Donald Trump ei ole vieläkään tunnustanut hävinneensä vuoden 2020 presidentinvaaleissa Joe Bidenille. Hänen leirinsä on jatkanut toitottamista ”varastetuista vaaleista”, vaikka oikeusistuin toisensa jälkeen on osoittanut väitteet vilpistä vääriksi.
Ennen viime vaaleja trumpilaiset aloittivat epäluulon kylvämisen jo kuukausia ennen vaaleja. Nyt pohjatyötä on tehty koko vaalikauden ajan loppua kohti kiihdyttäen. Johtavan konservatiivisen ajatushautomon Heritage Foundationin johtajiin kuuluva Mike Howell väitti heinäkuussa, että vapaiden ja rehellisten vaalien toteutumiselle on ”nollan prosentin mahdollisuus”, ja syynä ovat demokraatit.
Republikaanit ovat nyt varautuneet entistä paremmin tuloksen kiistämiseen, jos Trump häviää marraskuun 5. päivän vaalit. Republikaanien valtakunnallinen puoluejohto on aiempaakin tukevammin trumpilaisten hallussa, varapuheenjohtajanaan Trumpin miniä Lara Trump.
Trumpilaiset kylvävät epäluuloa vaalien rehellisyyttä kohtaan.
Väite varastetuista vaaleista on uskontunnustus, jonka epäily tekee elämästä puolueessa vaikeaa. Gallupin mukaan kaksi kolmasosaa republikaanien äänestäjistä uskoo, että vaalit varastettiin.
The New York Times (NYT) julkaisi heinäkuussa laajan artikkelin, jonka mukaan edellinen yritys tuloksen kumoamiseen oli kaoottinen ja improvisoitu, nyt vaalijärjestelmän heikkouksia on etsitty systemaattisesti.
Pelin politiikan mahdollistaa se, että Yhdysvaltain vaalijärjestelmä on sekasotku, jossa säännöt vaihtelevat osavaltioittain ja jopa piirikunnittain. Lisäksi niitä muutetaan vähän väliä edun saamiseksi paikalliselle valtaa pitävälle puolueelle.
”Miljoonia ei-kansalaisia”
Ennen vaaleja tapahtuvat operaatiot on tunnettu jo kauan. Niihin kuuluu gerrymandering eli osavaltion vaalipiirirajojen vetäminen johtavalle puolueelle edullisiksi. Toinen on äänestämisen tahallinen vaikeuttaminen, erityisesti mustien ja muiden vähemmistöjen asuttamilla alueilla.
Viime vaaleissa republikaanien hampaissa oli ennen kaikkea postiäänestäminen. Sitä kohtaan onnistuttiin kylvämään niin hyvin epäluuloa, että osalta Trumpin omia kannattajia saattoi jäädä äänestämättä koronasulkujen aikana.
Nyt trumpilaisten tähtäimessä on äänestäjien rekisteröityminen. He väittävät, että ”miljoonia” ei-kansalaisia on pääsemässä vaaliuurnille. Näin teemaan saadaan yhdistettyä myös ”laittomat” siirtolaiset, eteläraja ja silkka rasismi.
Näyttöä ei tästäkään ole. Päinvastoin, lukuisat tutkimukset osoittavat, että äänioikeudettomien pääsy äänestämään on äärimmäisen harvinaista, kuten vaalivilppikin. Samalla erään tutkimuksen mukaan yli 21 miljoonan amerikkalaisen on vaikea saada äänioikeuden todistavia dokumentteja.
Neljä vuotta sitten trumpilaisten viimeinen konsti oli painostaa varapresidentti Mike Penceä, jotta hän ei vahvistaisi vaalitulosta kongressissa. Pence ei suostunut, ja kongressin 6.1. 2021 vallanneet äärioikeistolaiset uhkasivat hirttää hänet.
Nebraska on Mainen ohella ainoa osavaltio, jossa voittaja ei saa kaikkia osavaltion valitsijamiehiä. Tämän ansiosta yksi viidestä valitsijamiehestä (suurimman kaupungin Omahan vaalipiiristä) on pari kertaa mennyt demokraateille. Trumpilaiset ovat yrittäneet muuttaa järjestelmää, mutta ainakin toistaiseksi yksi omapäinen republikaani osavaltion kongressissa on ollut esteenä.
Huomio tuloksen vahvistamiseen
Republikaanit ovat asettaneet tavoitteeksi saada valtakunnallisesti satatuhatta jäsentään vaalitarkkailijoiksi. Tämän pelätään pahimmillaan johtavan kaaokseen vaalipaikoilla, jos tarkkailijat ryhtyvät painostamaan äänestäjiä tai vaalitoimitsijoita.
Kiristynyt poliittinen ilmapiiri on johtanut siihen, että ennen lähinnä teknisinä virkailijoina pidetyt vaalitoimitsijat ovat alkaneet tuntea turvattomuutta. Brennan Centerin toukokuussa julkaiseman kyselyn mukaan 38 prosenttia paikallisista vaalivirkailijoista kertoo kokeneensa uhkailua tai häirintää.
Uusi piirre tämän vuoden vaaleissa on se, että trumpilaiset ovat valmistelleet keinoja, joilla haitata tuloksen vahvistamista.
Vaalitulos pitää vahvistaa peräti neljä kertaa: piirikunnassa, osavaltiossa, valitsijamiesten kokouksessa ja lopulta kongressissa.
Jokaista vaihetta on pidetty puhtaasti seremoniallisena. Epäselvyyksien ratkomiseen on toiset keinot eli tarkistuslaskennat ja oikeusistuimet. Joissakin osavaltioissa tarkistuslaskenta on pakollinen, jos marginaali on pieni eli esimerkiksi alle yhden prosenttiyksikön.
Trumpilaisten operaatio lähtee paikallistasolta. He ovat ryhtyneet useiden piirikuntien vaalilautakunnissa ajamaan periaatetta, että vaalituloksen vahvistaminen olisikin harkinnanvaraista.
Viime talven esivaaleissa käytiin harjoituskierros, jossa useissa tapauksissa viivytettiin republikaanien oman esivaalituloksen vahvistamista.
Operaatio on keskittynyt vaa’ankieliksi arvioituihin osavaltioihin.
Esimerkkitapaus Georgia
Hyvä esimerkki trumpilaisten toiminnasta on yksi vaa’ankieliosavaltioista, Georgia. He aloittivat valtaamalla osavaltion vaalilautakunnan.
Vielä viime vuonna vain yksi sen viidestä jäsenestä kuului trumpilaisiin. Puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä olivat omatahtoisia republikaaneja, yksi jäsen demokraatti.
Tammikuussa vaihdettiin yksi itsenäinen republikaani trumpilaiseen. Se ei riittänyt, vaan helmikuussa trumpilaiset hävisivät 3–2 ehdotuksensa, jolla olisi rajoitettu postiäänestystä.
Tämän jälkeen osavaltion republikaanipuolue päätti, että lobbarit eivät voi edustaa puoluetta lautakunnassa. Yksi republikaanijäsenistä oli juristina usean piirikunnan lobbarirekisterissä. Toukokuussa tämä erosi painostuksen alla, ja trumpilaiset saivat kolmannen jäsenen lautakuntaan. Tilalle tullut uusi jäsen on ääneen retostellut, että hänelle on luvattu paikka tulevassa Trumpin hallinnossa.
Heinäkuussa hyväksytyn osavaltion lain mukaan on kenen tahansa äänioikeutetun entistä helpompaa haastaa toisen henkilön äänioikeus.
Elokuussa lautakunta päätti, että piirikuntien vaalilautakuntien jäsenet voivat tutkia äänestysdokumentteja ennen kuin suostuvat vahvistamaan tuloksen.
Lautakunnan syyskuussa antaman määräyksen mukaan jokaisessa piirikunnassa on kolmen paikallisen lautakunnan jäsenen, kunkin erikseen, laskettava käsin, että vaalilippujen määrä vastaa äänestyskoneissa annettujen äänien määrää. He eivät kuitenkaan saa laskea käsin eri ehdokkaiden äänimääriä.
Muun muassa osavaltion korkein vaaliviranomainen, valtiosihteeri Brad Raffensberger (republikaani) on arvostellut uusia määräyksiä. Ne annettiin hänen mukaansa aivan liian myöhään, eivätkä ratkaise mitään todellista ongelmaa. Viime vaaleissa Raffensberger tunnetusti kieltäytyi ”löytämästä” Trumpille tämän vaatimia 11 780 lisä-ääntä, joilla Trump olisi voittanut osavaltion.
Päämääränä epäluottamus
Monet trumpilaisten vaatimuksista voivat tuntua viattomilta ja suomalaiseen vaalijärjestelmään tottuneista jopa itsestäänselvyyksiltä. He väittävätkin vain haluavansa parantaa vaalien läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä.
Yhdysvallat on kuitenkin maa, jossa ei ole yhtenäisiä vaalikäytäntöjä eikä yksiselitteisiä äänioikeutettujen luetteloita. Trumpilaiset ovat esimerkiksi joissakin piirikunnissa väittäneet, että tuoreissa listoissa on liikaa äänioikeutettuja – verrattuaan niitä joihinkin aivan toisiin tarkoituksiin luotuihin, jo vanhentuneisiin rekistereihin.
Georgiassa on 11 miljoonaa asukasta ja 159 piirikuntaa. Piirikunnista suurin on yli miljoonan asukkaan Fulton, joka käsittää osan Atlantan suurkaupunkialueesta. Demokraateilla on vahva kannatus Fultonissa.
On selvää, että vaalilippujen käsinlaskenta kestää Fultonissa kauemmin kuin pienissä maaseutupiirikunnissa. Tämä antaa trumpilaisille tilaisuuden väittää, että Trump on ollut Georgiassa johdossa, mutta sitten kummallisesti loppumetreillä hävinnyt (jos siis näin käy).
Monissa osavaltioissa kiisteltyjä vaalisääntöjä on viety oikeusistuimiin, ja ne saattavat vielä muuttua aivan viime hetkillä.
Näin tapahtuikin Georgiassa. Piirituomari määräsi lokakuun puolivälissä, etteivät vaalilautakuntien jäsenet voi kieltäytyä tuloksen vahvistamisesta ja torjui vaalilippujen pakollisen käsinlaskennan. Hänen mukaansa uudet säännöt oli annettu liian lähellä vaaleja.
Tämä ei haittaa trumpilaisten operaatioita, sillä varsinainen tarkoitus on silti saavutettu. Vaalijärjestelmää kohtaan on kylvetty epäluuloa ja vaaleja voidaan väittää varastetuiksi.
Toinen tarkoitus on tuloksen vahvistamisen viivyttäminen. Se on omiaan luomaan hämminkiä ja antaa Trumpin joukoille tilaisuuden etsiä haavoittuvia kohtia, joihin iskeä.
Kaikkien aikojen sekasotku?
NYT:n jutun mukaan republikaanien tavoitteena on aiheuttaa vaalijärjestelmään ”oikosulku”, jos Trump häviää.
Vuonna 2022 kumpikin pääpuolue oli hyväksymässä lakia, jonka tarkoitus on vaikeuttaa vaalituloksen haastamista. Asiantuntijoiden mukaan se ei kuitenkaan tukkinut kaikkia porsaanreikiä. Esimerkiksi osavaltion valitsijamiehet pystytään hylkäämään senaatin ja edustajainhuoneen enemmistöpäätöksellä.
Osavaltioissa on omat aikarajansa piirikuntien tuloksen vahvistamiselle. Kaikkien osavaltioiden on saatava vaalituloksensa vahvistettua viimeistään 11. joulukuuta, ja valitsijamiehet kokoontuvat valitsemaan presidentin 17. joulukuuta.
Jokaisessa välissä on mahdollisuus temppuiluun. Laeista ei löydy kiistattomia määräyksiä sille, mitä tapahtuu, jos jossain portaassa ei tulosta vahvisteta määräaikaan mennessä.
Jos trumpilaiset saavat tilanteen tarpeeksi kiharaiseksi, voi olla, että presidentin valinta siirtyy perustuslain 12. lisäyksen mukaisesti valitsijamiehiltä kongressin edustajainhuoneelle. Äänestyksessä ei silloin ratkaise puolueiden edustajamäärä, sillä kullakin osavaltiolla on vain yksi ääni. Tämä suosii republikaaneja.
Viimeisenä lukkona trumpilaisilla on korkein oikeus, jossa konservatiiveilla on 6–3 -enemmistö.
uutiskirje 
