KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Vasemmiston edustajat pantiin vankilaan

Kuutoset Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. H. Wiik kirjan kannessa.

Kuutoset Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. H. Wiik kirjan kannessa.

Uusi teos kuvaa kuusikkona tunnettujen oppositiopoliitikkojen kylmää kohtelua Suomessa. Viranomaisten painostuksen kohteeksi joutuneet kansanedustajat vastustivat Suomen ajautumista Saksan liittolaiseksi.

Esa Tuominen
16.6.2024 12.00

Hallituksen vastustajien puheluita salakuunnellaan, laillisen järjestön jäsenlomakkeiden jakamisesta saa syytteen, kirjapainot kieltäytyvät painamasta opposition sanomalehteä, turvallisuuspoliisin edustajat soluttautuvat mukaan opposition tilaisuuksiin, hallitusta vastustavia kansanedustajia pidätetään…

Kertomus tämän päivän Venäjältä?

Ei, vaan tässä tapauksessa yllä oleva kuvaa Suomea 1930-luvun lopulla ja 1940-luvun alussa.

Viranomaisten painostuksen kohteeksi joutuivat erityisesti ne kuusi SDP:n kansanedustajaa, jotka vastustivat Suomen ajautumista Saksan liittolaiseksi välirauhan aikana 1940–41. Kansanedustajat pitivät itseään vasemmistososialisteina ja korostivat, että he eivät ole kommunisteja. Silti he päätyivät vankilaan. Tuomion syy oli ”valtiopetoksen valmisteleminen”.

Turun yliopiston tutkijat Ville Okkonen ja Tiina Lintunen ovat kirjoittaneet ”kuutosina” tunnettujen kansanedustajien ryhmästä teoksen, joka kuvaa paitsi oppositiopoliitikkojen kylmää kohtelua myös laajemmin suomalaista yhteiskuntaa talvisodan jälkeen ja jatkosodan aikana. Kirjan nimi on Valpon valvomat, eduskuntaryhmä kuutosten tapaus.

Teoksesta piirtyy kuva yhteiskunnasta, joka ei sallinut maan johtajien politiikan arvostelua, jos arvostelu tuli vasemmalta. Sekä talvisodan että jatkosodan aikana oli voimassa ”tasavallan suojelulaki”, joka salli sellaisten henkilöiden vangitsemisen, joiden epäiltiin olevan uhkana maan turvallisuudelle. Eli kuten sanonta kuuluu, jos ei ole rikosta tehnyt, niin aikoo kumminkin tehdä.

Ankara Suomi

Kansainvälisessä katsannossa Suomi oli ankara yhteiskunta SDP:stä vasemmalla olevia kohtaan. Kun monessa Länsi-Euroopan maassa– muun muassa Ruotsissa – kommunistinen puolue oli sallittu, joutuivat kommunistit Suomessa toimimaan maan alla, laittomasti. SDP:n vasemmalle puolelle perustetut puolueet, joiden nimissä kommunistit yrittivät toimia, olivat jatkuvasti vaikeuksissa.

Vasemmistolaisia vainosivat paitsi äärioikeiston – IKL:n ja Lapuan liikkeen – aktivistit, myös Etsivä keskuspoliisi. Ei ollut tavatonta, että EK:n kuulustelijat julmasti pahoinpitelivät kuulusteluissa kommunisteja. Nyky-Venäjän kielenkäytön mukaan kommunistit olivat ”ekstremistejä”. Sodan jälkeen moni vankilassa istunut kommunisti pääsi kuitenkin tärkeisiin asemiin yhteiskunnassa aina ministeriksi asti.

SDP:n johdon kriitikoina 1930-luvun lopussa esiintyneet kansanedustajat erotettiin SDP:stä syksyllä 1940. Tällöin he muodostivat ”sosialistisen eduskuntaryhmän”. Koska kansanedustajia oli kuusi, ryhdyttiin ryhmästä käyttämään nimitystä kuutoset. Heitä olivat Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. H. Wiik.

– Näihin kansanedustajiin sopii parhaiten määritelmä vasemmistososialisti. Kommunisteja he eivät olleet. Pikemminkin heidän ajattelunsa lähti vuotta 1918 edeltäneestä yhtenäisestä työväenliikkeestä. He olivatkin vakaumuksellisia työväen yhteistyön kannattajia, kertoo kuutosista kertovan kirjan toinen kirjoittaja, tohtori Ville Okkonen.

Kuutoset arvostelivat SDP:n johtoa marxilaisista lähtökohdista eivätkä hyväksyneet – toisin kuin puolueen johto – esimerkiksi sosiaalidemokraattien menoa mukaan suojeluskuntiin.

Vaikka SDP:n johto oli tukevasti Väinö Tannerin käsissä, oli puolueen johdossa myös niitä, joiden mielestä kuutosiin olisi pitänyt suhtautua ymmärtäväisemmin. Tällaisia sosialidemokraattisia poliitikkoja olivat mm. K. A. Fagerholm ja Väinö Voionmaa.

– SDP:n johto joutui 1930-luvulla taiteilemaan. Yhtäältä puolue vastusti tiukasti äärioikeistoa eikä hyväksynyt kommunistien toiminnan kieltämistä. Toisaalta puolue lähestyi keskiryhmiä ja maltillista oikeistoa. SDP tavallaan pelkäsi, että sekin joutuisi vaikeuksiin oikeistopiirien painostamana. Keskiryhmiltä puolue toivoi saavansa tukea, mikä oli tärkeää, kun pelättiin, että Suomi ajautuisi Saksan tapaiseen oikeistodiktatuuriin, jossa SDP:nkin toiminta olisi vaakalaudalla, Okkonen arvioi.

Sensuuria ja salakuuntelua

Tultuaan erotetuiksi SDP:stä kuutoset ryhtyivät julkaisemaan omaa sanomalehteään nimeltä Vapaa Sana. Lehden nimellä viitattiin siihen, että SDP:n lehdissä nämä kuusi kansanedustajaa eivät enää saaneet ajatuksiaan julki. Sosiaalidemokraattisessa lehdistössä he olivat joutuneet ankaran kritiikin kohteeksi.

Vapaa Sana joutui alusta alkaen toimimaan vaikeissa oloissa. Lehteä sensuroitiin, eivätkä suomalaiset kirjapainot halunneet sitä painaa. Kun Kaisu-Mirjami Rydberg yritti etsiä Ruotsista lehdelle kirjapainoa, pyrkivät viranomaiset estämään hänen Ruotsin-matkansa.

Välirauhan aikana perustettu Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura arvosteli ankarasti Suomen hallituksen ”sotapolitiikkaa” ja asetti tavoitteekseen ystävällisten suhteiden rakentamisen Neuvostoliiton kanssa. Seuraa pidettiin kommunistien peitejärjestönä, mitä se hyvin pitkälle olikin.

”Kuutosten yllä leijui myös vielä rajumman maanpetossyytteen uhka. Se taas olisi saattanut noissa oloissa merkitä kuolemantuomiota.”

Kuutoset eivät menneet varsinaisesti mukaan SNS:n toimintaan, vaikka he järjestöä puolustivatkin. Valtiollinen poliisi luki kuutosten synniksi senkin, kun eräältä kansanedustajalta löydettiin SNS:n jäsenlomakkeita.

Valtiollinen poliisi pyrki keräämään monenlaista aineistoa voidakseen syyttää kuutosia valtiopetoksen valmistelusta. Raskauttavaksi teoksi luettiin esimerkiksi se, että Cay Sundström oli tavannut virolaisia kommunisteja samaan aikaan, kun Neuvostoliitto oli nielaisemassa Viroa. Kotkan työväenopiston rehtorina toiminutta Väinö Melttiä vastaan hankittiin todisteita opiston vahtimestareilta. Melttiä syytettiin siitä, että hän oli jakanut SNS:n painatetta nimeltä ”Neuvostoliitto Webbien kuvaamana”. Kirjasen sanottiin ”kiihotustarkoituksessa kaunistelevan Neuvostoliiton oloja”.

Hankkiessaan todisteita kuutosia vastaan Valpo salakuunteli heidän puhelujaan. Kuutosten puhetilaisuuksiin osallistui Valpon agentteja. Heidät tosin yleensä aina osattiin tunnistaa yleisön joukosta, ja puhujat laskivat leikkiä heidän kustannuksellaan.

Pitkät vankilatuomiot

Kun Suomen ja Neuvostoliiton välillä puhkesi kesäkuussa 1941 jatkosota, kävi kuuden kansanedustajan toiminta entistä vaikeammaksi. Valtiovalta ei voinut sietää sitä, että kuutoset arvostelivat Suomen sotilaallista yhteistyötä Saksan kanssa. Niinpä koko sosialistinen eduskuntaryhmä pidätettiin elokuussa 1941 ja heitä vastaan käynnistettiin oikeusjuttu ”valtiopetoksen valmistelusta”. Oikeuteen joutui myös kuuluisa vasemmistososiaalidemokraatti Johan Helo, joka ei kuulunut eduskuntaan.

– Kuutosten yllä leijui myös vielä rajumman maanpetossyytteen uhka. Se taas olisi saattanut noissa oloissa merkitä kuolemantuomiota, Okkonen huomauttaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ankarimman tuomion sai Cay Sundström, jolle langetettiin kahdeksan vuoden kuritushuonetuomio. Lyhimmällä tuomiolla pääsi Mikko Ampuja, jolle mätkäistiin kaksi vuotta. Kuutoset menettivät kansanedustajanpaikkansa, ja heidän tilalleen kutsuttiin varamiehet. Sota-ajan oloja kuvaa se, että sensuuri kielsi lehdistöä keskustelemasta kuutosten saamista tuomioista.

Kun rauha oli solmittu, vapautuivat kuutoset vankeudesta, ja he saivat takaisin kansanedustajanpaikkansa. Kuutoset eivät palanneet enää SDP:hen, vaan he siirtyivät perustettuun SKDL:ään, joka oli nykyisen vasemmistoliiton edeltäjäpuolue. Vapaa Sana aloitti ilmestymisensä uudelleen – tällä kertaa SKDL:n äänenkannattajana.

Johan Helo sai balsamia vankilassa syntyneille kuvainnollisille haavoilleen, kun hänet nimitettiin valtiovarainministeriksi. Väinö Meltti taas nousi maaherraksi. Cay Sundströmistä tuli suurlähettiläs. Kaisu-Mirjami Rydberg ei liittynyt pelkästään SKDL:ään, vaan hän löysi ainoana kuutosista poliittisen kotinsa Suomen kommunistisesta puolueesta.

Ville Okkonen arvioi, että 1930-luvun Suomea voi pitää ”nippa nappa” demokratiana.

– Sosiaalipoliittisesti 1930-luvun loppu oli ”vasemmistolaista” aikaa, koska sosiaalidemokraattien vaikutuksesta työväestön asemaa parannettiin. Sodan aikana kansalaisvapaudet joutuvat yleensä aina kärsimään, ja niinpä Suomessakin meno oli hyvin pitkälle sellaista, mistä 1930-luvun alussa äärioikeistolaiset IKL ja Lapuan liike olivat haaveilleet.

 

Ville Okkonen ja Tiina Lintunen: Valpon valvomat. Eduskuntaryhmä kuutosten tapaus. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2023.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään