SAK:n liittojen julkilausuttu kymmenen prosentin palkankorotustavoite on täysin realistinen eikä ainakaan alimitoitettu, sanoo vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, Pyhäsalmen kaivoksen pääluottamusmies Jouni Jussinniemi.
Hän puhui myös Teollisuusliiton valtuuston kokouksessa Helsingissä tällä viikolla.
– Kun työttömyysturvaa heikennetään, on luonnollista että työttömyys- ja muutosturvaa pyritään parantamaan työehtosopimuksien kautta. Se mistä valtio luopuu, siitä siirtyy vastuu työnantajille, kun puhutaan työttömyysturvasta. Siinä ei kenellekään kosteta. Siinä puolustetaan heikoimmassa asemassa olevaa. Tulee muistaa, että työttömyys on kasvussa., Jussinniemi kertoo KU:lle.
– Kun katsotaan kylmiä faktoja ja sitä, kuinka kovasti inflaatio on kurittanut pieni- ja keskituloisia työntekijöitä, ei 10 prosentin tavoite ole kohtuuton. Eikä se romuta Suomen kilpailukykyä. Etelärannasta huudellaan, että tavoite ei ole tästä maailmasta. Minä sanon, että he eivät enää tunne sitä maailmaa, millaisessa inflaatiokurimuksessa me duunarit elämme.
Jouni Jussinniemi korostaa, että Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa täytyy nyt hakea tuntuvia palkankorotuksia, koska työntekijöiden ostovoima on laskenut huomattavasti. Samalla hallitus on leikannut yhteiskunnan tukirakenteista.
– On leikattu asumistuesta, työttömyysturvasta, ansiosidonnaisesta ja monesta muusta. Samalla arvonlisäveroa on nostettu. Silloin palkkoja pitää nostaa, Jussinniemi toteaa.
Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvellä asuva Jouni Jussinniemi arvioi, että poliittisesta tilanteesta huolimatta palkankorotukset eli raha on varmasti sellainen kysymys, joka teollisuuden työntekijöiden kenttäväkeä eniten puhututtaa.
– Rahaahan ei palkankorotuksiin ole ikinä, vaan TES-neuvotteluissa aina kaksi köyhää neuvottelee keskenään, hän naurahtaa.
Jarruttaako työnantajapuoli?
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta käytävät neuvottelut ovat olleet käynnissä jo kaksi kuukautta, mutta sopua ei ole saatu aikaan. Alan työehtosopimus purkautuu tällä viikolla, ja alalle on annettu kuusi lakkovaroitusta. Varoitusten piirissä on 220 yritystä, 430 toimipaikkaa ja 33 000 työntekijää.
Neuvotteluiden pattitilanteesta Jouni Jussinniemi syyttää työnantajia.
– Minun näkemykseni mukaan Teknologiateollisuuden norsunluutornissa halutaan hakea pysyviä, rakenteellisia muutoksia työntekijöiden palkanmuodostukseen ja suomalaisiin työmarkkinoihin. Ei tämä muuten olisi näin vaikeata, hän sanoo.
Jussinniemen arvion mukaan työnantajapuoli jarruttaa nyt tarkoituksella neuvotteluita ja yrittää syöttää työntekijäpuolelle käärmekeittoa. Hän uumoilee, että työnantajapuoli on jonkinlaisella kostoretkellä ja hakee sovun sijaan selkävoittoa työntekijöistä.
Jussinniemi ei sanojaan säästele.
– Peliä voi tietysti pelata monella tapaa, mutta työnantaja on valinnut nyt tällaisen tien. Itse haistan näistä sen, että tässä on työnantajilta sikapeli käynnissä, enkä halua tätä yhtään kaunistella.
– EK:n takabunkkerista on hallitukselle annettu ohjeet siitä, että mistään ei neuvotella, vaan kaikki läpi. Meitä syytettiin aikanaan siitä, ettemme neuvotelleet vientimallista. No ei neuvoteltu, kun ei ollut mitään neuvoteltavaa! Kaikki olennaiset asiat luottamusmiehen asemasta ja ansiosidonnaisen leikkaamisesta ja lakko-oikeudesta lähtien oli ängetty pakolla hallitusohjelman kautta läpi. Ei siinä ole mitään neuvotteluvaraa, Jussinniemi puuskahtaa.
Hän spekuloi, hakeeko työnantaja tahallaan tilannetta, jossa sopimusta ei synnykään.
”Kun sopimusta ei synny, kärsijöinä ovat nimenomaan pienet yritykset.”
– Minusta se on vastuuton tapa lähteä ajamaan tätä asiaa. Kun sopimusta ei synny, kärsijöinä ovat nimenomaan pienet yritykset, Jussinniemi sanoo ja muistuttaa, että yleissitovat työehtosopimukset ovat myös työnantajien etu.
– Kun työehtojen perusteet ovat samat, niin kaiki tietävät, paljonko maksetaan ja mistä.
uutiskirje 
