Poikkeuksellisen niukat talvisateet ovat aiheuttaneet vakavan vesipulan Intian Kashmirin osavaltiossa.
Tähän aikaan vuodesta Kashmirin majesteettiset vuorenhuiput ovat tavallisesti paksun lumen peitossa. Ei tänä talvena – vuoden ensimmäisten viidenkymmenen päivän aikana Kashmirissa on satanut 29,8 millimetriä. Normaalisti vettä on tullut samassa ajassa 175,8 millimetriä.
Kargilin tavallisestikin vähäsateiselle vuoristoseudulle ei ole saatu sadetta lainkaan. Pakistanin rajan pinnassa sijaitsevan Kathuan sateet ovat jääneet normaalin 152,4 millimetrin sijasta 3,6 millimetriin eli vaje on 98 prosenttia. Kashmirin pääkaupungissa Srinagarissa sadevaje on 85 prosenttia.
Ei vettä ilman lumisateita
Mogulivallan aikana 1600-luvulla rakennettu Achabalin puutarha on kuuluisa vesiputouksestaan ja puutarhan läpi virtaavasta joesta, jonka vedet ruokkivat pariakymmentä lähiseudun pikkukylää. Ensimmäistä kertaa vuosisatoihin joki on kuivunut. Kauhistuneet paikalliset asukkaat kerääntyvät rannoille. Jotkut lausuvat ääneen Koraanin säkeitä, toiset kiroavat itseään synneistä, joiden vuoksi uskovat joen kuivuneen.
Myös Kashmirin vesivarojen elämänlankana pidetyn Jhelumjoen pinta laskee jatkuvasti. Tällä hetkellä joenpinta on jo mittausasteikon miinuspuolella.
Professori Shakeel Romshoo selittää, mistä jokien kuivuminen johtuu.
– Vuorilta alajuoksun asutuille seuduille virtaavat joet saavat vetensä sulavasta lumesta. Viimeisen kuuden vuoden aikana Kashmirissa on satanut vain niukasti lunta, ja nyt me näemme seuraukset, Romshoo sanoo.
– Lumisateet ovat koko Kashmirin väestölle tärkeä veden lähde. Kun lumen vähyys jatkuu pitemmän aikaa, joet ja purot alkavat kuivua. Se vaikuttaa vakavasti turismiin, maanviljelykseen ja ruokaturvaan, ja sillä on kauaskantoisia taloudellisia seurauksia.
Osavaltiohallituksen viranomaiset kertovat, että sadevaje on heikentänyt tekoaltaiden täyttymistä kautta Kashmirin laakson. Viranomaiset pelkäävät, etteivät he tulevien kuukausien aikana pysty takaamaan asukkaille riittävää juomavettä.
Hiihtokeskus lunta vailla
Gulmargin pohjoinen hiihtokeskus on tällä hetkellä ensimmäistä kertaa miesmuistiin kuiva ja lähes lumeton. Hiihtokeskuksessa piti helmikuussa järjestää kansainväliset talviurheilukisat, mutta ne siirrettiin myöhemmäksi lumen vähyyden vuoksi. Helmikuun alussa tosin satoi vähän lunta, mutta se tapahtui liian myöhään. Tuhannet matkailijat olivat jo peruneet tulonsa.
Abdul Rahim Bhatilla, 73, on teekioski hiihtokeskuksessa.
– Olen elänyt täällä koko ikäni ja olen talvella aina nähnyt valkeaa lunta kaikkialla. Ennen en olisi pystynyt edes kuvittelemaan sitä, että maasto on tähän aikaan ruskean ruohon peitossa. Nyt turisteja ei tule ja elinkeinoni kärsii, Bhat sanoo.
Talvikisojen lykkääminen ja turistien puute ovat paha taloudellinen isku paikallisille, joiden elanto on riippuvainen kummastakin.
Ravintoloitsija Peer Irfan jakaa Bhatin huolen matkailijoiden poissa pysymisestä.
– Turistit tulevat lumen vuoksi, eivät he halua vaeltaa paljailla mailla. Voit nähdä, ettei täällä ole mitään tungosta. Pelkäämme menettävämme elinkeinomme, jos tilanne jatkuu samanlaisena, Irfan sanoo.
– Hallitus ei ole ottanut vakavasti Kashmirissa meneillään olevaa ilmastokriisiä. Siitä kärsiville ei ole tarjottu mitään rahallisia korvauksia. Aiemmin vaadimme, että meidät vakuutettaisiin, jotta voisimme varjella elinkeinojamme. Hallitus ei ole kuitenkaan kuunnellut vaatimuksiamme.
Turismi tuottaa Kashmirin bruttokansantuotteesta lähes 7 prosenttia. Käsityö-, kuljetus- ja majoitusalat ovat siitä suoraan riippuvaisia.
Poliittisten johtajien vastuu
Kashmirin osavaltiohallituksen pääministeri Omar Abdullah toteaa, että ilmastonmuutos on Kashmirille vakava uhka. Varsinkin vesitilanne on vaikea.
– Emme valista tarpeeksi ihmisiä ilmastonmuutoksen vaaroista. Meillä on poliittisina johtajina siitä suuri vastuu, Abdullah myöntää.
Entinen ministeri Naeem Akhtar kehottaa hallitusta kuuntelemaan asiantuntijoita ja seuraamaan tilannetta tarkoin.
– Täytyy laatia lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja sen vaikutusten lieventämisestä. Lisäksi täytyy luoda vahinkorahasto korvaamaan ihmisten menetyksiä. Tätä apokalyptista tilannetta ei tulisi yrittää hoitaa pikaratkaisuilla, vaan harkiten, Akhtar vaatii.
”Ilmasto on muuttunut julmaksi”
Sahraminviljelijä Abdul Salam Mir kertoo, että kuivuus ja ennakoimattomasti vaihtelevat säät ovat vaikeuttaneet maanviljelijöiden asemaa.
– Meillä on nyt vain vähän toivoa. Akuutti vedenpuute muuttaa viljelykasvit kuiviksi, kuolleiksi korsiksi. Emme voi syyttää hallitusta tästä kriisistä. Ilmasto on muuttunut julmaksi, Mir sanoo.
Kashmirin väestöstä 80 prosenttia on maanviljelijöitä, ja maatalous on osavaltion talouden selkäranka. Himalajan vuoriston juurella ilmasto mahdollistaa muualla Intiassa harvinaisten hedelmien ja kasvisten kasvatuksen.
Tänä vuonna osavaltiohallitus on ohjeistanut maanviljelijöitä viivästyttämään istutuksia, sillä säät ovat huonot ja vettä on niukasti. Kashmirissa on maanviljelijöiden satovakuutusmekanismi, mutta sitä ei ole kunnolla pantu toimeen ja viljelijät ovat jääneet säiden armoille.
– Viime vuonna rankkasateet aiheuttivat hedelmien viljelijöille raskaita tappioita. Pyysimme hallitukselta korvauksia vahingoista, mutta arviointitiimit eivät vieläkään ole viimeistelleet raporttejaan emmekä me ole saanut mitään rahallista apua, valittaa puutarhuri Noor Mohammad Khan.
Jos talvisateiden vähäisyys jatkuu pitempään, Kashmirin tulevaisuus vaikuttaa synkältä.
– Ilman talvisateita kasvien kehitys vakavasti häiriintyy ja pitkän aikavälin seuraukset ovat hälyttäviä. Ellemme priorisoi metsitystä vähintään seuraavan vuosikymmenen ajan, tilanne muuttuu entistäkin pahemmaksi. Etenemme nyt erittäin kielteiseen suuntaan, maataloustieteilijä tohtori Amjad M. Hussaini painottaa.
lehti 