitä olisi tarjolla, mutta niitä ei aina oteta vastaan, selvittää johtava tutkija Ohto Kanninen Työn ja talouden tutkimus Laboresta.
Tällaisten toimien työllisyysvaikutukset ovat Kannisen mukaan yleensä melko pieniä.
– Asumistukileikkauksia ei edes perusteltu työllisyysvaikutuksilla, koska valtiovarainministeriö oli laskenut, että sellaisia ei ole, Kanninen huomauttaa.
Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen työllisyysvaikutus on valtiovarainministeriön laskelman mukaan negatiivinen.
Ensisijaisen sosiaaliturvan leikkaaminen johtaa viimesijaisen etuuden eli toimeentulotuen käytön lisääntymiseen. Tämä on ristiriidassa kannustavuuspyrkimysten kanssa.
– Toimeentulotuki on kannustavuudeltaan huonoin tuki, Kanninen toteaa.
Sosiaaliturvaleikkausten työllisyysvaikutukset olisivat toteutuessaankin epäsuoria.
– Suora ja välitön vaikutus on se, että pienituloisten hyvinvointi heikkenee, Kanninen korostaa.
Hyväosaisemmat ovat säästyneet kiristyksiltä – heidän verotustaan on sen sijaan alennettu.
– Jos tavoitteena on keskittyä keskiluokan ja hyväosaisten hyvinvointiin, politiikka on loogista. Mutta jos halutaan oikeasti kuroa budjettialijäämä umpeen, tottakai leikkausten ja veronkiristysten pitää osua myös hyväosaisiin – ja ennen kaikkea heihin, koska siellä ne isot rahat ovat.
– Esimerkiksi asumistuen leikkauksesta saatava 200 miljoonan euron säästö on mitätön summa verrattuna vaikkapa kotitalousvähennykseen, joka on moninkertainen ja hyödyttää lähinnä hyvätuloisia, Kanninen vertaa.
uutiskirje 
