Euroopan parlamentti kokoontui viime viikolla taas täysistuntoon Ranskan Strasbourgissa. Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Anderssonin mielestä Strasbourgin täysistuntoviikon tärkeintä antia olivat keskustelut, joita käytiin varsinaisen istuntosalin ulkopuolella.
– Kiinnostavimmat keskustelut liittyivät niin sanottuun omnibus-kokonaisuuteen, eli komission esittämään sääntelyn purkuprojektiin, joka on edelleen meneillään, ja siitä on annettu esitykset Euroopan parlamentille, Andersson sanoo KU:lle.
Varsinaisista täysistuntokeskusteluista tärkeimpiä olivat Anderssonin mielestä ne, jotka liittyivät Eurooppa-neuvoston edelliseen istuntoon ja Ukrainan tulevaisuuteen.
– Kuuntelin, kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa veti yhteen neuvoston istunnon johtopäätöksiä. Kyllähän siitä jäi mieleen se tapa, jolla EU:n johtajat yrittävät ajaa läpi Euroopan kilpailukyvyn parantamista puhtaasti sääntelyä purkamalla, Andersson toteaa.
Sääntelyn purkuvimma ei kuitenkaan ole linjassa edes Mario Draghin raportin kanssa. EKP:n entisen pääjohtajan raportin pääviestinä ei ollut sääntelyn purku, vaan tarve massiivisille investoinneille.
– Tapa, jolla EU:n johto vie sääntelyn purkua eteenpäin, on suoraan sanoen sellainen, jossa vesitetään edellisellä parlamenttikaudella säädettyjä lakeja. Sääntelyä ei yksinkertaisteta, vaan sitä puretaan, Andersson moittii.
– Tämä sääntelyn purkuvimma on osoitus poliittisen mielikuvituksen puutteesta ja ideologisesta sokeudesta. Yksi syy, miksi vastustetaan investointivetoisempaa mallia on se, että se rikkoo oikeiston ideologisia käsityksiä siitä, minkä pitäisi olla julkisen vallan rooli yhteiskunnassa, Li Andersson toteaa.
Turkkia katsotaan sormien välistä
Li Andersson kertoo pitävänsä erittäin tärkeänä myös sitä, että EU:ssa käsitellään myös Turkin tilannetta. Hän katsoo, että Euroopan unioni on reagoinut erittäin vähäisesti siihen sortoaaltoon, jota Turkin hallitus on kohdistanut maan oppositioon ja mediaan.
– On käytetty puheenvuoroja, jossa [Turkin presidentti] Recep Tayyip Erdoğanin toimet on hädin tuskin tuomittu. Ei kuitenkaan ole ollut minkääntyyppistä keskustelua siitä, että EU olisi valmis esimerkiksi talouspakotteisiin tai mihinkään pidemmälle meneviin päätöksiin, Li Andersson sanoo.
Suunta näyttäisi olevan pikemminkin päinvastainen. Turkki on ollut kutsuttuna mukana erilaisissa EU:n kokoamissa koalitioissa, kuten esimerkiksi ”Halukkaiden koalitiossa” Ukrainan tukemiseksi. On ollut puhetta myös siitä, että Turkki pääsisi osaksi EU:n kaavailemaa 150 miljardin euron puolustusvälineharkintoja.
– Ajatellaan siis, että Turkki palkitaan uusilla taloudellisilla eduilla tilanteessa, jossa maan demokratia muuttuu koko ajan heikommaksi, Li Andersson summaa.
”Turkki palkitaan uusilla taloudellisilla eduilla tilanteessa, jossa maan demokratia muuttuu koko ajan heikommaksi.”
Hän arvioi, että Turkkia kohdellaan erityistapauksena siksi, että EU kokee tarvitsevansa Turkkia.
– Se on nähty viime vuosina useampaan otteeseen. Siirtolaisuudenhallinnassa EU:lla oli surullisenkuuluisa sopimus Turkin kanssa, jossa liikuteltiin rahoja Turkille siitä hyvästä, että Turkki pitää Syyriasta tulevat pakolaiset Turkissa eikä päästä heitä Eurooppaan, Andersson kertoo.
Nyt EU on turvallisuuspoliittisesti vaarallisessa tilanteessa, koska Yhdysvallat on vetäytymässä Euroopasta. Li Andersson muistuttaa, että Turkilla on Naton toiseksi suurin armeija, ja sen merkitys myös Euroopan puolustuksessa kasvaa.
Toisin sanoen: ollaan toistuvasti oltu tilanteissa, joissa EU on katsonut Turkin ihmisoikeusloukkauksia sormien välistä, koska EU haluaa jotain Turkilta.
– Tämä on tietysti aivan kestämätön linja.
lehti 