Afganistanin naisilta kiellettiin kosmetiikan käyttö jopa kotona helmikuun lopussa. Myös yksityisten kauneussalonkien pitäminen kiellettiin.
Viimeisiäkin naisen yksityisyyteen liittyviä asioita pyritään kitkemään maassa, jossa naiset eivät voi lainkaan opiskella, työskennellä tai edes matkustaa ilman sukulaismiestä, mahramia. Julkiset kampaamot ja kauneushoitolat kiellettiin vajaat kaksi vuotta sitten. Samalla vähenivät naisten mahdollisuudet tavata toisiaan kodin seinien ulkopuolella.
Aikaisemmin he ovat tavanneet toisiaan yksityisissä ja salaisissa kauneushoitoloissa. Yksinkertaisellakin meikkaamisella afgaaninaiset ovat voineet tyydyttää kauneuden kaipuutaan, vahvistaa identiteettiään ja kokea vapautta.
Kyse on useimmiten yksinkertaisista perusmeikeistä kuten luomi- ja rajausväreistä, ripsiväreistä ja hajuvesistä. Niitä käytetään nykyisin vain perhejuhlissa kuten häissä ja syntymäpäivillä. Koska naiset eivät saa tehdä töitä, heillä ei ole edes varaa kalliiseen kosmetiikkaan.
”Musliminaiset eivät tarvitse huulipuikkoja”
Kiellon jälkeen alkoivat ratsiat Sar-e-Pulin kaupungissa Afganistanin pohjoisosassa. Niitä tehtiin ilmiantojen perusteella. Monet naiset pelästyivät kuultuaan ratsioista ja ryhtyivät itse hävittämään kauneudenhoitotuotteitaan.
Myöhemmin paikallisen yhteisön vanhin tiesi kertoa, että talibanit etsivät kaupungista naisten pitämiä yksityisiä kauneushoitoloita tai kampaamoita, jotka toimivat salassa naisten kotona.
Sar-e-Pulissa asuva Farida muistelee ratsiaa järkyttyneenä:
– Olin kotona kaikessa rauhassa, kun yhtäkkiä joku jyskytti kovaäänisesti ulko-oveamme. Aviomieheni avattua oven valkoisiin vaatteisiin pukeutuneet aseistautuneet miehet ryntäsivät sisään. He heittelivät tavaroita ympäriinsä ja etsivät selvästi jotain. Minusta tuntui, että talooni oli tunkeutunut varkaita, vaikka he pitävät itseään vallanpitäjinä.
Huulipunan löytyminen aloitti takavarikon. Farida kertoo, kuinka yksi taloon tunkeutujista totesi tyytyväisenä: ”Tämä on häpeällistä. Musliminaiset eivät tarvitse näitä.”
Tämän jälkeen talibanit keräsivät kaiken löytämänsä kosmetiikan ja veivät ne mukanaan. Farida oli hankkinut käyttämänsä kosmetiikan kadunvarsimyyjiltä tai pienistä liikkeistä.
– Koska kosmetiikkaa voi kuitenkin hankkia vapaasti, ei sen ratsaamisessa ole oikeastaan mitään järkeä.
Kyyneleet täyttävät Faridan silmät.
– Minusta tuntui, että he murskasivat minut. Kyse ei ollut enää kosmetiikasta, vaan hyökkäyksestä omanarvontuntoani vastaan. Minusta tuntui, että kaikki loputkin naisten oikeudet on nyt riistetty meiltä, hän kertoo.
Huonekalutkin rikottiin
Tamana on 22-vuotias nainen Sar-e-Pulista. Koska hän ei voinut enää opiskella, hän päätti ryhtyä yksityiseksi kampaajaksi elättääkseen itsensä ja vanhan isänsä. Juuri nyt hän on epätoivoinen.
– Halusin tulla lääkäriksi, mutta talibanien valtaantulon jälkeen koulut ja yliopistot suljettiin meiltä naisilta. Pidin kotonani vuoden kampaamoa, jonne naiset pystyivät tulemaan enimmäkseen öisin. Tarjosin myös muita kauneudenhoitoon liittyviä palveluita ja tuotteita. Samalla pystyimme tapaamaan toisiamme, nauramaan ja unohtamaan hetkeksi huolemme. Joskus meikkasimme toinen toisiamme.
– Isänikin korjaa aamusta iltaan ihmisten kenkiä, mutta hän tienaa kovin vähän.
Tamanan pienet liiketoimet loppuivat, kun talibanin vakoojat tekivät hänestä ilmoituksen.
– Talibanit hyökkäsivät kotiini, rikkoivat kaikki huonekalut ja veivät kaikki kauneudenhoitotuotteet mukanaan. Meidän piti vannoa heille, että emme enää koskaan toimi näin. Tunsin itseni sillä hetkellä arvottomaksi.
Tamanan menetettyä tulonsa tulevaisuus näyttäytyy hänelle hyvin epävarmana. Hän voi vain ihmetellä, miksi Taliban pelkää naisia.
He eivät vieneet vain meikkejämme, vaan samalla toivomme ja itsekunnioituksemme, hän ajattelee.
Artikkelin on tuottanut Learning Together -verkosto. Verkoston suomalaiset naistoimittajat ovat kouluttaneet afgaaninaistoimittajia vapaaehtoistyönä vuodesta 2009. Blogien kirjoittajat ovat Afganistanissa asuvia, Suomen tuella koulutettuja naistoimittajia, joiden henkilöllisyys salataan turvallisuussyistä, samoin haastateltavien oikeat nimet. Artikkeli on editoitu aiemmin Suomen Kuvalehden verkkosivuilla julkaistusta Afgaaninaisen katse -palstan kirjoituksesta.
uutiskirje 
