Velkajarru kaventaa vaalikeskustelua, koska väittelyä siitä, tulisiko talouspolitiikan olla elvyttävää vai kiristävää, ei enää käytäisi. Lähtökohtaisesti talouspolitiikka säädettäisiin kiristäväksi, eli menoja supistavaksi ja verotusta tiukentavaksi.
Väitöskirjatutkija Aatu Puhakka arvioi velkajarrun vaikutuksia pari päivää sitten Politiikasta.fi-verkkolehdessä.
Eduskunnan kyselytunnilla eilen torstaina saatiin esimakua siitä, että velkajarru kaventaa keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista jo nyt. Sitä se tulee tekemään viimeiseen vaalikeskusteluun asti. Velkajarruun sitoutunut oppositio – eli SDP, keskusta ja vihreät – sai ja saa tästä lähtien kuulla joka käänteessä siitä, missä ne ovat mukana.
Valtiovarainministeri Riikka Purra käytti muistutusta ahkerasti, kun miltei koko kyselytunti käytettiin väittelyyn hyvinvointialueiden rahoituksesta.
Kaplakka alkoi, kun keskustan Markku Siponen kysyi sairaalapalvelujen alas ajamisesta eri puolilla maata peruspalveluministeri Kaisa Juusolta.
– Aiotteko te hyväksyä tämän valtiovarainministeriön kiristyksen ja palveluiden alasajon?
Kysymykseen tarttui Purra. Hän syytti uudistuksesta keskustaa ja demareita, ja sanoi nykyisen hallituksen tehneen korjauksia rahoituslakiin. Kokonaisuus tulee kuitenkin tarkastella seuraavalla hallituskaudella.
– Samaan aikaan ymmärtääkseni keskustapuoluekin on sitoutunut uuteen velkajarruun, joten kaipaan mielelläni teidän näkemyksenne siitä, mistä te olette valmiita säästämään, Purra päätti.
Sama toistui vihreiden Bella Forsgrénin kysyessä samasta asiasta.
– Haluaisin kuulla myös vihreiden vaihtoehdon sille, että mikäli te olette sitä mieltä, että rahoituslaki pitää avata juuri niin, että hyvinvointialueille entisestään annetaan lisää rahaa sen lisäksi, mitä hallitus jo tekee, niin mistä te, vihreät, jotka olette myös velkajarruun sitoutuneet tämän rahan ottaisitte.
Mitä tekee SDP vaihtoehtobudjetissa?
SDP:n kritiikki kohdistui siihen, että hallituksen leikkaukset ovat viemässä 10 000 työpaikkaa hyvinvointialueilta minkä lisäksi niiden toimintaa pitää tehostaa yli miljardilla eurolla. Rahoituslain avaamista näyttävät kannattavan kaikki muut puolueet paitsi kokoomus.
– Nyt virkavastuulliset toimijat ja päättäjät ovat tilanteessa, jossa tosiasiallisesti on valittava, noudatetaanko hyvinvointialuelakia alijäämien kattamisesta, vai noudatetaanko perustuslakia palveluiden riittävästä rahoituksesta ja siihen liittyvästä palvelutasosta, sanoi Krista Kiuru.
Hän piti oikeustilaa tällä hetkellä erikoisena, koska jos hallitus ei tee mitään, ensi vuoden talousarviot eivät tule olemaan lainmukaisia todennäköisesti kymmenellä alueella.
– Jään odottamaan teidän vaihtoehtobudjettianne, arvoisat sosiaalidemokraatit, kuinka paljon te olette laittamassa lisää rahaa hyvinvointialueille ensi vuonna, koska sitä tämä juuri tarkoittaa, Purra vastasi.
Myös SDP on sitoutunut velkajarruun, joten on kiinnostavaa nähdä muutaman viikon kuluttua, miten se vaikuttaa puolueen vaihtoehtobudjettiin. Jo viime vuoden vaihtoehtobudjetissaan SDP pääosin kuittasi hallituksen tekemät leikkaukset, joita se oli eduskuntapuheissaan arvostellut.
Aatu Puhakka kirjoitti keskustelun kapenemisesta, ettei sen piirissä olisi vaadittavan sopeutuksen määrä, vaan ainoastaan se, millä tavalla sopeutusta tavoiteltaisiin, eli veronkorotukset ja menoleikkaukset. Tätäkin demokraattista valtaa rajoittaa vielä se, että sopeutustoimien vaikutuksia arvioi valtiovarainministeriö, joka sai keväällä kritiikkiä siitä, että sen vaikutusarviot yhteisöveron alentamisesta eivät perustuneet minkäänlaisiin laskelmiin.
uutiskirje 