Teollisuusliitto aloitti torstaina neuvottelut Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa uudesta työehtosopimuksesta. Nykyinen sopimus on voimassa marraskuun loppuun.
– Tällä hetkellä mietteet ovat vielä rauhalliset, sopimismoodi on päällä. Kun nähdään, mitä työnantaja tuo siihen pöytään, voi se kääntää tämän moodin, tiivisti neuvottelujen alla tunnelmansa Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.
Teollisuusliitto oli alkutalvesta ja keväällä mukana laajoissa työtaistelutoimissa, jotka pysäyttivät Suomen viennin kuukaudeksi. Työtaisteluilla vastustettiin Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen ajamia muutoksia, jotka ay-liikkeen mukaan heikentävät työelämää merkittävästi.
”Kapitalisti on tässä tulonjaossa saanut palkansaajaa isomman siivun.”
– Aidosti toivon, että ratkaisukeskeisyyttä löytyy asioille, jotka kevään tilanteesta johtuen nousevat väistämättä keskusteluun, Lehtonen sanoi KU:lle.
Lehtosen mukaan työtaistelut jättivät liiton kenttään syviä jälkiä.
– Itse haluan nähdä tämän niin, että nyt lähdetään nollasta ilman kevään rasitteita. Totta kai kevään asiat löytyvät meidän tekstikysymyksistämme ja -tavoitteistamme.
Hallituksen politiikka on vaikuttanut myös toisella tavalla alkavaan tes-kierrokseen. Aikaisemmin pystyi ennustamaan, mitä työnantajilta oli tulossa, Lehtonen sanoo.
– Nyt ennustettavuus on kadoksissa, kun joulupukki kävi työnantajalinnakkeessa etukäteen. Työnantajat saivat hallitukselta kaiken, mitä he ovat toivoneet.
Kapitalisti saanut enemmän
Perinteiseen tapaan Lehtoselta tai muilta neuvottelijoilta on turha udella palkankorotustavoitteita. Lehtonen painottaa Teollisuusliiton vastuullisuutta ja maltillisuutta.
– Selvää on se, että emme halua teollisuudessa tuhota Suomen kilpailukykyä. Emme halua tehdä ratkaisuja, jotka tässä tilanteessa johtaisivat pahempaan tilanteeseen.
– Selvää on myös se, että olemme olleet kovassa inflaatiossa viimeiset vuodet. Korjaamme aina tietyllä tavalla jälkijättöisesti ollutta. Kun katsoo kahta viime vuotta, palkansaajan ostovoima on selkeästi heikentynyt.
Lehtonen nostaa esiin niin kutsutun funktionaalisen tulonjaon, josta Teollisuusliiton asiantuntija Mikko Koikkalainen syyskuussa kirjoitti Tekijä-lehdessä.
– Kaikki mittarit osoittavat, että tässä tilanteessa palkansaajan ostovoima ja saaminen ovat heikentyneet, mutta pääoma on koko ajan saanut enemmän ja enemmän. Kapitalisti on tässä tulonjaossa saanut palkansaajaa isomman siivun.
Tuttu viesti duunareille
Työnantajien viesti on ollut se, että teollisuuden tilanne on hyvin vaikea. Se ei monta tes-kierrosta läpikäynyttä Lehtosta yllätä.
– Vanha tosiasia on, että aina kun neuvottelupöytään on lähdetty, suomalaisella teollisuudella ei ole koskaan mennyt hyvin. Palkankorotusvaraa ei ole koskaan ollut. Jos onkin ollut, se on ollut mieluummin miinusmerkkinen.
– Sama saarna tullaan kuulemaan nytkin eli ei ole varaa, ja jos jotakin tehdään, se vie kilpailukyvyn.
Palkkoja on varaa nostaa, kuuluu Lehtosen viesti.
– Miten paljon? Se on varmaan lähempänä marraskuuta oleva asia.
Tupo tekeillä
Teollisuusliitto avaa neuvottelukierroksen, jossa yksi asia on pysynyt samana. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien sopimuksesta halutaan palkankorotuksille katto. Sitä isompia korotuksia ei siis muille aloille annettaisi.
– Faktisesti Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat tekevät Suomeen tupon. Siitä voidaan käyttää mitä nimitystä vain, mutta käytännössä se on tupo, Lehtonen linjaa.
– Mistä se tulee? Se tulee siitä, että kun Teollisuusliitto käy neuvottelupöytään, se käy samalla 2,2 miljoonan palkansaajan neuvottelupöytään. Sen on sanonut EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies televisiossa tällä viikolla. Häkämies sanoi, että siitä tulee katto. Samalla siitä tulee lattia.
Aikoinaan tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla eli tupoilla neuvoteltiin kaikkien palkansaajien korotukset. Elinkeinoelämän keskusliitto luopui tupoista osana sääntömuutoksiaan, mutta sen jälkeen vientialoista on haluttu niin sanottu päänavaaja. Nyt hallitus yrittää juntata asiaa myös lakiin.
Lehtonen on sanonut saman asian jo aiemmin KU:n haastattelussa. Rooli ei Teollisuusliitolle maistu. Se on liitolle rasite. Hän kuvailee sitä samaksi kuin vetäisi kivirekeä perässään.
– Me emme neuvottele siitä, mikä on Teknologiateollisuuden palkanmaksukyky. Keskustelemme siitä, mikä on kaikkien suomalaisten alojen kantokyky.
– Jos teollisuudella olisi varaa korottaa palkkoja esimerkiksi x prosenttia ja sitten muu Suomi kestää vain y prosenttia, se tarkoittaa, että teollisuustyöntekijä joutuu tyytymään y:hyn koska teemme ratkaisua koko Suomelle.
Hallitus sotkee
Nyt alkavissa neuvotteluissa oman haasteensa tuo hallituksen sekaantuminen työmarkkinoihin, Lehtonen sanoo. Hallitus on asettunut selvästi samaan kulmaan työnantajien kanssa.
– On selvää, että tällainen kaksi vastaan yksi -tilanne tuo neuvotteluihin uuden haasteen. Ja erityisesti se tuo neuvottelupöytään uusia asioita, joita sinne ei ennen ole tarvinnut viedä.
Omilleen Lehtonen haluaa lähettää viestin, että jäsenet keskustelevat kierroksesta työpaikoilla. Samalla hän painottaa ay-aktiivien ja pääluottamusmiesten roolia viestinviejinä.
– Kertokaa tapahtumassa olevista asioista. Jottei tule yllätyksenä, jos johonkin päädytään. Meille neuvottelijoille on ensiarvoisen tärkeää palaute, joka kentältä tulee.
Ja koko ay-liikkeeltä Lehtonen toivoo lisää yhtenäisyyttä. Hän on aiemmin sanonut, että ay-liike oli kevään työtaisteluissa liian hajanainen.
– Keväällä emme tässä onnistuneet – päinvastoin palkansaajajärjestöt lähes haukkuivat toisiaan. Toivon, että kevään uusinto ei toteudu. Ay-liike voisi olla tällä neuvottelukierroksella hyvin yhtenäinen.
SAK:lainen liike on Lehtosen mukaan eheämpi kuin pitkään aikaan. Muussa on vielä toivomisen varaa.
– Yhteistyökahveja voisi vielä nauttia vaikka Hakaniemen torilla.
Ja Pitkänsillan toiselle puolelle Lehtonen on myös valmis lähtemään.
– Luonnollisesti, mutta silloin en enää tarjoa.
uutiskirje 
