KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Säästöt mielenterveystyöstä voivat käydä kalliiksi

Vertaistuki, omaisten tuki ja arjen tuki ovat pitkälti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vastuulla.

Vertaistuki, omaisten tuki ja arjen tuki ovat pitkälti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vastuulla. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Merkittävä osa mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyä ja sairastuneiden arkista tukemista on järjestöjen harteilla.

Emilia Männynväli
10.10.2024 11.23

Kuluneella viikolla on uutisoitu merkittävistä leikkauksista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Vuoteen 2027 mennessä niiden julkisesta rahoituksesta ollaan leikkaamassa yhteensä 130 miljoonaa euroa eli noin kolmannes 400 miljoonan euron vuosittaisista avustuksista.

Suurimman avustusten saajan Mieli ry:n budjetista leikataan ensi vuonna noin puoli miljoonaa euroa eli nelisen prosenttia järjestön kokonaisbudjetista. Tulevien vuosien leikkausten kohdentumista ei vielä tiedetä, mutta juustohöylällä toteutettuna järjestöltä leikkautuisi yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa, kertoo toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

”Monet yritykset osaavat laskea tämän.”

Aalto-Matturin mukaan Mieli ry:n kokonaisbudjetista avustusten osuus on noin 12,8 miljoonaa euroa, josta sosiaali- ja terveysministeriöltä saatu osuus on 6,4 miljoonaa euroa. Oikeusministeriön osoittama 5,4 miljoonaa euroa ohjataan suoraan rikosuhripäivystykseen. Se on rikosuhridirektiiviin perustuvaa julkista palvelua, jonka toteuttamista järjestö koordinoi.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Ainakin tällä ensimmäisellä kierroksella leikkaukset ovat kohdentuneet isoihin toimijoihin, jotka eivät ole isoja siksi, että ne ovat isoja, vaan koska ne ovat tehneet tuloksellista ja vaikuttavaa toimintaa, johon on haluttu kanavoida rahaa.

Järjestöt raportoivat toiminnan tuloksellisuudesta vuosittain.

– Kaikilta osa-alueilta olemme saaneet arvosanaksi hyvä tai erittäin hyvä. Toimintaa on siis pidetty hyvin tuloksellisena, Aalto-Matturi painottaa.

Vaikutusarvio tekemättä

– Leikkauksista ei ole tehty vaikutusarviota. Tämä sama huoli koskee monta muutakin prosessia. Mielenterveyden näkökulmasta tällä hetkellä tehdään monia muitakin sellaisia päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten jaksamiseen, pärjäämiseen ja sitä kautta mielenterveyteen. Lasten ja nuorten lisäksi myös vanhemmat ja perheet ovat kovilla.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat arvioineet, että kun rahoitusta vähennetään samaan aikaan julkisen puolen sosiaali- ja terveyspalveluista, ongelmat ehtivät pahentua, jonot pidentyä ja kustannukset nousta.

– Ihan ehdottomasti nämä leikkaukset tulevat kasvattamaan julkisen puolen jonoja ja kuluja mielenterveyden puolella. Suomessa on epäonnistuttu mielenterveyden ennaltaehkäisyssä ja oikea-aikaisessa hoidossa, mikä on johtanut siihen, että meillä on ihan valtavat erikoissairaanhoidon menot, OECD:n mukaan noin 11 miljardia vuodessa. Ennaltaehkäisyn epäonnistuminen valuu kustannuksina terveyspalveluihin, sosiaalimenoihin ja työmarkkinakuluihin.

”Kaikki leikkaukset eivät ole säästöjä.”

Aalto-Matturin mukaan on selvää, etteivät kustannukset katoa mihinkään vaan kertaantuvat. Mielenterveysongelmien aiheuttamat kustannukset vastaavat yli viittä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, mikä on Euroopan kärkeä. Suurin osa kustannuksista tulee työkyvyttömyydestä.

– Monet yritykset osaavat laskea tämän. Yhä useampi työnantaja tarjoaa työntekijöilleen esimerkiksi lyhytpsykoterapian vaikka eivät saa siihen Kela-korvausta. Oikea-aikainen hoito on järkevää liiketoiminnan kannalta. Valtiontaloudessa pitäisi ymmärtää tämä sama, että kaikki leikkaukset eivät ole säästöjä. Jos kaupan kylmävarastosta kääntää sähköt yöksi pois, se pienentää sähkölaskua, mutta lisää kokonaiskustannuksia. Samalla tavalla oikea-aikainen hoito ehkäisee työkyvyttömyyttä ja sairauspoissaoloja.

Maailman terveysjärjestö WHO on tutkinut kansainvälisesti mielenterveyden hoidon lisäämisen taloudellisia vaikutuksia. Pelkästään taloudellisesti laskien hyödyt ylittävät haitat kaksin-kolminkertaisesti.

”Järjestöt vastaavat arjen tuesta.”

Järjestöjen palvelut ovat heti saavutettavissa. Niihin ohjataan julkiselta puolelta jo nyt ihmisiä, joiden ongelmat ovat kuitenkin liian syviä ja vaikeita järjestöjen hoitaa.

Sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden joukossa on myös monia mielenterveysomaisia eli psyykkisesti sairastuneen läheisiä, muistuttaa mielenterveysomaisjärjestö FinFami. Kuormittavat läheistilanteet vievät usein jaksamisen äärirajoille ja heikentävät näin myös työkykyä, toteaa FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen.

Työvoimavaltaista työtä

Yksi iso ongelma Sari Aalto-Matturin mukaan on leikkausten kohdentuminen yleisavustuksiin ja kriisityöhön.

– Nyt päätökset on tehty ministeriössä. Emme ole voineet niihin vaikuttaa, emmekä olisi itse tehneet leikkauksia näin. Jatkossa olisi tärkeää, että voisimme ainakin itse päättää, miten leikkaukset kohdennamme. Yleisavustusten leikkaukset hajottavat koko toimintaa ylläpitävää infrastruktuuria. Niitä on hirveän vaikeaa paikata mistään muualta. Ei meille lahjoiteta kirjanpitäjän tai psykologin palkkaan, ja kuitenkaan ilman heitä palvelumme eivät toimi. Vastuullinen rahankäyttö vaatii myös sen, että hallinnon prosessit ovat kunnossa.

Sosiaalisessa mediassa on kyselty, miksi järjestöjen avustuksista niin iso osa kuluu palkkoihin.

– Järjestöjen työ perustuu ihmisiin, työntekijöihin ja vapaaehtoisiin. On vaikea saada kiinni ajatuksesta, mihin avustukset sitten pitäisi käyttää, jos ei tehtyyn työhön. Meillä on noin 150 palkallista työntekijää ja 3 500 vapaaehtoista, joita työntekijät kouluttavat ja tukevat.

Tällaista olisi ilman järjestöjä

– Järjestöjen tehtävä on sinänsä eri kuin julkisen sektorin. Kansalaisjärjestöillä on paljon helposti saavutettavaa tukea monenlaisissa kriisitilanteissa, kriisipuhelimia ja tapaamispaikkoja, mitä hyvinvointialueet eivät järjestä. Ne ovat järjestöjen aluetta, sanoo lääkintöneuvos Helena Vorma sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Hän kertoo, että järjestöt ja julkinen sektori tekevät nykyisin paljon yhteistyötä.

– Uusien psykiatristen sairaalatilojen yhteydessä ovat esimerkiksi yleistyneet tällaiset tilat, joissa potilaat ja omaiset voivat tavata järjestöjen edustajia ja saada heiltä lisätukea. Järjestöt vastaavat hyvin paljon siitä, millainen on mielenterveyspalveluita tarvitsevan ihmisen arki. Sairaalassa tai avohoidossa ollaan tietyn aikaa, mutta järjestöt vastaavat arjen tuesta ja vertaistoiminnasta.

Järjestöjen asiantuntijuus on Vorman mukaan monentasoista ja -tyyppistä.

– On kokemusasiantuntijuutta ilman muuta, mutta he ovat mukana myös tutkimustyössä, ja on palkattuja asiantuntijoita.

Otetaan ajatusleikki.

Mielenterveysjärjestöjen rahoitus ei ole vielä kokonaan häviämässä, mutta otetaan ajatusleikki: jos niin kävisi, mitä se tarkoittaisi käytännössä?

– Vertaistuki, omaisten tuki ja arjessa saatava tuki, nopea matalan kynnyksen tuki, joita ei niinkään saa hoito- tai sosiaalipalveluista, sellainen katoaisi.

Mitä tulee leikkausten vaikutuksiin noin laajemmin, Vorma viittaa ministeriön selvitykseen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista kotitalouksiin.

– Esimerkiksi lääkekustannusten ja ylipäänsä elämisen kustannusten nousu vaikuttavat myös mielenterveyteen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään