Hallitus on julkaissut tällä viikolla esityksensä ensi vuoden budjetiksi. Samalla valtiovarainministeriö on julkaissut ennusteensa Suomen talouden ja työllisyyden kehityksestä.
– Kyllähän se aika ilmeiseltä näyttää, että hallitus on pettänyt kaikki lupauksensa, eikä se tule saavuttamaan edes niitä itse itselleen asettamia tavoitteita, joilla hallituspuolueet ratsastivat eduskuntavaalivoittoon ja hallitusneuvotteluihin, tuumii vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen.
Hän katsoo, että hallituksen talouspolitiikan kokonaisuus on iso epäonnistuminen.
– Nyt ei olla saavuttamassa työllisyystavoitetta, eikä myöskään velkaantumisen taittamista. Samaan aikaan ihmisten ostovoimaa leikataan, ja erityisesti pienituloisten köyhyyttä ja kurjuutta kasvatetaan, Sarkkinen toteaa.
Hallituksen ensi vuoden budjetista Sarkkinen nostaa esille 120 miljoonan euron leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta.
– Nämä leikkaukset näyttävät pahalta Pohjois-Suomen näkökulmasta. Meillä on erityisen paljon ammatillisesti kouluttautuneita, joita paikallinen elinkeinoelämä työllistää. Kyllä minua huolestuttaa, mikä on pohjoisessa toimivien yritysten mahdollisuus palkata jatkossa asiantuntevaa työvoimaa, Sarkkinen sanoo.
Kotimaan kysyntä veturiksi
KU:n haastattelussa työmarkkinajärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà esitti huolen julkisen talouden ajautumisesta noidankehään, jossa hallituksen sopeutustoimet hyydyttävät talouden elpymistä taantumasta. Myös Hanna Sarkkinen allekirjoittaa riskin noidankehään ajautumisesta.
– Hallituksen elpymisen ja kasvun toiveet lasketaan hyvin paljon vientimarkkinoiden elpymisen ja rakennusteollisuuden varaan. Siinä ei oteta huomioon sitä, että aina 2010-luvun alun finanssi- ja eurokriisistä lähtien Suomen talouskasvu on hyvin pitkälti perustunut kotimaan kysyntään ja kulutukseen. Kun tehdään toimia, jotka leikkaavat kotimaista kysyntää ja kulutusta, ne leikkaavat myös kasvua. Se taas heikentää julkista taloutta ja kasvattaa alijäämiä, Sarkkinen toteaa.
On myös avoin kysymys, miten Euroopan taloustilanne kehittyy lähitulevaisuudessa. Euroopan keskuspankin ohjauskorkojen lasku tuo talouden näkymiin myönteistä odotusta, mutta on vielä auki, kuinka paljon koronlaskut realisoituvat Suomen talouteen.
Hallituksella väärä analyysi
Hallituksella on Hanna Sarkkisen mielestä väärä analyysi siitä, mikä Suomen kasvumalli nyt ja tulevaisuudessa on. Sarkkinen katsoo, että hallituksella on liian vähän visioita kestävästä kasvusta, ja liikaa uskoa siihen, että se syntyy itsestään.
– Hallituspuolueissa haikaillaan voimakkaan vientivetoisen kasvun perään, vaikka sellaista ei meillä ole juuri ollut finanssikriisin jälkeen. Kasvu on pitkälti perustunut kotimaan kulutukseen, Sarkkinen sanoo.
– Totta kai me kaikki toivomme, että vienti lähtisi johonkin satumaiseen vetoon. Sille ei ihan lähivuosina vaan todennäköisesti ole todellisuuspohjaa. Siksi hallituksen pitäisi nyt tehdä toimia myös kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi.
Sen sijaan hallitus leikkaa ostovoimaa ja kotimaista kysyntää työmarkkinapolitiikallaan, arvonlisäveron korotuksillaan ja sosiaaliturvaleikauksillaan. Hanna Sarkkinen arvioi, että hallitus tekee palkkoja polkevaa politiikkaa ulkoisen kilpailykyvyn nimissä ja toivoo, että sen seurauksena vienti lähtisi kasvamaan.
On hallituksen budjettiesityksessä silti Hanna Sarkkisen mielestä hyvääkin.
– Tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin tehtävät uudet investoinnit ovat myönteisiä, ja siinä mielessä oikeansuuntaisia. Lisäksi hallituksella on suunnitelmissa teollisuuden investointikannustin, joka on onnistuessaan eräänlainen vastine kansainväliseen kilpailuun valtion tuista, Sarkkinen sanoo.
Pienenä maana Suomella ei ole yhtä suurta talouspoliittista liikkumavaraa kuin esimerkiksi Yhdysvalloilla tai Saksalla. Hanna Sarkkisen mielestä hallitukselta on joka tapauksessa oikein myöntää, että Suomessakin tarvitaan teollisuuspolitiikkaa.
– Taloutta ja työllisyyttä ei voi jättää toiveiden varaan. Kannustin ei ole sellaisenaan täydellinen, mutta on myönteistä, että hallituksessa ollaan havahtumassa siihen, että teollisuuspolitiikka on tehnyt paluun Eurooppaan ja maailmalle. Suomi ei voi ajatella, että kun tarpeeksi leikataan ja kurjistetaan, niin kyllä tästä kasvuun päästään, Sarkkinen sanoo.
Suomi ei voi ajatella, että kun tarpeeksi leikataan ja kurjistetaan, niin kyllä tästä kasvuun päästään.
Vaihtoehtoja on
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ovat toistuvasti puolustelleet hallituksen politiikkaa sanomalla, ettei oppositiolla ole esittää sille vaihtoehtoja. Hanna Sarkkinen sanoo, että tällainen vaihtoehdottomuuden puhe on Suomessa perinteinen tapa perustella omaa politiikkaa.
– Eihän se totta tietenkään ole. Se on hallituksen tapa mitätöidä vaihtoehdot., joita politiikassa on aina lukemattomasti. Hallitus myös yrittää naamioida epäonnistumistaan itselleen asettamissa tavoitteissa, Sarkkinen moittii.
Hän lisää, että oppositiolla on kyllä vaihtoehtoja, ja syksyn myötä niitä myös esitellään.
– Olennainen kysymys tässä vaiheessa on se, keheen valtiontalouden sopeutustoimet kohdistuvat. Julkista talousta on syytäkin sopeuttaa, mutta se on tehtävä oikein ajoitetusti ja järkevällä tavalla, ettei päädytä kurjuuden kehään ja lisätä eriarvoisuutta, Hanna Sarkkinen painottaa.
Vasemmistoliitossa ollaan sitä mieltä, että reilu tapa sopeuttaa on hakea valtiontaloutta tasapainoon tulopuolelta.
– On otettava huomioon, että Suomen väestön ikääntymisen myötä julkisen sektorin menot väistämättä kasvavat. Ne on hoidettava, jos haluamme olla hyvinvointivaltio. Silloin meidän on pidettävä huolta siitä, että verotulot eivät laske, Hanna Sarkkinen kertoo.
– Me vasemmistoliitossa lähdemme siitä, että suurten omaisuuksien ja pääomien verotus on asetettava oikeudenmukaiselle tasolle. Sillä saamme tasapainotettua julkista taloutta ja kavennettua yhteiskunnallista eriarvoisuutta.
lehti 