”Aiemmin, kun sade täytti Havannan kadut, se kuvasti ihmisille elämää. Nyt se tuo mukanaan ovien läpi tunkevan roskameren”.
Näin kirjoittaa kuubalainen lääkäri ja kirjailija Adriana Fonte Preciado paikallisen Periodismo de Barrio -lehden verkkosivuilla. Nyt hän vastaa puhelimeen Madridista, jossa hän tällä hetkellä asuu.
– Kuuban jäteongelma heijastaa maani poliittista ja taloudellista kriisiä, hän sanoo.
Viime aikoina eri puolella Kuubaa jätteet ovat kasautuneet roskavuoriksi kaupunkien kaduille. Preciadon mukaan ne kasvavat samaa tahtia kuin maan talous rapistuu. Inflaatio syö leijonanosan kuubalaisten palkoista, sähkökatkokset ovat päivittäinen riesa, ja elintarvikkeista on jatkuva puute.
Vuodesta 2022 lähtien ainakin puoli miljoonaa kuubalaista on paennut kotimaansa näköalattomuutta. Määrä on 11 miljoonan asukkaan saarella suurin sitten vuoden 1959 vallankumousta seuranneen maastamuuttoliikkeen.
Kuubassa talouden ongelmia on tavattu selittää Yhdysvaltojen kauppasaarrolla. Kasvavat jätetulvat kertovat kuitenkin myös maan omien perusteiden luhistumisesta.
Jätteiden alle peittyvät kaupungit
Kuubassa moni kaupunki on tunnettu puhtaista kaduistaan ja aukioistaan. Nyt niitä peittävät viikkojen keräämättömät jätekasat.
Maan kauneimman kaupungin maineessa olevan Cienfuegosin asukkaat kirjoittavat sosiaalisessa mediassa, etteivät enää tunnista jätteiden alle vajoavaa kotikaupunkiaan. Saaren itäpuolella sijaitsevassa Camagüeyn kaupungissa roskia kertyi viime joulukuussa niin paljon, että osa kaduista piti sulkea.
Espanjasta käsin toimivan Cuba Siglo 21 -ajatushautomon tuoreen raportin mukaan maan pääkaupungissa Havannassa roskia kasaantuu päivittäin kolmen olympiakokoisen uima-altaan verran. Tällä hetkellä niistä kerätään 68 prosenttia. Loput jäävät kaduille.
– Jäteongelma on pahentunut silminnähden vuoden aikana, kertoo Havannan esikaupunkialueella asuva Alexander.
– Roskia lojuu valtavia määriä jäteastioiden ulkopuolella. Kun kukaan ei hae roskia, moni joutuu säilömään niitä kotonaan pitkiäkin aikoja. Se ei voi olla mitenkään hyväksi terveydelle, hän sanoo.
Eniten jäteongelmasta kärsivät lähiöiden vähävaraiset asukkaat, sanoo Adriana Fonte Preciado.
– Vaurailla alueilla, missä asuu valtion virkamiehiä ja armeijan henkilökuntaa, roskia ei näy. Myös turistialueet pidetään siistinä, mutta jos sieltä liikkuu kahden korttelin päähän, tilanne on ihan toinen.
Hallitus syyttää asukkaita
Kuuban hallitus myöntää paisuvan roskakriisin. Viime elokuussa kommunistisen puolueen julkaisema maan virallinen sanomalehti Granma kirjoitti, että Havannassa jätekeräyksen kalustosta toiminnassa on vain 40 prosenttia.
Havannan kuvernöörin Yaneth Hernández Pérezin mukaan tämä johtuu jäteautojen renkaiden ja akkujen puutteesta. Kaduilla kasvavien jätteiden määrän syyksi hän sanoo pääkaupungin suuren asukasmäärän, sairaalat, tehtaat sekä pienyritykset (espanjaksi mipyme) ja niiden työntekijät.
Ongelman ratkaisemiseksi Havannan aluehallinto sääti syyskuussa lain, jonka mukaan säännösten vastainen jätteiden sijoittaminen johtaa sakkorangaistukseen.
”Minulle kasvavat jätetulvat kertovat koko yhteiskuntajärjestelmän romahduksesta.”
Jäteastioiden ulkopuolelle heitetyistä roskista seuraa 3 000 peson eli 7,5 euron sakko. Jos sekajätteeseen laittaa puuta tai metallia, sakkoa voi joutua maksamaan 4 500 pesoa eli 11,25 euroa. Kuubalaisten keskipalkka on noin 11,4 euroa kuukaudessa.
Alexander kertoo, että hänen asuinalueellaan järjestettiin joitain vuosia sitten biojätekierrätyskokeilu, mutta muunlaista kierrätysmahdollisuutta ei ole.
– Viime kuukausina myös tavallisten roska-astioiden määrä on vähentynyt ja roskat täytyy viedä pitkienkin matkojen päähän.
Uhka terveydelle
Preciadon mukaan kasaantuvat jätteet ovat ennen kaikkea kansanterveydellinen ongelma. Helteessä seisovat roskat ovat otollinen lisääntymisalusta dengue-hyttysille ja sairauksia levittäville rotille.
– Kuuban trooppinen ilmasto lisää roskiin liittyviä terveysriskejä. Etenkin hurrikaanikauden aikana jätteissä elävät haitalliset mikro-organismit leviävät veden mukana ympäri kaupunkia. Esimerkiksi dengue-tartunnat ovat lisääntyneet, hän kertoo.
Kasvavat sairaustapaukset uhkaavat kuormittaa Kuuban haurastunutta terveydenhuoltoa. Sairaaloissa vakavasti sairaat potilaat jäävät ilman hoitoa lääke- ja tarvikepulan vuoksi. Myös apteekkien hyllyt notkuvat tyhjinä.
Aiemmin Kuuba oli tunnettu korkeatasoisesta julkisesta terveydenhuollostaan. Terveyspalvelut ovat olleet maalle myös tärkeä vientituote, ja kuubalaisia lääkäreitä on lähetetty työskentelemään eri puolille maailmaa.
– Kuuban terveydenhuollosta on jäljellä enää rauniot. Valtio laittaa rahaa epäolennaisiin asioihin, kuten turismiin. Terveydenhuoltoon investoidaan vain kaksi prosenttia valtion budjetista, Preciado sanoo.
Preciadon mukaan nykyinen terveydenhuollon järjestelmä ei ole varautunut jäteongelman lisäämiin terveyshaittoihin.
– Valtio ei edes myönnä yhteyttä jätteiden ja kansanterveyden välillä – se olisi kuin ampuisi itseään jalkaan.
Syvenevä talousahdinko
Jätteet alkoivat kasaantua Kuuban kaupunkien kaduille koronapandemian alkaessa. Samoihin aikoihin myös Kuuban talous lähti alamäkeen.
Nyt maassa eletään pahinta talouskriisiä sitten 1990-luvun, vahvistaa globaalin kehitystutkimuksen akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta. Silloin Kuuban merkittävimmän liittolaisen Neuvostoliiton kaatuminen tyrehdytti ulkomaankaupan ja syöksi maan puutteeseen.
– Nykyinen kriisi on monen asian summa. Pandemia romahdutti Kuuban taloudelle tärkeän turismin. Myös tärkeimmän kauppakumppanin Venezuelan kriisi ja Donald Trumpin presidenttikaudella tehdyt tiukennukset kauppasaartoon ovat vaikuttaneet, Ranta sanoo.
Rannan mukaan tilannetta on pahentanut vuonna 2021 tehty valuuttauudistus. Sen tavoitteena oli yhdistää kahden valuutan malli eli kansallinen peso sekä turistipeso.
– Uudistuksen ideana oli liittää Kuuba kansainvälisille markkinoille. Se kuitenkin epäonnistui täysin. Hinnat ovat kasvaneet, ja vaikka palkkoja on nostettu, ne eivät pysy inflaation mukana, Ranta sanoo.
Sakkaavan viennin vuoksi maassa on krooninen puute ulkomaan valuutasta. Talouden elvyttämiseksi maan hallitus nosti vuoden 2024 alussa sähkön, veden ja polttoaineen hintoja sekä poisti elintarvikkeiden yleistuen. Sen pelätään kuitenkin kurjistavan kuubalaisten arkea entisestään.
Kuuban hallitus syyttää talousongelmista Yhdysvaltojen kauppasaartoa. Se on vaikeuttanut maan osallistumista kansainvälisiin pankki- ja luottojärjestelmiin yli 60 vuoden ajan.
– Yhdysvaltojen ehtona kauppasaarron poistamiselle on Kuuban siirtyminen demokraattiseen järjestelmään sekä talouden vapauttaminen. Kuuballa ei kuitenkaan ole intressiä neuvotteluille, Ranta sanoo.
Kuubalaiset eivät enää vaikene
Kauppasaartoretoriikka ei mene enää läpi monille niistäkään kuubalaisista, jotka pitkään uskoivat vallankumoukseen.
– Talouskriisin ja puutteen lisäksi ihmisten epätoivoa on lisännyt se, ettei yhteiskunta ole vapautunut Castrojen veljesten ajan päätyttyä vuonna 2018. Neljän viime vuoden ajan protesteja on ollut joka vuosi, mikä on Kuubassa ennen kuulumatonta, Ranta sanoo.
Heinäkuussa 2021 maassa nähtiin vallankumouksen ajan suurin kansannousu, kun tuhannet lähtivät kaduille vaatimaan muutosta poliittiseen järjestelmään. Hallitus vaimensi protestit väkivaltaisesti, ja 800 mielenosoittajaa sai vankilatuomion.
Tästä huolimatta moni kuubalainen ei enää suostu vaikenemaan. Viimeksi maaliskuussa sähkökatkoksiin sekä ruokapulaan kyllästyneet ihmiset osoittivat mieltään eri puolilla saarta.
Myös internet on avannut kuubalaisille uudenlaisen alustan ilmaista mielipiteensä. Alexander kertoo, että ihmisten kannanotot sosiaalisessa mediassa ovat tuoneet näkyvyyttä jätekriisille.
Hallitus kuitenkin rajoittaa ja seuraa tiukasti kuubalaisten netin käyttöä.
– Jäteongelmasta julkaisevat Kuubassa asuvat kuubalaiset ovat vaarassa joutua poliittisiin ongelmiin, sanoo Preciado.
Kriisit pakottavat muutokseen
Ennen pandemiaa kuubalaiset kävivät vilkasta keskustelua maansa tulevaisuudesta.
– Ilmassa oli toivoa uudenlaisesta Kuubasta. Talousjärjestelmän uudistukseen haettiin mallia Kiinasta ja Latinalaisen Amerikan maista, mutta myös Pohjoismaista, Ranta sanoo.
Rannan mukaan viime vuosien aikana etenkin nuorten massamuutto saarelta on kuitenkin vaikuttanut tuoreisiin ajatuksiin.
– Kuuban muutoksesta on puhuttu pitkään, mutta nyt todennäköisintä on, että se tulee kommunistisen puolueen sisältä, hän sanoo.
Myös Preciado uskoo, että kriisit pakottavat Kuuban lähivuosina merkittäviin muutoksiin.
– Ystäväni vieraili joitain vuosia sitten Haitissa. Hän kiinnitti eniten huomiota roskiin kaduilla, sillä Kuubassa ei silloin nähnyt sellaista. Nyt olemme samassa jamassa, hän sanoo.
– Minulle kasvavat jätetulvat kertovat koko yhteiskuntajärjestelmän romahduksesta. Ne symboloivat luhistunutta maata, eikä näin voi jatkua.
uutiskirje 