Ankkuri on noin 4 metriä pitkä, 2,5 metriä leveä ja painaa 11 tonnia. Tämä rautamötikkä on nyt saanut viranomaiset, poliitikot ja aivan erityisesti median Suomessa takajaloilleen.
Joulupäivänä merivartiosto ohjasi – vapaaehtoisuuden pohjalta – Suomenlahdelta Porvoon Kilpilahden satamaan öljytankkeri Eagle S:n, joka oli öljylastissa matkalla Pietarista Egyptin Port Saidiin. Kaukaisille Cookinsaarille rekisteröidyn ja Arabiemiraateissa majailevan yhtiön omistaman laivan uskotaan kaikella todennäköisyydellä katkaisseen ankkurillaan Suomen ja Viron välisen Estlink 2 -sähkökaapelin.
Tutkintaa johtava Keskusrikospoliisi epäilee tapahtuneesta nyt yhteensä yhdeksää henkilöä, rikosnimikkeinä törkeä tuhotyö ja törkeä tietoliikenteen häirintä. Laivan miehistö koostuu Intian ja Georgian kansalaisista.
Syyllisyys- ja vastuukysymyksistä ei juuri tiedetä tutkinnan ollessa vielä kesken.
Voiko olla sattumaa?
Media Suomessa on elänyt tapauksella jo viikkoja, vaikka uutisoitavaa ei aina ole ollut. Siksi tiedotusvälineet ovat raportoineet jopa tankkerin vessojen tyhjentämisen ja juomaveden toimittamisen laivaan.
Eagle S. herättää epäilyksiä, sillä tuoreessa muistissa on kaksi muuta tapausta, jossa rahtilaivojen ankkurit ovat tuhonneet Itämeren vedenalaista infraa.
Lokakuussa 2023 kiinalainen konttilaiva Newnew Polar Bear vaurioitti Suomen ja Viron välistä Balticconnector -kaasuputkea. Marraskuussa 2024 niin ikään kiinalainen kuivarahtialus Yi Peng 3 puolestaan katkaisi Ruotsin ja Liettuan sekä Suomen ja Saksan välisiä tietoliikennekaapeleita.
Julkisuudessa tapaukset on jo ennätetty yhdistää toisiinsa. Toistaiseksi argumentiksi on kelvannut vihjailu siitä, ettei tämä voi olla sattumaa.
Julkisuudessa on väitetty myös, että Venäjän tiedustelupalvelut olisivat pakottaneet Yi Peng 3:n miehistön katkomaan kaapeleita.
KU:n kuuleman Suojelupoliisin katsauksen mukaan tämä on epätodennäköistä, sillä Kiina on tietoisesti halunnut pitää selvää hajurakoa siihen, miten Venäjä Euroopassa toimii. Kuvio ei sovi Kiinan toimintatapaan. Myös presidentti Alexander Stubb on suhtautunut epäillen tällaisiin väitteisiin.
Lisää Natoa Itämerellä
Samalla sotilasliitto Nato on reagoinut Itämeren kaapelikatkoihin voimakkaasti.
Sen aloitteesta Helsinkiin onkin nyt hälytetty kaikki Itämeren Nato-valtioiden päämiehet. Myös järjestön uusi pääsihteeri Mark Rutte saapuu ensivierailuilleen Suomeen sotilasliiton ykkösnimenä.
Tapaamisen teemana on vedenalaisen infrastruktuurin suojaaminen ja vastaaminen Venäjän niin sanotun varjolaivaston toimintaan.
Presidentti Stubbin ja Viron pääministeri Kristen Michalin yhdessä isännöimään kokoukseen saapuvat Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda, Puolan pääministeri Donald Tusk sekä Saksan liittokansleri Olaf Scholz.
Pohjoismaista mukana ovat Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson. Euroopan unionia puolestaan edustaa EU-komission tuore varapuheenjohtaja Henna Virkkunen (kok.).
Kokouksen kouriintuntuvaksi anniksi ennustetaan julkilausumaa, jossa linjataan, miten Nato lisää läsnäoloaan Itämerellä, kuinka erilaista yksityisen sektorin tuottamaa valvontateknologiaa voitaisiin kehittää sekä millaisia mahdollisuuksia ja rajoitteita kansainvälinen merioikeus tarjoaa Venäjän varjolaivastoon puuttumiseksi.
Lisää sotalaivoja
Eagle 2:n aiheuttamaksi epäillyn kaapelirikon noustua julkisuuteen pääsihteeri Rutte lupasi jo joulukuun lopulla Naton vahvistavan läsnäoloaan Itämerellä.
Yle Uutisten mukaan alueelle olisi tulossa kymmenkunta Nato-maiden alusta, jotka jatkaisivat partiointia data- ja energiakaapeleiden läheisyydessä ainakin huhtikuuhun saakka.
Myös Iso-Britannian johtama kymmenen maan nopean toiminnan taisteluryhmä JEF (Joint Expeditionary Force) – johon Suomi myös kuuluu – ilmoitti käynnistävänsä Nordic Warden -nimisen tekoälyjärjestelmän, joka varoittaa varjolaivastoon kuuluvien alusten liikkeistä.
Taustalla lännen hintakatto
Venäjän varjolaivastolla tarkoitetaan aluksia, jotka vievät länsimaiden pakotteiden alla olevaa venäläistä öljyä maailmalle.
Kuvion taustalla on rikkaiden länsimaiden G-7-ryhmän ja Australian muodostaman niin sanotun hintakattokoalition linjaus, jonka mukaan länsimaiset alukset eivät saa viedä öljyä maailmalle, mikäli sen hinta ylittää 60 dollaria tynnyriltä. Euroopan unioni on tehnyt vastaavat päätökset.
Venäjä on turvautunut tankkereihin, jotka operoivat pakotteiden ulkopuolisten maiden lipun alla. Useimmiten laivat eivät ole venäläisomistuksessa. Ympäristön kannalta huolta on herättänyt se, että tällaiset tankkerit ovat usein vanhoja ja huonokuntoisia. Tämä lisää mahdollisuutta ympäristötuhoihin myös Itämerellä.
Helsingin Nato-kokouksen alla Suomen, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian, Liettuan ja Viron ulkoministerit vaativat hintakaton laskemista entisestään EU-komissiolle osoittamassaan kirjeessä.
Miten mennä kansainvälisille vesille?
Länsimaiden pakotteet ja kansainvälinen oikeus ovat kuitenkin eri asioita.
Siksi Naton mahdollisuudet puuttua laivaliikenteeseen kansainvälisillä vesillä ovat vähintään rajalliset, mikäli se tahtoo kunnioittaa yleisesti tunnustettu merioikeutta ja niin sanottua sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestytystä, jota se usein itse korostaa.
Mikäli yhden valtion lipun alla kulkevien tankkereiden liikkuvuutta rajoitetaan, laivat on helppo siirtää toisen lipun alle. Myös kansallisuuteen perustuva syrjintä olisi vaikeaa.
KU:n saamien tietojen mukaan Helsingissä sijaitseva Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus Hybrid CoE onkin järjestänyt Suomessa kansainvälisen asiantuntijakokouksen, jossa on pohdittu, miten vedenalaisesta sabotaasista epäiltyjen laivojen toimintaan voitaisiin puuttua myös Itämeren kansainvälisillä vesillä.
lehti 