Pakistanilaisesta Lahoren kaupungista tuli marraskuussa maailmanjohtaja ilmanlaadun kehnoudessa. Ilman saasteisuutta mittaava ilmanlaatuindeksi kipusi Lahoressa lukemaan 1200 asteikolla, jolla jo 200 merkitsee terveyshaittoja.
– On ollut kamalaa, olen sairastellut viimeiset kymmenen päivää, opettaja Natasha Sohail, 29, sanoo.
Hän potee astmaa ja ilmanlaadun romahdus on nostanut hänelle kuumeen ja aiheuttanut huimausta.
– Paikallishallinnon toimet ovat riittämättömiä. Tämä on jo rikollista.
Kahdeksan vuoden ajan Sohail on turvautunut astmalääkkeisiin ja inhalaattoreihin. Sinä aikana kaupungin peittymisestä savusumuun on tullut jokavuotinen ilmiö. Kotona hänellä on neljä ilmanpuhdistinta. Kohtalo on kova, ja kohtalotovereita riittää.
Koulut suljettiin
– Sairaalat ja klinikat ovat viime viikkoina muuttuneet ahtaiksi, kun niissä on hoidettu kymmeniätuhansia hengitystie- ja sydänsairauksista kärsiviä potilaita. Kehnon ilman henkistä hintaa ei voi vielä edes arvioida, tohtori Ashraf Nizami sanoi marraskuussa.
Hän on Pakistanin lääketieteellisen yhdistyksen Lahoren-osaston johtaja.
Punjabin maakunnan kehitys- ja ympäristöministeri Mariam Aurang Zeeb kertoo, että Lahore on vuoden aikana kärsinyt terveydelle haitallisesta ilmasta 275 päivänä. Lämpötilat ovat olleet yli kaksi celsiusastetta tavanomaista korkeampia.
”Luulen, että olisi paljon tehokkaampaa investoida joukkoliikenteeseen.”
Kun Lahoren ilmanlaatuindeksi ylitti tuhannen marraskuun ensimmäisellä viikolla, viranomaiset sulkivat kaikki perus- ja toisen asteen koulut. Punjabin ympäristöministeriön johtajan Jahangir Anwarin mukaan koulut pysyvät kiinni kunnes ilmanlaatu kohenee.
– Nuoret lapset ovat haavoittuvia ja me haluamme välttää hätätilanteen. Voimme palata verkko-opetukseen, kuten pandemian aikana, Anwar toteaa.
Omaisuus ilmanpuhdistimiin
Kahden nuoren pojan äiti Aliya Khan asennutti neljä vuotta sitten kotiinsa neljä ulkomailta tuotua ilmanpuhdistinta, jotka maksoivat 31000 rupiaa (105 euroa) kappaleelta. Vanhemmalla pojalla on astma. Tänä vuonna kotiin ostettiin vielä viides ilmanpuhdistin, joka maksoikin jo 60000 rupiaa (203 euroa).
– Olemme maksaneet ilmanpuhdistimista omaisuuden, mutta ei siinä vielä kaikki. Puhdistimien suodattimet täytyy vaihtaa vuosittain, ja se maksaa 10000 rupiaa (34 euroa) konetta kohden, Khan huokaa.
Vanhemman pojan yksityiskoulussa ei ollut ilmanpuhdistimia, joten vanhempien täytyi ostaa sellainen myös pojan luokkahuoneeseen.
Hassan Zaidille, 37, savusumu tuo elannon. Parhaillaan hän yrittää toimittaa satoja ilmanpuhdistimia erääseen lahorelaiseen kouluun.
IT-insinööri Zaid alkoi rakentaa ilmanpuhdistimia viisi vuotta sitten. Tyttären yskän innoittamana hän osti ulkomaisen ilmanpuhdistimen, purki sen osiin ja ymmärsi, että osaisi rakentaa sellaisen itsekin.
– Minun ilmanpuhdistimeni toimivat paremmin ja näyttävät paremmilta kuin tuontilaitteet, mutta maksavat vain 25000 rupiaa. Ne käynnistyvät sähkökatkojen jälkeen automaattisesti, ovat lähes äänettömiä ja helppoja korjata. Suodatin maksaa 2500 rupiaa, Zaid kehuu tuotettaan.
Keppiä ja porkkanaa
Viranomaiset ovat kyllä ryhtyneet toimiin. Tarjolla on niin keppiä kuin porkkanaakin.
Ruuan grillaaminen ilman suodattimia on kielletty, samoin moottoripyörätaksit. Myös maanviljelijöiden harjoittama riisin sänkipeltojen polttaminen on kielletty ja yli neljääsataa kieltoa rikkonutta vastaan on jo aloitettu oikeustoimet.
”Valtion omat luvut näyttävät, että maatalouden osuus savusumusta on alle neljä prosenttia.”
Peltojen kulottamisen vaihtoehdoksi maanviljelijöille on jaettu tuhat subventoitua suorakylvökonetta, joilla uudet siemenet voi kylvää sänkipeltoa polttamatta ja muokkaamatta.
Näillä keinoilla maatalouden panos savusumun syntyyn kutistuu – mutta ongelma ei sillä ratkea.
Helppoja kohteita
– Valtion omat luvut näyttävät, että maatalouden osuus savusumusta on alle neljä prosenttia. Miksi uhrata niin paljon aikaa ja varoja juuri maatalouteen, miksei keskitytä suurempiin saastuttajiin, kuten liikenteeseen, maanviljelijä Hassan Khan kysyy.
Nizami puolestaan kyselee, miksei ketään ole saatu vastuuseen miljoonien puiden kaatamisesta laittomien asuma-alueiden alta. Sänkipeltojen polton valvonta tuntuu siihen nähden oudolta painotukselta.
Viranomaiset ovat myös tuhonneet yli 600 tiilenpolttouunia, jotka eivät olleet siirtyneet tiilien kuivumista tehostavaan ja päästöjä vähentävään siksak-tekniikkaan.
– Tiilenpolttouunit olivat alhaalla riippuva hedelmä, helppo kohde. Uunien mielivaltaista tuhoamista tehokkaampi tapa tarttua ongelmaan olisi rahalla kannustaa uunien omistajia uudistamaan ne, Pakistanin korkeimman oikeuden tuomari ja Pakistanin ympäristölakiyhdistyksen presidentti Parvez Hassan sanoo.
– Kuten hyvin tiedetään, liikenne-, rakennus- ja tekstiilisektorit ovat suurimpia saastuttajia. Ne ovat erittäin vaikutusvaltaisia ja Pakistanissa valta on aina tarkoittanut lain yläpuolella olemista. Poliittisen tahdon ja valvontamekanismien puute estävät sääntelyn toteutumisen. Mikään maa ei ole onnistunut tekemään hyvää ympäristöpolitiikkaa ilman kykyä valvoa sen toimeenpanoa, Hassan lisää.
Liian hidas reaktio
Epäkelvot kulkuneuvot tuottavat Punjabin ilmansaasteista 43 prosenttia. Lahoressa on 1,3 miljoonaa autoa ja 4,5 miljoonaa moottoripyörää. Liikennepoliisi on määrätty takavarikoimaan katsastamattomat kulkuvälineet. Lokakuussa jäi kiinni yli 24000 kelvotonta ajoneuvoa.
– Luulen, että olisi paljon tehokkaampaa investoida joukkoliikenteeseen. Siitä ei kuitenkaan puhuta, vaan tuodaan vain yhä lisää henkilöautoja kaupunkien kaduille, maanviljelijä Khan arvelee.
Ministeri Aurang Zeeb on varoittanut, että kaupunki voidaan sulkea kokonaan.
Punjabin paikallishallinto on joka tapauksessa lahorelaisten mielestä reagoinut liian hitaasti. Hassanin mielestä toimiin olisi pitänyt ryhtyä jo puoli vuotta ennen savusumukautta, ja toimia olisi myös pitänyt tinkimättä valvoa. Lisäksi kansalaisia olisi pitänyt valistaa.
Valtiolla on ollut savusumusuunnitelma käynnissä jo viime huhtikuusta lähtien. Siinä edellytetään kansalaisilta yhteistyöhalukkuutta, muun muassa sisätiloissa pysyttelemistä sekä halua pitää suojamaskeja ulkona. Ministeri Aurang Zeeb on varoittanut, että kaupunki voidaan sulkea kokonaan, jos maskimääräystä ei noudateta.
– Suunnitelma ei näytä toimivan, sillä ilmanlaatu vain muuttuu huonosta entistäkin huonommaksi, opettaja Natasha Sohail tokaisee.
uutiskirje 