Vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää löytää useita positiivisia asioita huhtikuun kunta- ja aluevaalien ehdokasasettelusta puolueensa osalta. Kaikkien puolueiden ehdokasmäärät vähenivät kuntavaaleissa. Aluevaaleissa vain vasemmistoliitto ja RKP onnistuivat lisäämään ehdokkaita verrattuna vuoden 2021 vaaleihin.
Vasemmistoliitto nosti ehdokasmääräänsä 1200:sta 1300:aan.
– Se on selkeä onnistuminen, Mäkipää sanoo.
Kolmen kärki kuntavaalien ehdokasasettelussa ovat kokoomus, SDP ja vasemmistoliitto.
Mäkipää uskoo syynä olevan sen, että ihmisten hyvinvointi ja sosiaali- ja terveysasiat ovat vasemmistoliittolaisuuden ytimessä.
– Ne ovat meille fundamentaalia ydintä, ja kun Orpon oikeistohallitus on tehnyt järkyttävää leikkauspolitiikkaa, joka osuu tosi moneen ja erityisesti niihin, joilla meni jo entuudestaan huonosti, se on saanut ihmiset toimimaan, että nyt perkule sentään täytyy tehdä jotain.
Uusia kuntia
Kuntavaaleissa ehdokasmäärä ei noussut, mutta huhtikuun kuntavaaleissa vasemmistoliittoa pystyy äänestämään aiempaa useammassa kunnassa. Nyt vasemmistoliiton ehdokkaita on 231 kunnassa, mikä on 12 enemmän kuin vuoden 2021 kuntavaaleissa.
– Se on merkityksellistä siksi, että aiemmissa valtakunnallisissa vaaleissa näistä kunnista on tullut niinkin merkittäviä äänimääriä vasemmistoliitolle, että niillä olisi saatu valtuutetun paikka kuntavaaleissa. Ja valtuustopaikkojahan me haluamme, koska näin vaikutusvaltamme ja voimamme ajaa ihmisten ja ympäristön kannalta tärkeitä tavoitteitamme kasvaa, Mäkipää sanoo.
Osassa uusista kunnista on yksi ehdokas, osassa useampia.
– Vaalikampanjointi on oma lukunsa, mutta varsinainen työhän alkaa, jos pääsee valtuustoon, Mäkipää sanoo.
– On toki rankkaa olla yksin ehdolla, mutta olemme jo panostaneet näiden ehdokkaiden tukemiseen.
Uusimaa nousussa
Seitsemällä hyvinvointialueella on täydet ehdokaslistat: Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa, Vantaa – Keravalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa
– Se on parannus viime kertaan. Esimerkiksi Vantaa-Keravalla pystyimme kasvattamaan ehdokasmäärää 27:llä. Merkittävää ehdokasmäärän kasvua tehtiin myös Päijät-Hämeessä, 26 ehdokasta enemmän, ja Keski-Uusimaalla, 20 enemmän. Aluevaalien ehdokasasettelu on selkeä onnistuminen haastavassa tilanteessa.
Ylipäätään Mäkipää havaitsee voimistumista Uudenmaan piirissä, joka on pitkään ollut vaikea alue vasemmistoliitolle.
– Siitä kertoo hyvinvointialueiden ehdokasmäärien kasvun lisäksi esimerkiksi Vantaan, Järvenpään ja Loviisan merkittävät ehdokasmäärän kasvut kuntavaaleissa, hän sanoo.
– Samanlaista kehitystä on myös Savo-Karjalassa ja siellä erityisesti Joensuussa.
Mäkipää arvioi, että ehdokasmäärien kasvattajia yhdistää uusien ja vanhojen yhteistyö.
– Uutta porukkaa on tullut mukaan ja myös konkarit ovat jatkaneet aktiivisesti. Esimerkiksi Vantaalla ja Joensuussa tämä on selvästi nähtävissä.
Kolmantena kuntavaaliehdokkaissa
Kuntavaalien osalta kaikki puolueet menettivät ehdokkaita.
– Suhteellisesti tarkasteltuna kolmen kärki kuntavaalien ehdokasasettelussa ovat kokoomus, SDP ja vasemmistoliitto. Ne saivat jarrutettua eniten ehdokasmäärien vähenemistä, Mäkipää sanoo.
Hän pitää hyvänä uutisena kuitenkin sitä, että ensimmäistä kertaa 2000-luvulla vasemmistoliiton osuus ehdokasmäärästä kasvoi. Vuoden 2021 vaaleissa ehdokkaista vasemmistoliittolaisia oli 8,4 prosenttia, nyt 9,1.
– Saimme vahvistettua asemaamme, hän kiittää
Siihen, miksi ehdokkaita on entistä vaikeampi saada, on vaikea vastata.
– Puolueet kilpailevat monien arjen asioiden kanssa. Ehdokashankinnan yhteydessä käymissäni keskusteluissa moni sanoo elämäntilanteen olevan niin kiireinen, ettei siinä enää pysty repeämään politiikkaan, Mäkipää sanoo.
– Monen toimeentulo on tiukoilla ja lisäksi ilmapiiri on kiristynyt, mikä näkyy erityisesti vähemmistöihin kuuluville ihmisille. He saavat eniten ryönää niskaansa. Myös se vaikuttaa, että hallitus lietsoo rasismia ja vastakkainasettelua puheillaan.
.Vasemmistoliitossa yksi silmiinpistävä syy on myös sukupolven vaihdos.
– Nyt pois jäi monia pitkän linjan konkareita. Kun joku sanoo, että olen 84-vuotias ja ollut 11 kautta valtuutettuna, ei siinä vaadita jatkamaan, vaan sanotaan, että lämmin kiitos kaikesta. Olen oikein tyytyväinen siihen, että sukupolvenvaihdoksessa on päästy onnistuneesti eteenpäin.
Miehiä enemmän
Naisten ja miesten osuudet ovat vasemmistoliiton listoilla lähes tasoissa, mutta ehkä hieman yllättäen naisten suosimaksi mielletyn puolueen kuntavaaliehdokkaista on miehiä niukka enemmistö, 51,1 prosenttia.
Tilastojen perusteella iäkkäämmissä ehdokkaissa on enemmän miehiä ja nuoremmissa naisia.
– Poikkeuksen nyt kuitenkin tekevät alle 25-vuotiaat, joissa enemmistö on miehiä, hän kertoo.
– Joten vaikka puhutaan, että nuoret miehet hukataan oikeistoon, on heissä vasemmistoonkin tiensä löytäneitä.
Kaiken kaikkiaan Mäkipää on tyytyväinen ehdokasasetteluun.
– Nyt kutsun kaikki mukaan vaalityöhön, jotta tärkeä viestimme kuuluu mahdollisimman laajalle ja vakuuttaa äänestäjät puolellemme. Muutos kohti parempaa on alkanut, hän sanoo.
lehti 