KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Planeetan rajat tulivat jo vastaan – Kuvittelun sijaan tarvitaan nyt toimintaa

Kohei Saito on Tokion yliopiston filosofian apulaisprofessori.

Kohei Saito on Tokion yliopiston filosofian apulaisprofessori. Kuva: Martin Kraft

Rajallisella planetalla ei voi olla rajatonta kasvua, sanoo japanilainen bestseller-filosofi Kohei Saito. Hallitsemattoman kapitalismin tilalle hän tarjoaa degrowth-kommunismia, joka on kuitenkin helpommin kuviteltu kuin tehty, kirjoittaa KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Toivo Haimi
21.10.2024 13.03

Japanilaisen filosofi Kohei Saiton viesti on selvä: näin ei voida jatkaa, jos haluamme selvitä ihmiskuntana ja planeettana. Holtiton kapitalismi johtaa kasvavaan eriarvoisuuteen, sotiin ja resurssipulaan, pakolaisuuteen ja yhä kiihtyviin ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Kestävän kasvun luominen nykykapitalismin oloissa vaikuttaa vaikealta. Kohei Saiton mukaan kasvun tavoitteleminen on suorastaan haitallista – ja lisäksi mahdotonta.

Saito kävi lokakuun alussa esitelmöimässä Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa. Tapahtuman järjestivät Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUS ja Suomen Karl Marx -seura.

Helsingin Sanomain julkkismarxistiksi tituleeraama Saito nousi maailmanmaineeseen kirjallaan Slow Down: The Degrowth Manifesto, joka nousi Japanissa yllättäen bestselleriksi keskellä koronapandemiaa vuonna 2020. Kirjaa myytiin 250 000 kappaletta toukokuuhun 2021 mennessä, ja yli puoli miljoonaa kappaletta vuoden 2022 puoliväliin asti. Kirjan englanninkielinen painos julkaistiin tänä vuonna.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kohei Saito katsoo, että maapallo ja ihmiskunta sen mukana ovat matkalla kohti tuhoa, koska hallinnasta ryöstäytynyt kapitalismi vaatii toimiakseen koko ajan enemmän: enemmän kasvua, enemmän kulutusta, enemmän työllisyyttä. Rajallisella planetalla ei kuitenkaan voi olla rajatonta kasvua. Tämän hoksasi aikanaan jo Karl Marx, kuten Saito kertoi esitelmässään Helsingissä.

Saiton ajatus ei ole rakettitiedettä. Loputon kasvu ei ole mahdollista, vaan jossain vaiheessa rajat tulevat vastaan. Ilmaston suhteen ne ovat jo tehneet niin. Tämä kaikki on täysin arkijärjellä ymmärrettävää ja loogista. Saiton avausten kaltaiset avaukset jäävät kuitenkin helposti filosofisten julistusten ja akateemisten kahvipöytäkeskusteluiden täytteeksi.

Miksi näin? Koska länsimaissa on ajateltu ”kasvun” tarkoittavan automaattisesti ”hyvinvointia”: lisääntynyttä työllisyyttä, parempia palkkoja, enemmän verotuloja ja sitä kautta enemmän rahaa hyvinvointipalveluiden ylläpitoon. Siksi esimerkiksi Rinteen ja Marinin hallitukset Suomessa pohjasivat ohjelmansa juuri talouskasvulle ja työllisyydelle. Länsimaissa on omaksuttu ajatus siitä, että parempaan elintasoon tarvitaan aina kasvua. ”Jos yhteistä kakkua halutaan jakaa tasaisemmin, on kakkua ensin kasvatettava”, kuuluu kulunut fraasi.

Länsimaissa on ajateltu ”kasvun” tarkoittavan automaattisesti ”hyvinvointia”

Kohei Saito torjuu kuitenkin ajatuksen ”vihreästä uusjaosta”, sosiaalidemokraattisesta Green New Dealista, jota hän pitää mahdottomana ratkaisuna. Hänen mukaansa vauraiden länsimaiden ”vihreä kasvu” vain siirtää ongelmat muualle, vaikka se onkin fossiilienergiasta vapaata. Tällä hetkellä länsimaat yrittävät saavuttaa päästöttömyyttä esimerkiksi hyödyntämällä harvinaisia maamineraaleja, joita louhitaan epäinhimillisissä oloissa muun muassa Keski-Afrikan maissa. Se aiheuttaa sekä sosiaalisia että ympäristöongelmia.

Lisäksi ”vihreä kasvu” luo koko ajan suurempaa kysyntää, mihin kapitalismi vastaa suuremmalla tarjonnalla ja tuotannolla eli luonnonvarojen kulutuksella. Tämä ”peruuttamaton repeämä” yhteiskunnan ja luonnon välillä aiheuttaa ennen pitkää totaalisen ympäristökatastrofin.

Katastrofin tilalle Saito tarjoaa ”degrowth-kommunismia”: sen sijaan, että haviteltaisiin koko ajan uutta ja enemmän, pitäisi hyödyntää paremmin ja jakaa tasaisemmin sitä, mitä meillä jo on. Tähän päästää Saiton mukaan kohtuutaloudella, olemassa olevien resurssien uudella jaolla, ääririkkaiden kireällä verotuksella ja talouden demokraattisella suunnittelulla. Degrowth-kommunismiin Kohei Saito liittää myös fossiiliteollisuuden yritystukien lopettamisen, nelipäiväiseen työviikkoon siirtymisen ja maksimitulon säätämisen lailla. Saito määrittelee degrowth-kommunistisen yhteiskunnan sellaiseksi, jossa on yksityistä riittävyyttä ja julkista luksusta.

Kuulostaa hyvältä, mutta Saiton visio on kuitenkin helpommin kuviteltu kuin tehty. Jo pelkästään sanoihin degrowth ja kommunismi liittyy niin negatiivisia mielleyhtymiä, että poliittista liikettä niiden tavoittelemiseksi on hankala saada aikaiseksi. Superrikkaat eivät suostu alentamaan elintasoaan edes ympäristökatastrofin edessä. On vaikea kuvitella myöskään ammattiyhdistysliikettä, joka olisi sitoutunut talouskasvusta luopumiseen.

Voidaan kuitenkin kysyä, mihin pääoman ehdoilla tapahtuvaa talouskasvua enää tässä maailmassa tarvitaan? Maailmassa riittää jo nyt tarpeeksi vaurautta takaamaan jokaiselle planeetan asukkaalle kohtuullinen ja elämään riittävä elintaso, jos se jaettaisiin tasaisemmin.

”Talouskasvusta luopuminen” kuitenkin tarkoittaa monien tavallisten ihmisten mielissä työttömyyttä, asunnottomuutta, köyhyyttä ja kurjuutta kapitalismin oloissa. Jos yksi päättää luopua talouskasvusta, häviää hän kasvutalouden kilpailussa.

Rajattomaan kasvuun ei meillä ole kuitenkaan tällä planeetalla varaa.

Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään