Valtiovarainministeriön hallitukselle tekemien työllisyysvaikutusarvioiden taustaoletuksista on löytynyt ongelmia. Kalevi Sorsa -säätiön torstaina julkaisemassa raportissa osoitetaan, että hallituksen päätösten työllisyysvaikutukset voivat olla murto-osa verrattuna valtiovarainministeriön arvioihin.
– Valtiovarainministeriön laskelmien taustaoletuksissa riittää ongelmia, kuten viittauksia vanhentuneisiin tutkimusaineistoihin. Laskelmien keskeiset oletukset on poimittu vain kolmesta tutkimuksesta, jotka koskevat toisenlaisia ja eri oloissa tehtyjä uudistuksia kuin hallituksen toimet. On ikävää, että talouspoliittisessa keskustelussa on ripustauduttu näin epävarmoihin ennusteisiin, toteaa raportin toinen kirjoittaja, SOSTEn ekonomisti Otto Kyyrönen.
Kyyrönen käy raporttiin kirjoittamassa artikkelissa läpi kaikki valtiovarainministeriön kesäkuuhun 2024 mennessä julkaisemat arviointimuistiot. 20 muistiossa valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyyden kasvavan Petteri Orpon hallituksen toimien vuoksi 74 100 henkilöllä.
Suomessa valtiovarainministeriön työllisyysvaikutusarviot ovat saaneet hyvin keskeisen roolin, kun eri hallitukset ovat tehneet työllisyystoimiaan. Viime hallituskaudella keskusta vaati, että työllisyystoimien vaikutusten pitää olla nimenomaan valtiovarainministeriön verifioimia.
Kyyrönen havaitsi, että VM on useissa laskelmissaan nojannut tutkimukseen vuonna 2003 voimaantulleesta uudistuksesta, jossa tarkasteltiin yli 20 vuoden työhistorian omaavien työttömien ansiopäivärahan korotusta 15 prosentilla. Orpon hallitus sen sijaan on laskenut tukia, minkä lisäksi toimet koskevat toisenlaisia työttömien ryhmiä.
– Osa valtiovarainministeriön käyttämien tutkimusten aineistoista on kerätty viime vuosituhannella ja tuoreimmatkin ovat yli kymmenen vuoden takaa. Tällaisiin arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta, sillä työllisyys on nyt selvästi korkeammalla tasolla. Helpommin työllistettävä osuus työvoimasta on jo töissä, joten kannustimet eivät todennäköisesti enää vaikuta niin vahvasti kuin aiemmin, Kyyrönen puntaroi.
Puutteellista arviointia voi raportin mukaan perustella sillä, ettei luotettavampia tutkimusaineistoja niiden pohjaksi ole yksinkertaisesti olemassa.
– Puutteellisenkin datan pohjalta voi ja pitääkin tehdä arvioita ja ennusteita. Eri asia sitten on, kannattaako koko työllisyyspolitiikka ja sen työkalupakki virittää niiden varaan, Kyyrönen toteaa.
60 000 ihmisen heitto
Raportin toinen kirjoittaja on pitkän linjan työmarkkinaekonomisti Ralf Sund. Sund tarkastelee omassa artikkelissaan VM:n vaikutusarviomenetelmiin liittyvää epävarmuutta vaihtoehtoisen laskelman avulla.
Sundin mukaan VM:n arviot ovat ylioptimistisia. Yksi syy on se, että niiden aineistot ovat ajalta, jolloin työllistäminen oli helpompaa.
– Kun myös hallituksen päättämien säästöjen vaikutukset huomioidaan arviossa, sen toimien työllisyysvaikutukset laskevat 13 000:een, siis murto-osaan valtiovarainministeriön laskelmien 74 100:sta, Sund tiivistää.
Sund arvioi hallituksen säästöpäätösten lyhyen aikavälin vaikutuksia työllisyyteen niin kutsutun finanssipolitiikan kertoimen avulla. Finanssipolitiikan kerroin kertoo, kuinka paljon bruttokansantuote laskee sopeutuksen seurauksena.
– Vaikkei säästöpäätösten vaikutuksia edes huomioisi, valtiovarainministeriön laskelmien oikaisu pienentää arviota lisätyöllisistä 40 000:lla. Tutkimusten pohjalta voi siis päätyä hyvin erilaisiin lukuihin. Se kertoo laskelmien epävarmuudesta, joka pitäisi ottaa päätöksenteossa paremmin huomioon. Vain yhteen lukuun ei pidä nojata, Sund kehottaa.
Sorsa-säätiön mukaan Sund on laskelmassaan huomioinut valtiovarainministeriötä kattavammin hallituksen päätösten ristikkäisvaikutuksia. Ristikkäisvaikutukset johtuvat siitä, että useat leikkaukset kohdistuvat samoihin ihmisiin. Lisäksi hän on sivuuttanut laskelmia, joiden oletukset eivät nojaa suoraan tutkimukseen. Esimerkiksi aikuiskoulutustuen vaikutuksia koskevassa laskelmassa VM ei ole huomioinut sen työllisyyttä lisääviä vaikutuksia.
– Hallituksen julkisen talouden tasapainotus on sen tavoitteleman sadantuhannen lisätyöllisen varassa. Siihen verrattuna vaihtoehtoisen työllisyysvaikutusarvion toteutuminen tarkoittaisi vuosittain reilusti yli miljardin euron lisäalijäämää. Tällä hetkellä hallitus on tavoitteestaan takamatkalla, koska työllisyys on laskenut sen kaudella jopa kymmenillätuhansilla, Sund sanoo.
uutiskirje 