Nyt myös työnantajaleiri lyttää hallituksen maahanmuuttolinjan: ”Ei löydy minkäänlaista ymmärtämystä”

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) pitää hallituksen suunnitelmia kiristää työperusteisen oleskelun ehtoja ”vakavana virheenä” Suomen kansantaloudelle

Esitys kolmen kuukauden määräajasta, jonka aikana maahanmuuttajan pitäisi työsuhteen päätyttyä löytää uusi työpaikka tai poistua maasta, saa EK:lta täystyrmäyksen järjestön tiedotteessa.

– Jo nyt Suomen maakuva täällä työskentelevien ulkomaalaisten silmissä on julkaistuissa kyselyissä romahtanut. Suunnitelma on lisännyt merkittävästi ulkomaalaisten haluttomuutta jatkaa työntekoa Suomessa. Tämä on tullut esiin useissa keskusteluissa Suomessa toimivien yritysten kanssa, toteaa EK:n johtaja Ilkka Oksala.

Meiltä ei löydy kolmen kuukauden säännölle minkäänlaista ymmärtämystä, sanoo EK:n Ilkka Oksala. Kuva: Elinkeinoelämän keskusliitto

EK:n lausunnossa hallituksen esitykseen korostetaan, että Suomi tarvitsee aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, jolla lisäämme työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa Suomeen. Suomea on markkinoitava ulkomailla niin kiinnostavana työntekomaana kuin palkitsevana opiskelu- ja tutkimusympäristönä.

– Suomi kamppailee muun Euroopan tavoin osaavasta työvoimasta ja nyt hallitus on hankaloittamassa yritysten mahdollisuuksia rekrytoida ulkomailta ja menestyä kansainvälisillä markkinoilla, Oksala jatkaa.

– Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen vaikeuttaa myös investointien saamista Suomeen. Meiltä ei löydy kolmen kuukauden säännölle minkäänlaista ymmärtämystä.

Ilkka Oksala sanoo, että kolme kuukautta on lyhyt aika uuden työn löytämiseen myös suomalaisille.

”Maahanmuuttajaperheen lapset ja puoliso ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.”

– Maahanmuuttajaperheen lapset ja puoliso ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Positiivista on, että erityisasiantuntijoiden sekä johtajien työnhakuaika on pidennetty 6 kuukauteen, mutta kaikkia määräaikoja on pidennettävä esitetyistä, hän vaatii.

Tarvitaan suunnanmuutos

Myös Keskuskauppakamarilta tulee hallituksen aikeille kipakkaa palautetta.

Insinööriliiton ja Tekniikan Akateemisten tuore kysely Suomessa työskenteleville kansainvälisille asiantuntijoille puhuu karua kieltä siitä, miten maan hallituksen maahanmuuttopolitiikka näyttäytyy Suomen havittelemille kansainvälisisille osaajille.

– Nyt tarvitaan selkeä suunnan muutos ja signaali osaajille siitä, että heitä ei haluta potkia pois maasta vaan päinvastoin pitää heidät täällä, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisen ja maahanmuuton johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Ammattiliittojen kyselystä selviää, että kansainväliset asiantuntijat ovat huolestuneita Suomen maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta eivätkä usko, että Suomi tulevaisuudessa houkuttelee nykyistä enemmän kansainvälisisiä osaajia.

– Siksi lakiesitystä 3 kuukauden säännöstä pitää rukata ja toimet pitää käynnistää sähköisen, sujuvamman maahantulon edistämiseksi, sanoo Pulkkinen.

Hallituksen esittämä kolmen kuukauden määräaika on Pulkkisen mukaan on edelleen liian lyhyt.

Keskuskauppakamarin osaamisen ja maahanmuuton johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen. Kuva: Elmo Eklund

– Suoja-aikaa pidentämällä ehdotetusta voisimme varmistaa, ettei Suomi menetä osaavia tekijöitään eikä mainettaan houkuttelevana työskentelymaana. Valtaosa Suomeen muuttaneista työntekijöistä työllistyy joka tapauksessa kohtuullisessa ajassa uudelleen työmarkkinoille tai muuttaa itse toiseen työskentelymaahan ilman tarvetta valtion väliintulolle, Pulkkinen sanoo.

Keskuskauppakamarin mielestä jo pelkkä hallitusohjelmassa päätetyn lainsäädännön peruuttaminen ei kuitenkaan riitä, vaan on aidosti tartuttava toimiin, joilla edistetään osaajien sujuvaa maahantuloa. Nyt maahan tulevaa henkilöä perheineen pompotellaan monella eri luukulla, kun sähköinen tunnistautuminen ei ole mahdollista, ja digitaalisen maahantulon edistäminen on pistetty jäihin.

– Työnantajalle tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kausityöntekijöitä joudutaan pohjoisessa kuljettelemaan milloin Rovaniemelle pankkiin, milloin Ouluun verotoimistoon ja voi mennä viikkoja, ennen kuin ensimmäinen palkka pystytään maksamaan työntekijän tilille. Sehän on ihan kaikkien ajan haaskausta, kun henkilön vahvan tunnistautumisen voisi tehdä lentokentällä maahan tullessa ja sen jälkeen asiat hoitaa sähköisesti, Suvi Pulkkinen toteaa.