Vasemmistoliiton vaalivoitto oli ”sätky”, sanoo europarlamenttiin paluun tekevä Merja Kyllönen. Kyllönen keräsi eurovaaleissa yli 27 000 ääntä ja oli selvästi toiseksi suosituin ehdokas vasemmistoliiton listalla.
– Tuli tunne, että saa omasta kehostaan valtavan sähköpurkauksen, sätkyn – ei tämä voi olla todellista. Meillä on monta kertaa ollut hyvä noste gallupeissa ja kentällä, siitä huolimatta olemme jääneet tavoitteestamme.
Kyllönen sanoo olleensa odotuksissaan varmaan liiankin realistinen. Lähtökohtana oli, että vasemmistoliitto saa yhden paikan ja säilyttää asemansa. Ei säilyttänyt, vaan nosti europarlamentaarikkojen määrän kolmeen. Li Andersson teki kaikkien aikojen ennätyksen lähes 250 000 äänellä. Kyllönen jakaa kiitosta niin puheenjohtajalle kuin kaikille vaalityötä tehneille.
– Ei tähän ollut varautunut. Hieno tulos, ja kaikki ehdokkaamme tekivät mahtavan työn. Sitä haluan korostaa. Meillä taisi ainoana puolueena olla rohkeutta nostaa seitsemän uutta, nuorta ehdokasta. Kaikki ehdokkaat, tukiryhmät ja kentän ihmiset ovat tehneet hienon työn. Kiitos kuuluu koko tiimille kuin myös äänestäjille, Kyllönen sanoo.
Kyllönen sai omista äänistään valtaosan pohjoisesta. Se osoitti, että vasemmistoliitto ei ole kadonnut kartalta vanhoilla valta-alueillaan.
– Pohjoinen elää ja hengittää ja on tärkeä paikka. Ihmiset kaipaavat edunvalvoja – se tuli vaalikiertueella selväksi. Ei ollut epäselvää hetkeä.
Muutoksia edessä
Europarlamentissa odottaa tulevalla kaudella monta isoa asiaa. Ennen kuin niihin kunnolla päästään on edessä ryhmäväännöt. Europarlamentin ryhmät muodostetaan aina vaalien jälkeen uudelleen.
Kyllönen huomauttaa, että tällä hetkellä yli 100 tulevaa europarlamentaarikkoa ei ole pystytty sijoittamaan vanhaan ryhmäpohjaan.
– Se vaikuttaa tietenkin parlamentin valtasuhteisiin väistämättä.
Vasemmistoryhmän kohdalla on myös edessä muutoksia. Viime parlamenttikaudella vasemmistoryhmässä istui vanhoillisia kommunistejakin.
– Minulla on hyvin realistinen lähestyminen ryhmään. Toisaalta ajattelen, että nyt on ison uudistumisen paikka ja mahdollisuus. Isossa roolissa on se, miten ryhmän säännöt rakentuvat.
– Tällä hetkellä näyttää, että uusia voimia on parlamenttiin täältä uudistusmielisemmältä punavihreältä puolelta päässyt. Koen sen positiivisena mahdollisuutena, Kyllönen sanoo.
Seuraavaksi tullaan hänen mukaansa näkemään, miten uudistushenkistä porukkaa lopulta löytyy.
– Olen hyvin pragmaattinen ja realistinen eurooppalaisten poliittisten ryhmien kanssa. Niihin kaikkiin parlamenttiryhmiin ryhmästä riippumatta sisältyy kaikenlaista toimijaa. Käytännön arjessa vasta näkee, miten se muovautuu. Ja millaisia ratkaisuja toimijat haluavat edistää.
– Tärkeintä on nyt se, että saadaan hyvät pelisäännöt ryhmälle, ja porukka niihin sitoutuu.
Syksyllä alkavalla parlamenttikaudella edessä on monta laajemmin kokonaisturvallisuuteen liittyvää asiaa. Ne eivät pelkästään liity sotaan ja Ukrainaan, Kyllönen huomauttaa. Hän puhuu laajemmasta turvallisuuskuvasta, johon kuuluu muun muassa huoltovarmuus, ravinto, vesihuolto ja energia.
– Kaikki nämä asiat tulevat olemaan isossa roolissa. Rahasta tullaan puhumaan varmasti paljon liittyen tulevaan budjettiin. Toivottavasti löydetään keinot saada sotakin Euroopassa loppumaan ja Ukrainan jälleenrakennus alkaa.
– Talouskysymyksistä tulee väistämättä isoja vääntöjä, puhumattakaan sitten kilpailukyvystä ja siihen liittyvistä asioista.
Vääntövoimaa kannattaa käyttää
Kyllönen istui europarlamentissa kauden 2014–2019. Hänellä onkin selvät suunnitelmat, mitkä valiokunnat häntä eniten kiinnostavat.
– Vanha konnahan on heti kärkkymässä. Ulkoasiainvaliokunta ja siihen liittyvä alavaliokunta puolustus kiinnostaa, samoin kuin liikenne. Ne ovat kaksi tasavertaista.
– Tottahan kiinnostaa myös aluekehittäminen ja monet muut asiat. Ei siellä huonoa valiokuntaa olekaan.
Viimeksi Kyllönen toimi vasemmistoryhmässä yksin Suomesta, nyt seurana ovat Jussi Saramo ja Li Andersson. Se kasvattaa samalla suomalaisten painoarvoa ryhmässä.
– Vääntövoimaa kannattaa käyttää ryhmän uudistumisen näkökulmasta. Meillä on hyvää yhteistyötä pohjoismaisten kollegoiden kanssa. Yhteistyö on aina ollut rakentavaa. Olen hyvin toivorikas, että saadaan pelisääntöjä uudistettua.
Rauhan unionin juuret tulee palauttaa
Eurovaalien suuri huomio keskittyi äärioikeiston nousuun eri puolilla Eurooppaa. Se ei lopulta toteutunut povatun suuruisena. Europarlamentin enemmistö säilyi maltillisilla, mutta äärioikeisto eteni lähes kaikkialla.
– Tämä pitää ottaa vakavasti ja suhteuttaa politiikan tekemiseen. Millä tavalla viestimme ihmisille päätöksistä? Millä tavalla olemme mahdollistaneet komission kasvavan vallan?
Kyllönen tiivistää, että komission vahvempi valta on tuonut sen päätöksiä syvemmälle kansallisen päätöksenteon puolelle. Se on johtanut puolestaan hyvin yksityiskohtaisiin päätöksiin.
– Sitten ajatellaan, että nyt Eurooppaa on vähän liikaa. Tämä on herätys parlamentille. Meidän pitää ottaa se valta, joka parlamentille kuuluu ja myös katsoa tarkasti missä sääntelyssä kannattaa mennä pidemmälle ja missä on viisasta antaa tila kansalliselle päätöksenteolle.
Kyllösen mukaan on paljon asioita, joilla käsitystä EU:sta voidaan muovata. Samalla tulee palauttaa myös rauhan unionin juuret.
– Sota on tuonut Euroopan oman puolustuksen ja pidäkkeen rakentamisen tärkeyden esille, mutta se on jättänyt taakseen unionin syvimmän olemuksen, joka on rauhan rakentamisessa ja sen varmistamisessa. Tavoitteena aikanaan oli, ettei koskaan enää sotaa. Nyt rauhasta puhumistakin pidetään lähes rikollisena ja suorana heittona vastustajan lapaan. Ei rauha ole asia, jota rakennetaan tai joka pysyy olemassa ilman heitä, jotka uskaltavat puhua ja myös varmistavat, ettei väsymätöntä työtä maailmanrauhan eteen unohdeta.
Kyllönen painottaa tarvetta palata myös hyvinvointiyhteiskuntien rakentamiseen ja eriarvoistumisen vähentämiseen.
– Vaikutetaan siihen, että ihmisillä olisi parempi olla. Eurooppa on meidän yhteinen yhteistyöprojektimme, ei mikään eliitin harjoitus.
lehti 