KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Planeetan rajat tulivat jo vastaan – Kuvittelun sijaan tarvitaan nyt toimintaa

Kohei Saito on Tokion yliopiston filosofian apulaisprofessori.

Kohei Saito on Tokion yliopiston filosofian apulaisprofessori. Kuva: Martin Kraft

Rajallisella planetalla ei voi olla rajatonta kasvua, sanoo japanilainen bestseller-filosofi Kohei Saito. Hallitsemattoman kapitalismin tilalle hän tarjoaa degrowth-kommunismia, joka on kuitenkin helpommin kuviteltu kuin tehty, kirjoittaa KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Toivo Haimi
21.10.2024 13.03

Japanilaisen filosofi Kohei Saiton viesti on selvä: näin ei voida jatkaa, jos haluamme selvitä ihmiskuntana ja planeettana. Holtiton kapitalismi johtaa kasvavaan eriarvoisuuteen, sotiin ja resurssipulaan, pakolaisuuteen ja yhä kiihtyviin ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Kestävän kasvun luominen nykykapitalismin oloissa vaikuttaa vaikealta. Kohei Saiton mukaan kasvun tavoitteleminen on suorastaan haitallista – ja lisäksi mahdotonta.

Saito kävi lokakuun alussa esitelmöimässä Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa. Tapahtuman järjestivät Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUS ja Suomen Karl Marx -seura.

Helsingin Sanomain julkkismarxistiksi tituleeraama Saito nousi maailmanmaineeseen kirjallaan Slow Down: The Degrowth Manifesto, joka nousi Japanissa yllättäen bestselleriksi keskellä koronapandemiaa vuonna 2020. Kirjaa myytiin 250 000 kappaletta toukokuuhun 2021 mennessä, ja yli puoli miljoonaa kappaletta vuoden 2022 puoliväliin asti. Kirjan englanninkielinen painos julkaistiin tänä vuonna.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kohei Saito katsoo, että maapallo ja ihmiskunta sen mukana ovat matkalla kohti tuhoa, koska hallinnasta ryöstäytynyt kapitalismi vaatii toimiakseen koko ajan enemmän: enemmän kasvua, enemmän kulutusta, enemmän työllisyyttä. Rajallisella planetalla ei kuitenkaan voi olla rajatonta kasvua. Tämän hoksasi aikanaan jo Karl Marx, kuten Saito kertoi esitelmässään Helsingissä.

Saiton ajatus ei ole rakettitiedettä. Loputon kasvu ei ole mahdollista, vaan jossain vaiheessa rajat tulevat vastaan. Ilmaston suhteen ne ovat jo tehneet niin. Tämä kaikki on täysin arkijärjellä ymmärrettävää ja loogista. Saiton avausten kaltaiset avaukset jäävät kuitenkin helposti filosofisten julistusten ja akateemisten kahvipöytäkeskusteluiden täytteeksi.

Miksi näin? Koska länsimaissa on ajateltu ”kasvun” tarkoittavan automaattisesti ”hyvinvointia”: lisääntynyttä työllisyyttä, parempia palkkoja, enemmän verotuloja ja sitä kautta enemmän rahaa hyvinvointipalveluiden ylläpitoon. Siksi esimerkiksi Rinteen ja Marinin hallitukset Suomessa pohjasivat ohjelmansa juuri talouskasvulle ja työllisyydelle. Länsimaissa on omaksuttu ajatus siitä, että parempaan elintasoon tarvitaan aina kasvua. ”Jos yhteistä kakkua halutaan jakaa tasaisemmin, on kakkua ensin kasvatettava”, kuuluu kulunut fraasi.

Länsimaissa on ajateltu ”kasvun” tarkoittavan automaattisesti ”hyvinvointia”

Kohei Saito torjuu kuitenkin ajatuksen ”vihreästä uusjaosta”, sosiaalidemokraattisesta Green New Dealista, jota hän pitää mahdottomana ratkaisuna. Hänen mukaansa vauraiden länsimaiden ”vihreä kasvu” vain siirtää ongelmat muualle, vaikka se onkin fossiilienergiasta vapaata. Tällä hetkellä länsimaat yrittävät saavuttaa päästöttömyyttä esimerkiksi hyödyntämällä harvinaisia maamineraaleja, joita louhitaan epäinhimillisissä oloissa muun muassa Keski-Afrikan maissa. Se aiheuttaa sekä sosiaalisia että ympäristöongelmia.

Lisäksi ”vihreä kasvu” luo koko ajan suurempaa kysyntää, mihin kapitalismi vastaa suuremmalla tarjonnalla ja tuotannolla eli luonnonvarojen kulutuksella. Tämä ”peruuttamaton repeämä” yhteiskunnan ja luonnon välillä aiheuttaa ennen pitkää totaalisen ympäristökatastrofin.

Katastrofin tilalle Saito tarjoaa ”degrowth-kommunismia”: sen sijaan, että haviteltaisiin koko ajan uutta ja enemmän, pitäisi hyödyntää paremmin ja jakaa tasaisemmin sitä, mitä meillä jo on. Tähän päästää Saiton mukaan kohtuutaloudella, olemassa olevien resurssien uudella jaolla, ääririkkaiden kireällä verotuksella ja talouden demokraattisella suunnittelulla. Degrowth-kommunismiin Kohei Saito liittää myös fossiiliteollisuuden yritystukien lopettamisen, nelipäiväiseen työviikkoon siirtymisen ja maksimitulon säätämisen lailla. Saito määrittelee degrowth-kommunistisen yhteiskunnan sellaiseksi, jossa on yksityistä riittävyyttä ja julkista luksusta.

Kuulostaa hyvältä, mutta Saiton visio on kuitenkin helpommin kuviteltu kuin tehty. Jo pelkästään sanoihin degrowth ja kommunismi liittyy niin negatiivisia mielleyhtymiä, että poliittista liikettä niiden tavoittelemiseksi on hankala saada aikaiseksi. Superrikkaat eivät suostu alentamaan elintasoaan edes ympäristökatastrofin edessä. On vaikea kuvitella myöskään ammattiyhdistysliikettä, joka olisi sitoutunut talouskasvusta luopumiseen.

Voidaan kuitenkin kysyä, mihin pääoman ehdoilla tapahtuvaa talouskasvua enää tässä maailmassa tarvitaan? Maailmassa riittää jo nyt tarpeeksi vaurautta takaamaan jokaiselle planeetan asukkaalle kohtuullinen ja elämään riittävä elintaso, jos se jaettaisiin tasaisemmin.

”Talouskasvusta luopuminen” kuitenkin tarkoittaa monien tavallisten ihmisten mielissä työttömyyttä, asunnottomuutta, köyhyyttä ja kurjuutta kapitalismin oloissa. Jos yksi päättää luopua talouskasvusta, häviää hän kasvutalouden kilpailussa.

Rajattomaan kasvuun ei meillä ole kuitenkaan tällä planeetalla varaa.

Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veronika Honkasalo puhuu eduskunnan täysitunnossa. Vieressä seuraavat vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Mai Kivelä.

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

Suomea johtavat tällä hetkellä miespresidentti ja miespääministeri, mutta enemmistö ministereistä on naisia.

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta 2025.

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

Minja Koskela kritisoi valtiovarainministerin toimia.

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

Uusimmat

Veronika Honkasalo puhuu eduskunnan täysitunnossa. Vieressä seuraavat vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Mai Kivelä.

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

Suomea johtavat tällä hetkellä miespresidentti ja miespääministeri, mutta enemmistö ministereistä on naisia.

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta 2025.

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

Minja Koskela kritisoi valtiovarainministerin toimia.

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
03

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
04

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
05

Sunnuntaivieras: Onko vankila välttämätön? Vankeuslaitoksen kritiikki on osa vasemmistolaista ja feminististä visiota

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

16.06.2025

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

16.06.2025

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

16.06.2025

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

16.06.2025

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

15.06.2025

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

15.06.2025

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

15.06.2025

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

15.06.2025

Nuoren Kuhalan erottaa vanhasta vain valuutta eli Kuoleman kurkkupurkit tarjoaa takuuvarmaa viihdettä ja virnettä

14.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

14.06.2025

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

13.06.2025

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

13.06.2025

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

13.06.2025

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

13.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään