Kuka olet?
– Olen Kortelaisen Miikka, kainuulainen reilu kolmekymppinen perheenisä. Perheeseeni kuulu vaimoni lisäksi neljä lasta sekä tanskandoggi Mindy. Asumme Kajaanissa Koutaniemen maalaismaisemissa Oulujärven äärellä.
– Olen koulutukseltani lähihoitaja ja sairaanhoitaja. Parhaillaan olen vanhempainvapaalla, muutoin työskentelisin MIELI Kainuun mielenterveys ry:llä kehittämispäällikkönä mielenterveyden edistämisen ja vapaaehtoistyön johtamisen parissa.
”Ihmisen arvoa ei mitata rahassa eikä ketään ei jätetä yksin.”
– Vapaa-aikani kuluu pitkälti perheen kanssa touhutessa, mutta lisäksi toimin aktiivisesti erilaisissa järjestöissä. Tykkään laittaa hyvää ruokaa, pukea tuntojani runoiksi, rassautua vanhojen mopojen ja traktoreiden kanssa sekä kasvatella pottuja pienellä kasvimaallani. Elämäntaparemonttini myötä olen löytänyt myös ilon liikunnasta; lenkkeily ja jousiammunta tuottavat minulle kosolti hyvää mieltä!
– Politiikassa olen saanut kantaa vastuuta monissa tehtävissä: Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana, konsernijaoston puheenjohtajana ja Kainuun aluehallinnon jäsenenä. Tällä hetkellä keskeisiä luottamustehtäviäni ovat Kainuun aluevaltuuston puheenjohtajuus, vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajuus ja SAK:n edustajiston varapuheenjohtajuus.
Miksi haluat varapuheenjohtajaksi?
– Minulle vasemmistolaisuus ei ole pelkkä poliittinen suunta, vaan tapa jäsentää maailmaa ja elää arkea. Vasemmistolaisuuteni rakentuu arvoille, joita kannan mukanani joka päivä: tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja vapaus.
– Jos vasemmistolaisuutta ajattelee talona, nämä arvot ovat sen perustus. Niiden päälle rakentuvat seinät, jotka ovat käytännön politiikkaa: reilumpaa työelämää, laadukkaita julkisia palveluja, koulutuksen tasa-arvoa ja toimivaa arkea kaikissa Suomen kolkissa. Ja talon kattona on toivo, joka suojaa epävarmuudelta ja tuo turvaa silloinkin kun ympärillä myrskyää. Tässä talossa on monta ovea ja ne ovet kuvastavat syitä tulla mukaan toimintaan. Toiset tulevat talouden kysymysten ja työelämän kautta, toiset identiteettiin liittyvien näkökulmien, jotkut toiset taas ympäristön ja luonnon huomioimisen tai sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kautta. Mutta kaikki ovet johtavat samaan taloon ja ajatukseen siitä, että ihmisen arvoa ei mitata rahassa ja että ketään ei jätetä yksin.
– Haluan rakentaa vasemmistoa, joka seisoo tukevasti näiden perustusten päällä ja kertoo rohkeasti, millaista Suomea kohti se haluaa kulkea. Meidän ei pidä jäädä kommentoimaan muiden avauksia, vaan olla entistä aloitteellisempi ja kutsua muut mukaan keskustelemaan siitä, mitä me tavoittelemme.
– Varapuheenjohtajana haluan vahvistaa puolueen kykyä puhua ymmärrettävästi ja vaikuttavasti. Haluan tuoda politiikan lähelle ihmisiä ja rakentaa vasemmistoa, joka ei vain peru ja vastusta, vaan tarjoaa suuntaa ja ratkaisuja. Liikettä, joka ei vain varjele mennyttä, vaan rakentaa tulevaisuutta.
Mitä puolueen pitäisi tulevalla vaalikaudella tehdä?
– Meidän on tehtävä vasemmistosta selkeä suunnanviitoittaja ajassa, jossa ihmiset etsivät turvaa, toivoa ja reiluutta. Tämä tarkoittaa konkreettisia tekoja arjen puolesta.
– Ensimmäiseksi meidän on lähdettävä määrätietoisesti vahvistamaan hyvinvointivaltiota. Tarvitsemme politiikkaa, joka varmistaa, että jokainen saa oikea-aikaisesti oikeantasoista tukea ja apua silloin, kun sille on tarve. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi toiminnallisen ja taloudellisen painopisteen siirtoa hallitusti sosiaali- ja terveydenhuollossa raskaista korjaavista palveluista peruspalveluihin ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämiseen. Oikeistovoimat pyrkivät murtamaan kaikin keinoin ajatusta hyvinvointivaltiosta ja ulkoistamaan vastuuta yksilöille itselleen.
– Toiseksi meidän pitää rakentaa reilua työelämää. Palkkaköyhyyden kasvu, ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ja työehtojen polkeminen heikentävät ihmisten luottamusta tulevaan. Vasemmiston on edistettävä määrätietoisesti ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä ja huolehdittava, ettei lainsäädäntö mahdollista ihmisten polkemista ja sortamista.
– Kolmanneksi meidän on panostettava tulevaisuuteen: tutkimukseen, osaamisen kehittämiseen ja oikeudenmukaiseen ilmastotyöhön. Meidän pitää rakentaa edellytyksiä hyvinvoinnille koko maassa ja huolehtia, että ilmastonmuutoksen torjuntaan löytyvät rakenteisiin vaikuttavat oikeudenmukaiset ja sosiaalisesti kestävät ratkaisut.
Mikä on puolueen suurin ongelma ja miten sen voisi korjata?
– Vasemmiston suurin ongelma on se, että olemme viime vuosina joutuneet liian usein reagoijan rooliin. Sen sijaan että rakentaisimme omaa tarinaa ja esittäisimme rohkeita avauksia, olemme liian helposti kommentoineet sitä mitä oikeisto tekee ja vastustaneet muutosta sellaisena kuin muut sen määrittelevät. Kun poliittinen keskustelu käydään vastustamisen kehyksessä, meille jää helposti selittelijän paikka, vaikka meillä olisi kaikki edellytykset viitoittaa suuntaa.
– Samalla olemme antaneet liikaa tilaa tekniselle puheelle ja liian vähän konkreettiselle arjen politiikalle. Ihmiset eivät kaipaa järjestelmien selityksiä, he kaipaavat turvallisuutta, varmuutta ja sitä tunnetta, että joku puolustaa heidän arkeaan. Meidän politiikkamme tarjoaa tähän vastauksia, mutta emme ole aina kertoneet niitä ymmärrettävästi.
– Ratkaisu on se, että palaamme aloitteentekijän paikalle. Emme saa enää hyväksyä asetelmaa, jossa muut määrittelevät sekä ongelmat että ratkaisujen raamit. Meidän on kyettävä sanomaan, millaista muutosta Suomi tarvitsee ja miksi juuri vasemmistolla on siihen paras vastaus. Sen ytimessä on arjen politiikka. Palkalla tulee pärjätä, asumisen pitää olla kohtuuhintaista, mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen on panostettava ja työelämän on oltava reilua.
– Kun rakennamme politiikkaa ihmisten kokemuksista käsin ja puhumme selkeästi siitä, miten oikeudenmukaisempi Suomi tehdään, emme ole enää kommentaattoreita vaan suunnannäyttäjiä. Silloin vasemmistolla on jälleen mahdollisuus olla vahva liike, joka ei vain vastusta huonoa vaan rakentaa hyvää.
Millainen puolue vasemmistoliitto on vuonna 2025?
– Vasemmistoliitto vuonna 2025 on puolue, joka rakentaa politiikkansa vahvojen arvojen varaan. Olemme liike, joka ei sulkeudu sisäänpäin vaan avautuu ja kutsuu mukaan toimintaan paremman Suomen ja maailman puolesta.
– Ymmärrämme, että hyvinvointi syntyy yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja työnantajien kanssa. Että työelämän reiluus edellyttää vahvaa ammattiyhdistysliikettä ja sen toimintaedellytysten parantamista. Että yhteiskunnallinen muutos tehdään ihmisten kanssa, ei heidän ohitseen. Siksi puolueessa meneillään oleva vapaaehtoistoiminnan johtamisen uudistus on tärkeä: se antaa entistä useammalle mahdollisuuden toimia vasemmistossa omien voimavarojensa ja elämäntilanteensa mukaan.
– Vuonna 2025 vasemmistoliitto on suuntaa näyttävä, toivoa rakentava ja ihmisten arjesta ponnistava poliittinen liike. Se puolustaa tavallisten ihmisten asiaa ja seisoo siellä, missä sen kuuluukin: meidän jokaisen rinnalla.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtajat valitaan puoluekokouksessa Vantaalla lauantaina 22. marraskuuta. KU on esitellyt aiemmin heistä Otto Bruunin, Paco Diopin Jessi Jokelaisenja Jouni Jussinniemen.
uutiskirje 