KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Naton keinot puuttua Venäjän varjolaivastoon ovat vähäiset – liikennettä kansainvälisillä vesialueilla vaikea rajoittaa

Naton odotetaan lisäävän läsnäoloaan Itämerellä.

Naton odotetaan lisäävän läsnäoloaan Itämerellä. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Itämeren Nato-maiden johtajat kokoontuivat Helsinkiin puhumaan vedenalaisen infran suojaamisesta.

Antero Eerola
14.1.2025 7.30

Ankkuri on noin 4 metriä pitkä, 2,5 metriä leveä ja painaa 11 tonnia. Tämä rautamötikkä on nyt saanut viranomaiset, poliitikot ja aivan erityisesti median Suomessa takajaloilleen.

Joulupäivänä merivartiosto ohjasi – vapaaehtoisuuden pohjalta – Suomenlahdelta Porvoon Kilpilahden satamaan öljytankkeri Eagle S:n, joka oli öljylastissa matkalla Pietarista Egyptin Port Saidiin. Kaukaisille Cookinsaarille rekisteröidyn ja Arabiemiraateissa majailevan yhtiön omistaman laivan uskotaan kaikella todennäköisyydellä katkaisseen ankkurillaan Suomen ja Viron välisen Estlink 2 -sähkökaapelin.

Tutkintaa johtava Keskusrikospoliisi epäilee tapahtuneesta nyt yhteensä yhdeksää henkilöä, rikosnimikkeinä törkeä tuhotyö ja törkeä tietoliikenteen häirintä. Laivan miehistö koostuu Intian ja Georgian kansalaisista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Syyllisyys- ja vastuukysymyksistä ei juuri tiedetä tutkinnan ollessa vielä kesken.

Voiko olla sattumaa?

Media Suomessa on elänyt tapauksella jo viikkoja, vaikka uutisoitavaa ei aina ole ollut. Siksi tiedotusvälineet ovat raportoineet jopa tankkerin vessojen tyhjentämisen ja juomaveden toimittamisen laivaan.

Eagle S. herättää epäilyksiä, sillä tuoreessa muistissa on kaksi muuta tapausta, jossa rahtilaivojen ankkurit ovat tuhonneet Itämeren vedenalaista infraa.

Lokakuussa 2023 kiinalainen konttilaiva Newnew Polar Bear vaurioitti Suomen ja Viron välistä Balticconnector -kaasuputkea. Marraskuussa 2024 niin ikään kiinalainen kuivarahtialus Yi Peng 3 puolestaan katkaisi Ruotsin ja Liettuan sekä Suomen ja Saksan välisiä tietoliikennekaapeleita.

Julkisuudessa tapaukset on jo ennätetty yhdistää toisiinsa. Toistaiseksi argumentiksi on kelvannut vihjailu siitä, ettei tämä voi olla sattumaa.

Julkisuudessa on väitetty myös, että Venäjän tiedustelupalvelut olisivat pakottaneet Yi Peng 3:n miehistön katkomaan kaapeleita.

KU:n kuuleman Suojelupoliisin katsauksen mukaan tämä on epätodennäköistä, sillä Kiina on tietoisesti halunnut pitää selvää hajurakoa siihen, miten Venäjä Euroopassa toimii. Kuvio ei sovi Kiinan toimintatapaan. Myös presidentti Alexander Stubb on suhtautunut epäillen tällaisiin väitteisiin.

Lisää Natoa Itämerellä

Samalla sotilasliitto Nato on reagoinut Itämeren kaapelikatkoihin voimakkaasti.

Sen aloitteesta Helsinkiin onkin nyt hälytetty kaikki Itämeren Nato-valtioiden päämiehet. Myös järjestön uusi pääsihteeri Mark Rutte saapuu ensivierailuilleen Suomeen sotilasliiton ykkösnimenä.

Tapaamisen teemana on vedenalaisen infrastruktuurin suojaaminen ja vastaaminen Venäjän niin sanotun varjolaivaston toimintaan.

Presidentti Stubbin ja Viron pääministeri Kristen Michalin yhdessä isännöimään kokoukseen saapuvat Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda, Puolan pääministeri Donald Tusk sekä Saksan liittokansleri Olaf Scholz.

Pohjoismaista mukana ovat Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson. Euroopan unionia puolestaan edustaa EU-komission tuore varapuheenjohtaja Henna Virkkunen (kok.).

Kokouksen kouriintuntuvaksi anniksi ennustetaan julkilausumaa, jossa linjataan, miten Nato lisää läsnäoloaan Itämerellä, kuinka erilaista yksityisen sektorin tuottamaa valvontateknologiaa voitaisiin kehittää sekä millaisia mahdollisuuksia ja rajoitteita kansainvälinen merioikeus tarjoaa Venäjän varjolaivastoon puuttumiseksi.

Lisää sotalaivoja

Eagle 2:n aiheuttamaksi epäillyn kaapelirikon noustua julkisuuteen pääsihteeri Rutte lupasi jo joulukuun lopulla Naton vahvistavan läsnäoloaan Itämerellä.

Yle Uutisten mukaan alueelle olisi tulossa kymmenkunta Nato-maiden alusta, jotka jatkaisivat partiointia data- ja energiakaapeleiden läheisyydessä ainakin huhtikuuhun saakka.

Myös Iso-Britannian johtama kymmenen maan nopean toiminnan taisteluryhmä JEF (Joint Expeditionary Force) – johon Suomi myös kuuluu – ilmoitti käynnistävänsä Nordic Warden -nimisen tekoälyjärjestelmän, joka varoittaa varjolaivastoon kuuluvien alusten liikkeistä.

Taustalla lännen hintakatto

Venäjän varjolaivastolla tarkoitetaan aluksia, jotka vievät länsimaiden pakotteiden alla olevaa venäläistä öljyä maailmalle.

Kuvion taustalla on rikkaiden länsimaiden G-7-ryhmän ja Australian muodostaman niin sanotun hintakattokoalition linjaus, jonka mukaan länsimaiset alukset eivät saa viedä öljyä maailmalle, mikäli sen hinta ylittää 60 dollaria tynnyriltä. Euroopan unioni on tehnyt vastaavat päätökset.

Venäjä on turvautunut tankkereihin, jotka operoivat pakotteiden ulkopuolisten maiden lipun alla. Useimmiten laivat eivät ole venäläisomistuksessa. Ympäristön kannalta huolta on herättänyt se, että tällaiset tankkerit ovat usein vanhoja ja huonokuntoisia. Tämä lisää mahdollisuutta ympäristötuhoihin myös Itämerellä.

Helsingin Nato-kokouksen alla Suomen, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian, Liettuan ja Viron ulkoministerit vaativat hintakaton laskemista entisestään EU-komissiolle osoittamassaan kirjeessä.

Miten mennä kansainvälisille vesille?

Länsimaiden pakotteet ja kansainvälinen oikeus ovat kuitenkin eri asioita.

Siksi Naton mahdollisuudet puuttua laivaliikenteeseen kansainvälisillä vesillä ovat vähintään rajalliset, mikäli se tahtoo kunnioittaa yleisesti tunnustettu merioikeutta ja niin sanottua sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestytystä, jota se usein itse korostaa.

Mikäli yhden valtion lipun alla kulkevien tankkereiden liikkuvuutta rajoitetaan, laivat on helppo siirtää toisen lipun alle. Myös kansallisuuteen perustuva syrjintä olisi vaikeaa.

KU:n saamien tietojen mukaan Helsingissä sijaitseva Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus Hybrid CoE onkin järjestänyt Suomessa kansainvälisen asiantuntijakokouksen, jossa on pohdittu, miten vedenalaisesta sabotaasista epäiltyjen laivojen toimintaan voitaisiin puuttua myös Itämeren kansainvälisillä vesillä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään