KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Eläkeläinen Nadija Sapun toimittaa postia ja eläkkeitä Hersonissa kahdeksankiloisen luotiliivin kanssa – Tällaista hänen työnsä on

Postinkantaja Nadija Sapunin mustassa postilaukussa kulkevat kirjeet, sanomalehdet ja käteinen raha ihmisille.

Postinkantaja Nadija Sapunin mustassa postilaukussa kulkevat kirjeet, sanomalehdet ja käteinen raha ihmisille. Kuva: Ole Dag Kvamme

Eläkeläinen Nadija Sapun toimittaa postia ja eläkkeitä Hersonissa kahdeksankiloisen luotiliivin kanssa.

Ole Dag Kvamme
30.7.2024 8.00

Rahalähetys saapui hieman ennen aamukymmentä. Nyt Nadija Sapun, 63, seisoo valmiina pipo päässään, kunnon kengät jalassaan ja mustan postilaukun kanssa. Hän on pukeutunut luotiliiviin ja kirjoittanut päivän osoitteet lapulle. Hän arvioi päivittäisen kierroksensa kestävän neljä tuntia.

Laukussa hänellä on kirjeitä, sanomalehtiä ja muovipusseja, joissa on käteistä. Sitten hän lähtee ulos.

– Tunnenko oloni turvalliseksi? Ei, en tietenkään. Se ei ole mahdollista täällä, sanoo Sapun.

Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi 24. helmikuuta 2022. Yli kaksi vuotta hyökkäyssodan alkamisen jälkeen valtion postilaitos Ukrpošta on maalle tärkeämpi laitos kuin koskaan. Ukrpošta toimittaa paitsi kirjeitä, myös neljänneksen ukrainalaisten eläkkeistä ja etuuksista.

Kirjailija ja freelance-toimittaja Ole Dag Kvamme tapasi Ukrainan postin johtaja Ihor Smilianskyin ja matkusti rintamalle.

”En jaksanut enää olla kotona”

Nadija Sapun kulkee Soborna-katua ortodoksisen kirkon ohitse. Siitä eteenpäin kadut ovat mutaisia. Tšornobaivka on Hersonin lähiö, muutaman kilometrin päässä etelässä olevasta kaupungin keskustasta. Sapun työskenteli ekonomina lähiössä sijainneessa tehtaassa, joka tuhoutui taisteluissa.

Hän pysyi kotona yhdeksän kuukautta, kunnes marraskuussa Ukrainan armeija ajoi venäläiset asemistaan Dneprjoen toiselle puolelle. Sen jälkeen kranaatteja on sadellut joen toiselta puolen.

– En jaksanut enää pysyä kotona, minun oli tehtävä jotain.

Sapun kävelee määrätietoisin askelin pitkin hiekkatietä. Ensimmäinen vierailu suuntautuu Julia Vitsjukin, 78, luo. Hän yskii ja valittelee kovasti. Hän on sairas, heikko, vanha ja asuu yksin.

– Allekirjoita, Sapun sanoo.

Sapun ottaa rahat esille. Vitsjuk allekirjoittaa. Hän ostaa myös pakkauksen keksejä. Sapun kuljettaa mukanaan myös WC-paperia, pastilleja ja muita pikkutarvikkeita. Hän tietää hyvin, että monet vanhukset eivät voi helposti poistua kotoaan.

Sapun jakaa postia kahdesti viikossa. Hän on oppinut toimimaan oikein, kun kranaatit alkavat pudota.

– Kun kuulen ohjusten ääniä, menen maahan vatsalleni. Pidän kädet pään päällä. Sitä tapahtuu jatkuvasti. Jos kuulen kranaattien osuvan, on vain mentävä suojaan.

Tämä tunnetaan ”kahden seinän sääntönä”, joka koskee suojan löytämistä.

12,6 miljoonaa ukrainalaista asuu alle viidentuhannen asukkaan kylissä. Kyliä on kaikkiaan noin 29 000. Ukrainan väestöstä 35 prosentilla ei ole pankkitiliä, ja yli puolet rahansiirroista tehdään käteisellä.

Ukrpošta toivoo pankkipalvelujen perustamisen hyväksymistä, jotta sekä postinkantajat että paikalliset postitoimistot voivat toimia täysimääräisesti pankkeina.

Tästä eteenpäin kadut ovat mutaisia.

Tästä eteenpäin kadut ovat mutaisia. Kuva: Ole Dag Kvamme

Kranaatit osuivat kesken postinjaon

Sapunin mies kuoli kymmenen vuotta sitten. Nyt hän on yksin.

Hän näyttää muutamia kuvia puhelimestaan.

– Tämä oli näkymä, joka odotti minua kotimatkalla 23. marraskuuta. Kranaatti oli mennyt läpi taloni katosta, Sapun selittää.

Pahempaa oli 18. toukokuuta 2022.

– Venäläiset ampuivat kranaatteja. Poikani hyppäsi päälleni ja haavoittui itse, hän selittää.

– Pojaltani jouduttiin poistamaan toinen munuainen. Nyt hän on matkustanut läntiseen Ukrainaan nelivuotiaan poikansa luo.

Nadija Sapun jäi taakse.

Rahat tuodaan, pommit putoavat

Sapun koputtaa punaista metalliporttia. Oksana Besskluba, 54, avaa oven. 82-vuotias äiti Olha Ilnutska hoippuu portaita alas.

– Nadijaan voi luottaa. Hän tuo rahat, vaikka pommeja putoaisi, sanoo Olha.

Nadija ottaa esiin setelitukon ja laskee rahat. Olha saa rahat ja postinsa.

Lapsenlapset, viisivuotias Masja ja kolmevuotias Mark, kurkistavat oven ulkopuolelta. He eivät ole juuri olleet ulkona kahteen vuoteen.

– He pääsevät ulos, jos on turvallista. Silloin he voivat leikkiä takapihalla, sanoo Oksana.

Tänään ei ole sellainen päivä. Venäläisten kranaatteja sataa jatkuvasti toiselta puolen jokea.

Juuri ennen uuttavuotta kolme Iskander-ohjusta osui kaupunkiin. Kaksi niistä osui myllyyn. Kolmas iskeytyi lähelle, koulun seinän ulkopuolelle. Koulu sijaitsee muutaman sadan metrin päässä postitoimistosta.

Nadija Sapun vierailee Julia Vitsjukin luona.

Nadija Sapun vierailee Julia Vitsjukin luona. Kuva: Ole Dag Kvamme

42 postitoimistosta kahdeksaan

Metallijätettä on kaikkialla. Postitoimiston ikkunat on suojattu levyillä. Sisällä on kuitenkin niin mukavaa kuin voi olla: kissa kehrää, ihmiset tulevat hakemaan eläkkeitä ja maksamaan laskujaan.

– Jos sähköt katkeavat, meillä on varavoimaa valmiina, sanoo postimestari Olena Voronina, 51, ja osoittaa käytävällä olevaa aggregaattia.

Voronina ojentaa kättään ja pahoittelee kylmiä sormiaan. Ääni on matala. Hän itse asuu kaikkein pommitetuimmalla alueella, Orietskii-niemellä keskustassa. Hänellä on luotettavia ihmisiä, jotka kuljettavat hänet töihin ja takaisin. Voroninan mies on sotilaana itärintamalla, kaksi aikuista lasta asuu kaukana.

Hersonin kaupungissa oli ennen 300 000 asukasta ja 42 postikonttoria. Voronina on työskennellyt postissa 32 vuotta ja ollut johtajana vuorollaan kolmessa eri postipiirissä Hersonin alueella.

– Venäläiset varastivat autoja ja varusteita. Sitten he tulivat ja halusivat tehdä yhteistyötä. Meidän piti siirtyä käyttämään venäläisiä ruplia. En suostunut, ja irtisanouduin 30. kesäkuuta 2022.

Voronina sai pienen summan rahaa Ukrpoštalta. Sen jälkeen hänellä oli kylliksi selviytyäkseen asuinpaikassaan rintamalinjojen lähellä. Muun työn hankkiminen oli mahdotonta.

Kun venäläiset lähtivät, hän oli valmis palaamaan työelämään, mutta jäljellä oli vain kahdeksan postikonttoria kaupunkiin jääneille asukkaille.

Postimestari Olena Voronina vastaa Tšornobaivkan postitoimistosta.

Postimestari Olena Voronina vastaa Tšornobaivkan postitoimistosta. Kuva: Ole Dag Kvamme

Käteinen on sääntö

Marraskuun 21. päivänä viime vuonna Voronina otti vastuun Tšornobaivkan postitoimistosta. Ennen hyökkäystä Tšornobaivkassa oli 12 000 asukasta. Nykyään lähiössä asuu noin 7 000 ihmistä.

Toimistossa työskentelee tällä hetkellä neljä työntekijää. Postipalvelujen digitalisaatiosta ei kerro juuri mikään.

– Katso ympärillesi. Olemme sota-alueella. Meillä on tarpeeksi tekemistä rahan ja postin toimittamisessa, sanoo Voronina.

– Rahaa kuljetetaan noin neljä miljoonaa hryvniaa kuukaudessa, hän sanoo.

Se on noin 90 000 euroa. Ihmiset maksavat laskujaan käteisellä tai kortilla, jos heillä on sellainen. Näin posti toimii käytännössä pankkina.

– Sodan päätyttyä edessä on varmasti modernisointiohjelma. Toistaiseksi käytämme käteistä, Voronina sanoo.

– Olemme ensimmäisiä, jotka etenevät, kun Ukraina ottaa alueen hallintaansa. Olemme valmiina etenemään alueille uudelleen. Seuraava paikka, jossa uskon meidän menevän läpi, on Melitopol, sanoo Ihor Smelyanskyi, joka on johtanut Ukrpoštaa jo seitsemän vuoden ajan.

Kiovan barokkia

Kiovassa, Maidan-aukion nurkassa, seisoo komea barokkityylinen rakennus. Se on rakennettu 1950-luvulla, mutta näyttää vanhemmalta. Suurten pylväiden alla kulman takana voi ostaa postimerkkejä pienestä kaupasta lasiliukuovien takana.

Suoraan edessäpäin ja portaiden yläpäässä on postikonttori, jossa on pylväitä ja noin kolmekymmentä tiskiä hevosenkengän muodossa.

Portaita ylös menemisen sijaan käännymme oikealle ja tervehdimme vartijaa lasihäkissä. Olemme vaatimattomalla, mutta hyvin vartioidulla sisäänkäynnillä Ukrainan valtion postiyhtiöön.

Nousemme neljänteen kerrokseen, jossa kaksi sihteeriä vartioi eteistä. Kahden oven takana johtaja Smelyanskyi ottaa meidät vastaan tiukan kättelyn ja vähintään yhtä tiukan katseen kera, yllään collegepaita ja farkut.

– Me voitamme sodan olemalla vastakohta viholliselle. He ovat muodollisia, me olemme epämuodollisia, Smelyanskyi sanoo.

Hän istahtaa takaisin valtavan pöydän ääreen, vieressään huoneentaulu, jonka hän mielellään esittelee: ”Optimism, pessimism. F*ck that; We are going to make it happen!”

– Niin se menee, täytyy vain jaksaa, Smelyanskyi toteaa.

Tšornobaivkan postitoimistossa työskentelee tällä hetkellä neljä työntekijää.

Tšornobaivkan postitoimistossa työskentelee tällä hetkellä neljä työntekijää. Kuva: Ole Dag Kvamme

Paketteja ja rahaa kansalle

Johtaja aloittaa joka aamu tarkistamalla vaurioituneet ja vahingoittuneet postitoimistot. Tähän mennessä sota on vienyt Ukrainan postilta 900 toimistoa noin 27 000 toimipaikasta ja aiheuttanut yli 50 miljoonan euron tuhot.

Smelyanskyi itse on liikkunut paljon, vieraillut rintamalla ja osoittanut isänmaallista asennetta. Tämä on nostanut hänet korkealle venäläisillä listoilla ukrainalaisista johtajista, jotka pyritään tappamaan.

Ukrpoštalla on monopoliasema postimerkkien valmistamisessa, mutta ei postin toimittamisessa. Erityisesti pakettien osalta kilpailu on kiristynyt, ja kilpailijat hallitsevat yli 80:tä prosenttia markkinoista.

Täysimittaisen sodan sytyttyä kaikki muuttui. Yhdessä rautateiden kanssa Ukrainan posti evakuoi satojatuhansia ihmisiä – ilmaiseksi.

– Seisoimme asemalaiturilla öisin ja jaoimme rahaa pakeneville, yhtämittaista toimintaa – kaikille piti antaa vähintään 3 000 hryvniaa, noin 68 euroa, ja meidän piti olla täysin selvillä tilanteesta. Rahat oli annettava käteisenä, kun ihmiset hyppäsivät junaan. Ne olivat valtion rahoja, mutta emme ottaneet mitään niiden jakamisesta. Tätä tapahtuu edelleen, suunnitelluissa operaatioissa, kun valtio päättää lasten tai väestön evakuoimisesta tietyltä alueelta, kuten silloin kun evakuoimme Kupjanskissa Harkovan alueella.

Tuhansien rekkojen ja lähes 60 000 työntekijän voimin Ukrpošta myös avusti kokonaisten yritysten evakuoinnissa muualle maahan.

– Yksi julkisen omistuksen eduista on, että valtio voi käyttää laitosta kriisiaikoina. Meidän tehtävämme on palvella kansaa, ja ylivoimaisissa tilanteissa se on tärkeää. Se on loppujen lopuksi meidän tavoitteemme.

Tappio voitoksi

Ukrpošta on vastannut perinteisten lamppujen vaihtamisesta lähes 40 miljoonaan LED-lamppuun hankkeessa, jota rahoittaa EU. Se on myynyt brittiläisen taiteilija Banksyn piirustuksiin perustuvia postimerkkejä, ja rahat on käytetty asevoimien toimintaan ja koulujen pommisuojien rakentamiseen.

– Verkkokoulutus saattaa olla modernia, mutta offline-opetus on silti paras, hän sanoo.

Silti tappiot vain kasvoivat. Toimitusten kilohinta nousi hitaasti.

– Käytimme kaikki varamme, se on totta. Luulen, että meiltä meni yli sata miljoonaa hryvniaa (noin kaksi miljoonaa euroa). Emme voi vain korottaa postimerkkien hintoja. Nyt uuden vuoden jälkeen ensimmäistä kertaa useisiin vuosiin korotimme niitä.

Neljännen kerroksen työpöydän takana on kuitenkin hyvin aggressiivinen johtaja, joka kertoo, että tappiot muuttuivat voitoiksi vuoden 2023 lopussa, kovan modernisoinnin ja monien tiukkojen priorisointien ansiosta.

– En aio valehdella ja sanoa, että olemme erittäin kannattava yritys, mutta olemme nyt kääntäneet tappion voitoksi. Meidän piti vain muuttua, ja me muutuimme. Meidän on oltava kannattavia, toistaa Ihor.

Työntekijöiden määrä on laskenut noin 60 000:sta nykyiseen noin 40 000:een. Enemmän siitä tuonnempana, mutta ensin Ihor haluaa puhua postin merkityksestä sodan aikana.

– On tärkeää olla pysähtymättä. On paljon helpompaa pitää toiminta käynnissä kuin sulkea ja sitten avata uudelleen, hän selittää.

– Postipalvelut luovat normaaliuden tunteen, ja päivästä yksi alkaen tavoitteeni on ollut olla sulkematta, ellei ole aivan pakko. On paljon helpompaa pitää keho kunnossa kuin operoida jälkikäteen, eikö totta?

–¿Meillä on hyvä hallinto, eikä paljoa katoa korruptioon, Ukrpoštan johtaja Ihor Smelyanskyi sanoo.

–¿Meillä on hyvä hallinto, eikä paljoa katoa korruptioon, Ukrpoštan johtaja Ihor Smelyanskyi sanoo. Kuva: Ole Dag Kvamme

Kranaatteja kotiin

Ihor sanoo olevansa varovainen sanavalintojen suhteen, mutta kertoo olevansa ylpeä siitä, että vain kaksi postityöntekijää on kuollut työssään sotatoimien vuoksi. Heillä on vaaravyöhykkeillä avoimen paketin käytäntö, mikä vähentää riskiä.

– Meillä on ollut tapauksia, joissa sotilaat ovat lähettäneet toimivia kranaatteja postin kautta kotiin muistoina.

Ihor Smelyanskyi on juutalainen, syntynyt Odessassa, ja hän on opiskellut ja asunut Yhdysvalloissa monien vuosien ajan. Hän muistuttaa ulkonäöltään Ukrainan presidenttiä.

Toimintatavoiltaan hän on suora ja nopea. Kun koronapandemia päättyi, päättyi myös etätyö postissa.

– En salli alaisteni johtajien tehdä etätyötä. Se ei ole tapa johtaa yritystä. Et voi johtaa, jos et ole yhteydessä työntekijöihin. Tiedän, että se on kiistanalaista länsimaissa, mutta täällä se ei tule kysymykseen, ainakaan minun osaltani, sanoo Smelyanskyi.

Eläke linjojen taakse

Ukrpošta maksaa noin 2,3 miljoonalle ukrainalaiselle eläkkeen käteisellä joka kuukausi.

– Ukrainaa on ehkä modernisoitu, mutta se on tapahtunut kaupungeissa. Maaseudulla ihmiset maksavat laskunsa ja saavat palkkansa käteisellä. Se tarkoittaa noin 28:aa prosenttia väestöstä, sanoo Ihor.

Postipalvelun järjestely on mahdollistanut eläkkeiden maksamisen myös miehitetyillä alueilla asuville ukrainalaisille. Ukrainalainen valuutta on kielletty, mutta eläkeläiset eivät voi muuttaa pois, eikä heillä ole muuta rahaa.

– Maksoimme laskuja laitteista ja sähköstä esimerkiksi leipomoille, vastineeksi käteisen saamisesta. Tätä käteistä voitiin jakaa vanhuksille useiden kuukausien ajan Hersonissa, ilman että venäläiset ymmärsivät mitään. Geneven yleissopimus sanoo, että alueen haltijan on pidettävä huolta ihmisistä. Mutta minun kantani on myös se, että jos miehittäjä sanoo ihmisille ”Katso, he hylkäsivät teidät ja luovuttivat”, se luo etäisyyttä. Olemme neuvotelleet jopa venäläisten kanssa tietyillä alueilla antaaksemme käteistä rahaa miehitetyillä alueilla asuville.

”Yksi julkisen omistuksen eduista on, että valtio voi käyttää laitosta kriisiaikoina.”

Hän työskentelee nyt ratkaisujen parissa saadakseen luvat pankkitoiminnan harjoittamiseen.

– Käsittelemme käteistä rahaa, mutta siinä on paljon työtä ja vastuuta. Meillä on hyvä hallinto, eikä paljoa katoa korruptioon. Ihmiset kertovat, jos eläkettä ei tule.

Alueiden hallinnan vaihtuminen on suuri ja merkittävä osa työtä. Ihmisten on voitava luottaa postiin, ja Ihor on asettanut kunnia-asiakseen tarjota postipalveluita vain tunteja sen jälkeen, kun venäläiset sotilaat on ajettu pois alueilta. Kyse on usein ukrainalaisen valuutan saamisesta takaisin kiertoon.

– Sanomme olevamme ensimmäiset, jotka saapuvat armeijan jälkeen, ja sen pitäisi tapahtua tunneissa. Meillä on joukko tiimejä valmiina ryntäämään sisään, ja olemme tehneet sen Zaporižžjassa ja Harkovassa sekä muualla.

Postilla on 1 800 autoa postinjakoon vaarallisilla alueilla, missä työntekijät kulkevat pareittain kypärä päässä ja luotiliivit päällä, kuten Hersonissa.

– En usko meidän tekevän voittoa tällaisilla alueilla, mutta meidän täytyy olla läsnä.

Valmiina hyökkäykseen

Ihor esittelee liikkuvien tiimien suunnitelmia. Ne ovat valmiina siirtymään alueille, jotka saattavat vapautua. Rakennukset voivat olla käyttökelvottomia, samoin työntekijät.

Ihor esittelee suunnitelmia yli 600 liikkuvasta postitoimistosta ja 1 500 Starlink-yhteydestä keskitettyihin yksiköihin. Hänen mukaansa Ukrpoštan on toimittava joka tilanteessa.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Monia satoja postikonttoreita on tuhoutunut tai ne sijaitsevat alueilla, joilla venäläiset ovat ottaneet vallan. Meidän on harkittava huolellisesti, miten toimimme. Joissakin paikoissa emme voi käyttää vanhoja työntekijöitämme. Heitä pidetään pettureina, koska he ovat tehneet yhteistyötä venäläisten kanssa, ja meidän on löydettävä muita. Toisaalla taas 90 prosenttia on ollut yhteistyössä venäläisten kanssa. Silloin meidän on pystyttävä käyttämään heitä ja löydettävä muita tapoja luoda luottamusta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Pommiryhmän miehet tauolla. Yhdysvaltojen rahoituksen keskeytyminen vaikeuttaa pomminraivausta Laosissa.

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

Väkivalta ajaa maan sisäisiä siirtolaisia muun muassa pääkaupunki Bogotáan, jossa määränpäänä on usein hökkelikylä kaupungin laitamilla.

Kolumbian sota ei ole ohi

Joissakin maissa yhä vuosittain lähes joka kymmenes 15-19-vuotias tyttö synnyttää.

Raskaus on maailman teinityttöjen yleisin kuolinsyy

Käärijä valitsee kuivatut tupakanlehdet Havanna-sikareihin. Yksi Kuuban tupakkateollisuuden suurimmista ongelmista on ikääntyvä työvoima.

Kuubalaisten sikarien vienti on huipussaan, vaikka ala painii ongelmissa

Uusimmat

Rikostutkinnan realistinen kuvaus on huipussaan Niko Rantsin dekkareissa.

Tuntuu kuin olisi itse mukana, kun Niko Rantsi kuvaa poliisioperaatiota neljännessä dekkarissaan Vaikenemisen laki

Pommiryhmän miehet tauolla. Yhdysvaltojen rahoituksen keskeytyminen vaikeuttaa pomminraivausta Laosissa.

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

Sara Koiranen

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

Susikanta puhuttaa niin Euroopassa kuin Suomess.

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
03

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
04

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

 
05

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

09.05.2025

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

09.05.2025

Hallituksen suunnitelma sen paljastaa: ”Nyt isketään viimeiseen henkireikään”

09.05.2025

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

08.05.2025

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

08.05.2025

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

08.05.2025

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

08.05.2025

Perussuomalaisten pudotus jyrkkenee: Nyt lähti 4 prosenttiyksikköä

08.05.2025

Mario Draghi sen jo myönsi – transatlanttinen talouskuri on kuollut, Eurooppa tarvitsee oman kasvumallin

08.05.2025

Eduskunnan talouskeskustelussa kerrattiin joukko-oppia: ”270 000 työtöntä ei voi mahtua 47 000 avoimeen työpaikkaan”

07.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela syyttää Orpon hallitusta nälkäisistä lapsista: ”Kestämätöntä ja räikeän epäoikeudenmukaista”

07.05.2025

Hallitus vaarantaa suden – Metsästämisen lisäämiselle ei ole perusteita

07.05.2025

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

07.05.2025

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

06.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään