Alle kahdessa vuorokaudessa lähes 45 miljoonaa ihmistä on jakanut Instagramissa tekoälyllä luodun kuvan, jossa pakolaisteltat muodostavat sanat “All eyes on Rafah” (kaikki katseet kohti Rafahia). Selatessani Instagramia kuva toistui lähes jokaisessa näkemissäni tarinassa. Ystävieni lisäksi kuvaa ovat jakaneet julkkikset ja vaikuttajat. Vaikka viesti on oikea – kaikkien tulisi kiinnittää huomiota Israelin siviilejä tappaviin sotatoimiin Gazassa – on ironia ilmeinen. Pyynnöt kääntää katseet kohti Rafahia peittävät alleen aidot kuvat ja videot Gazasta.
Kuvan nopea leviäminen kertoo paitsi Gazan järkyttävästä tilanteesta myös mediaympäristöstämme. Tekoälyllä luodut symboliset kuvat konflikteista, kuten tämä viraaliksi noussut, voivat kiertää sosiaalisen median moderointikäytännöt, jotka pyrkivät estämään väkivaltaisen sisällön leviämisen.
Meta, joka omistaa Instagramin, on hiljattain päivittänyt sääntöjään myös poliittisen sisällön suhteen, määritellen sen ylimalkaisesti koskemaan ”lakeja, vaaleja ja sosiaalisia aiheita”. Nyt käyttäjien on erikseen valittava, jos he haluavat nähdä poliittista sisältöä. Oletuksena poliittisen sisällön näkymistä on rajoitettu.
Moderoinnin tarkoituksena on paitsi suojella käyttäjiä myös pitää mainostajat tyytyväisinä. Alushousut, asunnot, lemmikkien lelut ja kosmetiikka menevät huonommin kaupaksi sotakuvien kyljessä.
Sosiaalisen median valta korostuu, sillä monet hankkivat tietonsa nykyään näiden alustojen kautta. Sisällölle asetetut rajoitukset tarkoittavat, että käyttäjät ovat usein suojassa kuvilta konfliktien todellisista kauheuksista.
Totuus
Tekoälyn luomassa kuvassa siistit telttarivit jatkuvat silmänkantamattomiin, yllä levittäytyy sininen taivas ja kaukaisuudessa siintävät vuoret. Sunnuntain tuhoisasta ilmaiskusta Rafahissa kuvattu materiaali näyttää toisenlaisen todellisuuden: palaneita ruumiita, mies kantamassa päätöntä lasta ja liekkejä, jotka repivät läpi telttojen.
Neljä vuotta sitten sosiaalisessa mediassa protestoitiin – silloinkin täysin aiheesta – rasismia ja poliisiväkivaltaa vastaan jakamalla mustia ruutuja. Kampanjaa on kritisoitu siitä, että se hukutti alleen Black Lives Matter -liikkeen piirissä sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun. Eilen Instagramissa näin vähemmän todellista kuvamateriaalia Gazasta kuin aiempina päivinä, huolimatta kuvan tarkoituksesta ohjata kaikki katseet Rafahiin.
Meillä on kuitenkin mahdollisuus kääntää katseemme Gazaan. Sen mahdollistavat henkensä uhalla paikan päällä olevat toimittajat. Journalistien suojelukomitea CPJ:n mukaan ainakin 107 toimittajaa ja mediatyöntekijää on kuollut Gazan sodassa, enemmän kuin yhdessäkään konfliktissa sen jälkeen, kun järjestö alkoi pitää kirjaa vuonna 1992. Kuolleista 102 on palestiinalaisia. Seuraamalla toimittajia, kuten Al Jazeeralle työskentelevää Hind Khoudaryita, on mahdollista nähdä sodan todelliset jäljet.
Symbolit ovat tärkeitä. Vietnamin sodan aikana kuva, jossa nuori tyttö, Phan Thi Kim Phuc, juoksee alasti tuskaisena napalmihyökkäyksen jälkeen, muodostui sodan kauhujen symboliksi ja auttoi kääntämään yleistä mielipidettä sotaa vastaan. Emme vielä tiedä, mikä kuva tulee symboloimaan Gazan sotaa, mutta se ei tule olemaan tekoälyn luoma kuva. Valittavana on liian monta kuvaa, joista jokainen vangitsee konfliktin brutaalin todellisuuden.
Kirjoittaja on palkittu kuvajournalisti ja visuaalisen viestinnän asiantuntija
uutiskirje 