Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo on huolissaan leikkausten ja rahoitusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksista ruotsinkieliseen ammatilliseen koulutukseen.
Honkasalo jätti asiasta pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtamalle oikeistohallitukselle kirjallisen kysymyksen.
– Ammatillinen koulutus on Orpon hallituksen hampaissa, kun siihen kohdistuu peräti 120 miljoonan euron leikkaukset, Honkasalo toteaa
”Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on uudistettu enemmistön ehdoilla.”
– Emme tiedä, ovatko kaikki leikkaukset edes vielä tässä. Lisää voi hyvinkin olla tulossa, kun tästä hallituksesta on kyse.
Pitkät välimatkat
Honkasalon kirjallisessa kysymyksessä kannetaan huolta siitä, että leikkaukset voivat johtaa myös ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen vähenemiseen sekä koulutuksen keskittämiseen. Hän muistuttaa siitä, että ruotsinkielisen ammattikoulutuksen turvaamisessa on kyse myös ruotsinkielisten palveluiden turvaamisesta tulevaisuudessa.
– Välimatkat ovat jo nyt ruotsinkielisten ammatillisten koulutuksen järjestäjien yksiköiden välillä pitkiä. Moni nuori ei ole valmis muuttamaan pois lapsuuskodistaan alaikäisenä, vaikka se osalle sopiikin, hän sanoo.
– Viime vuosien huolestuttava kehityssuunta on ollut myös yhä nuorempien opiskelijoiden kasvava velkaantuminen, eikä tätä kehitystä tule kiihdyttää millään tavalla.
Enemmistön ehdoilla
Honkasalo muistuttaa siitä, että ruotsinkielinen ammatillinen koulutus on olennaisessa asemassa myös aikuisten kouluttamisessa ja sen saavutettavuus on tässä tärkeää.
– On ihan kaikkien etu pitää elinikäisen oppimisen kynnykset mahdollisimman matalalla. Meidän on pidettävä huolta myös ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen resursseista, jotta erilaisissa elämäntilanteissa olevilla on mahdollisuus oman osaamisen päivittämiseen sekä alanvaihtoon läpi työvuosien.
Orpon hallitusohjelmassa luvataan huomioida ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen erityispiirteet. Honkasalo arvioi, että ruotsinkielisten ammattioppilaitosten haasteena on kuitenkin ylläpitää laaja valikoima tutkintoja ja tutkinnon osia. Lisäksi ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäminen on kalliimpaa, koska hakijoita on keskimäärin vähemmän verrattuna suomenkieliseen opetukseen.
– Olen vieraillut tänä keväänä ammatillisissa oppilaitoksissa ja vahva viesti on, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta on uudistettu enemmistön ehdoilla, eikä siinä huomioida ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteitä, Honkasalo sanoo.
lehti 