Opintotuen kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä luovutti loppuraporttinsa hallitukselle viime viikolla. Työryhmän ehdotukset ovat jäämässä sanahelinäksi hallituksen talouskurin kynsissä, katsoo Vasemmisto-opiskelijat Vasop ry.
Opintotuen kokonaisuudistuksen työryhmä on saanut paperille niitä tosiasioita, jotka ovat olleet opiskelijoille itsestäänselvyyksiä jo pitkään. Vasemmisto-opiskelijat kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että työryhmä näkee tarpeelliseksi korottaa opiskelijoiden tukia, pidentää tukiaikaa, tukea täysipäiväistä opiskelua ja vahvistaa lainaturvallisuutta. Ilman taloudellisia panostuksia uudistus jää Vasopin mukaan kuitenkin vain kauniiksi sanoiksi paperille.
– Hallituksen toimet ovat tähän asti olleet esitykseen nähden päinvastaisia. Luottamus siihen, että tämä hallitus onnistuu vahvistamaan kaikkien opiskelijoiden tilannetta on lähes olematon, sanoo Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Nea Hakala.
Esimerkkeinä tästä toimivat Hakalan mukaan opintorahan indeksijäädytys, jonka pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus toteutti ensi töikseen sekä opiskelijoiden lainataakan kasvattaminen.
Työryhmä tunnisti selkeästi, että päätoimisesti opintojen tekeminen vaatii rahallisia panostuksia opiskelijoiden toimeentuloon. Tätä tukee myös viimeisin Eurostudent-tutkimus, jossa todettiin opintoihin käytetyn ajan vähentyneen ja työhön käytetyn ajan lisääntyneen.
Tämän lisäksi korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) kertoo karua kuvaa opiskelijoiden toimeentulon tilasta. Noin viidennes ilmoitti toimeentulonsa olevan erittäin niukkaa, noin neljännes kertoi pelkäävänsä ruuan loppuvan ja lähes viidennes kertoi tinkivänsä lääkkeiden ostamisesta rahanpuutteen vuoksi.
Samaan aikaan lainaturvallisuus on laskussa ja opiskelijoiden lainamäärä jyrkässä kasvussa. Korkeakouluopiskelijoiden lainataakka on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyään jo toisen asteen opiskelijoiden keskimääräinen lainamäärä on yli 10 000 euroa.
Keinot ovat, tahtoa ei
Vasemmisto-opiskelijat katsoo, että Suomen hallituksella olisi kaikki keinot puuttua tähän, mutta teot loistavat poissaolollaan.
– Näitä toimia kaivattaisiin nyt kipeästi, sillä Suomessa korkeakoulutettujen työttömyysaste on historiallisen korkea. Toisella asteella velkaantuminen laskee halua korkeakouluttautua ja kasvattaa velkataakkaa entisestään, Nea Hakala sanoo.
Esityksen ehkä erikoisin huomio liittyy kuitenkin opiskelijoiden ateriatukeen. Työryhmä pohtii muun muassa vaihto-opiskelijoiden ateriatuen tulevaisuutta. Hallitus on jo heikentänyt kansainvälisten opiskelijoiden asemaa lisäämällä lukukausimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille sekä vaikeuttamalla työllistymistä ja maahan jääntiä opintojen jälkeen.
– Ateriatuen saajien karsimisen sijaan kannattaisi lisätä tuen määrää, jotta opiskelijoiden olisi tulevaisuudessakin mahdollista syödä monipuolisesti kustannusten noususta huolimatta, Hakala ehdottaa.
Vasemmisto-opiskelijat kertoo haluavansa opintotukijärjestelmän, jossa tuet riittävät elämiseen, tukikuukausia on riittävästi, eikä alanvaihdosta rangaista.
– Haluamme järjestelmän, jossa lainapainotteisuudesta on luovuttu. Pitkällä tähtäimellä näemme edelleen perustulon vastauksena riittämättömään sosiaaliturvaan. Nähtäväksi jää, päästäänkö tukiuudistuksessa edes ensimmäistä askelta kohti yhdenvertaisempaa opiskelijoiden toimeentuloa, vai jäävätkö ehdotukset vain juhlapuheisiin, puheenjohtaja Hakala sanoo.
lehti 